koska tiedän, että sillä ei ole mitään merkitystä laitanko viestiä vai enkö laita. Nyt kaduttaa, että laitoin, mutta pääsen tästä vielä yli. Ois pitäny luottaa omaan vaistoon, ettei kannata. Sydämen ääni oli väärässä.
Oon nyt päättänyt unohtaa
Anonyymi-ap
30667
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Näin on.
Harmi että se yleensä menee niin. Ois iloinen yllätys jos se joskus menisi niinkuin itse odottaa. Siksi varmaan harvemmin tulee otettua minkäänlaista askelta. Kun suurempi todennäköisyys kuitenkin on, ettei saa vastakaikua.
Voihan se niinkin ajatella, ettei millään ole merkitystä. Toisena päivänä voi ajatella, kaikella on merkitystä.
Mutta sitten taas puhutaan siitä, ettei elämässä saa ikinä mitään jos ei koskaan uskalla?
Pääsettekö helposti yli pettymyksistä ja pakeista?Onko parempi elää vain haavemaailmassa?
Eiköhän vanha pääse.Nuorena ois tehnyt tosi tiukkaa ja masistakin pukannut,onneksi ei yhtäkään pakkia eikä edes tarvinnut aloitetta tehä.Onneksi sain elää nuoruuteni ilman nettiä.
Nykyajan meininki on kyllä niin epäluotettavaa. En vois ikinä ikinä kuvitella että liittyisin johonki tinderiin yms. Parisuhteen muodostamisesta on tullu todella vaikeaa, jos vertaa entiseen aikaan.
Juuri noin minäkin mietin.
Tottakai on merkitystä. Sehän olisi mahtavaa saada viesti. Ei hän välttämättä ole sitä saanut tai lukenut.
Riippuu varmaan siitä, onko siitä mitään hyötyä.
Ootteko ajatelleet miksi ihminen harvoin saa sitä kenet haluaa? Se vaan on melkein fakta.
Olen monesti miettinyt sitä. Ainoa asia mitä tässä vaiheessa osaan enää arvostaa on, että hän ei käyttänyt ihastustani hyväkseen.
Äitini puhui kerran sydämen äänestä👱♀️
Mitä äitisi sanoi?
kuule, erääseen kiisteltyyn asiaan tämä sopii, ja minä en ole ollut ihastunut siihen T:n, enkä ole vieläkään. kovasti sitä yritettiin mutta ei kiinnostanut silloin eikä nyt. on syy miksi meidän toisenlainen suhde koki päätöksen, varmaan oli kiusaa enemmän hänelle tai minulle. sitä yhdessä joskus mietin ja todettiin että liikaa aikaa menee ja annettiin olla. hänestä en tiedä mutta tänne päin on kyllä tullut vaan lisää.
voisitko viimein jättää minut rauhaan tämän asian tiimoilta. onnistuisiko mitenkään? tämä jatkoa tuohon edelliseen kirjoitukseen.
fiksun oloinen mies, kohtelias ja oikein mukiin menevä 🙂 mutta en hänestä kiinnostunut koska meillä oli toisen lainen suhde, olimme varattuja ja perheellisiä, hän on huomattavasti vanhempi ja ymmärsimme molemmat asian olevan kiusaa. hänkin oli peloissaan.
Luota sydämen ääneen, luota rakkauteen....
Sydämen ääni mulla ainakin on hyvin usein väärässä. Kunpa vois deletoida koko tunne-elämän pois eikä ajattelisi kuin järjellä. Miten paljon helpompaa ois!
Ehkä nää on vaan niitä oppiläksyjä kaikki. Kyynistyä en kuitenkaan halua. Antaa ajan kulua, jospa kohta helpottaa.
Millaisia viestejä sitten oot laittanut? Vai odotatko toiselta tietynlaista reaktiota mistä toisella ei ole aavistustakaan viestiesi perusteella?
No ehkä itsekin järjellä ajateltuna olen tiennyt että kuvio on täysin mahdoton. Laitoin nätin viestin vaikka tiesin jo ennen sen kirjoittamista, että se on turhaa. Siksi se harmittaa. Viesti oli kuitenkin positiivinen. Mutta nyt jos saisin uudelleen päättää, niin en laittaisi yhtään mitään.
Mihin laitoit viestin?
No laita ihmeessä lisää viestiä kaipaan sinua kovin
En enää. Pallo on nyt heitetty sinne. Ajan kanssa sitten tajuan että ei ollut mitään järkeä ja unohdan koko jutun. Niinhän siinä loppupeleissä käy.
Kenelle laitoit, minne ja milloin viestin?
mä sain eilen yhden yllätysviestin, ei siinä mitään ihmeellistä ollut ja vastasin kohteliaasti takaisin. mutta ilahdutti.
Sepä kiva että vastasit takaisin. Jotku vaan kylmänviileesti ohittaa.
me tosin ollaan vain tuttuja, kavereita. henkeviä joskus puhuttu, en ole ihastunut vaikka moni varmasti on.
Minäkin tajusin, että olenpa idiootti. Laitoin viestiä ihan kaverimielessä ja satavarmasti ymmärsi höpinäni aivan väärin :(
En lähesty enää. Onneksi mulla on pehmoeläimeni, joka on ystävistäni ainoa, kenelle kehtaan tunnustaa typeryyteni. En jaksa enää selittää impulssejani yhdellekään ihmiselle. Teippiä suuhun ja näppis lukkoon tästedes.