Jos koskaan enään törmään häneen ikinä, sanon suoraan, että "Jätit minut kertomatta syytä". Voisin hyvin kuvitella, että hän esittäisi ns. "maailmankansalaista" ja olisi niinkuin ei olisi mitään erityistä tapahtunut ja olisimme ikäänkuin "vanhoja tuttuja". Isken heti aseet alas. Tiedän, että minulla ei ole statuksia, mutta ei haittaa. On aivan sama, onko hän maisteri ja mitä onkaan. Näin ei käyttäydytä.
Seuraavan kerran
Anonyymi-ap
10323
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Voi-voi, voi…
Opiskele sinäkin maisteriksi !
Elämä ei ole maisterin papereista kiinni vaan täällä pärjää sisulla ja rakkaudella. En ainakaan hänen takiaan opiskele miksikään maisteriksi. Minulla on omat suunnitelmat. Minua harmittaa se, että olin niin tyhmä. Mitä oikein kuvittelin? Nuori ja tyhmä.
Onko siitä mies kovinkin kauan aikaa kun olit nuori ja tyhmä?
🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑
❤️ Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#18178157V
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Hauska teksti 😁
Ongelmat kumpuavat usein siitä että ihmisten välillä on kommunikaatiokatkos. Puhumisen täytyy tapahtua face to face koska se koko elekieli ja ulosanti näkyy toisesta vain silloin. Ihmisillä voi olla vaikka mitä taakkoja elämässään, joita ei välttämättä näy ulospäin muille. Näin on etenkin jos ihmiset eivät tunne toisiaan. Se ei ole aina teeskentelyä vaikkei joku näyttäisi tuskaansa ulospäin. Mieluisan ihmisen seurassa on helpompaa voida paremmin kuin millainen yleensä on ja toinen voi saada kuvan että se toinen voi oikein hyvin ja leikkii toisen tunteilla. Ihmisiä on muutenkin vaikeaa tulkita ilman suoraa puhetta. Olen kokenut sen millaista on olla täydellisesti ulapalla elämästä. Tavallaan voi olla hullu olosuhteiden sanelemana vaikkei todellinen järkensä menettäminen ole tapahtunut. Onhan meillä aina tarjolla mielialojentasaajat ja niitä olisin varmaan saanut halutessani. En lähtenyt kuitenkaan sille tielle.
Se on vaikeaa. Olen syvällisesti pohtinut asioita ja myös miettinyt, mitä tein väärin. Jouduin käyttämään "mielenhelpottajia", mutta onneksi en enää. Olen nyt ajatellut, että miksi minun pitää syyllistää itseäni. Jos hän ei pystynyt kertomaan, niin ei se ole minun vikani. Onneksi minulla on läheisiä, jotka rakastavat minua. Syytän vieläkin itseäni, miksi olin niin tyhmä ja menin ihastumaan häneen. Tein paljon virheitä, joista maksoin kalliin hinnan.
Moni ämmä jättää ilman syytä. Niitä kun on paljon jotka ei tiedä mitä haluaa tai mikään ei riitä. Tällaiset tapaukset yli kymmenenkin vuoden takaa ovat edelleen sinkkuja/yksinhuoltajia, heille suhteen keskimääräinen kesto "sen oikeankin" kanssa on aina melkolailla tasan kaksi vuotta.
Ymmärrän. Tarkoitat kenties yh-äitejä, jotka eivät osaa päättää, kuka on "se oikea" ja jos ovat "sen oikean" kanssa, suhde kestää n. 2 vuotta. Uskon, että naisetkin voivat olla "lieroja", että he jättävät ilman syytä.
Olet asian ytimessä.