Talo helsingissä lähellä kantakaupunkia, 1950 rak., 30kpl huoneistoja joista osa yksiöitä osa kaksioita.
Palkkio 6500e/v. Onko oikeaan suuntaan?
Palkkio 6500e/v. Onko oikeaan suuntaan?
Isännöintikulut, mikä oikea?
seppo
74422
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
seppo, morjesta vaan! Terve suunta Teitillä, tahvon talo v.2000, 20 kämppää, isännöintikulut neljä tonnia. Isännöitsijä laatusälli ja huoltoyhtiö hoitaa asiansa moitteettomasti!
Hallitus tosin hanurista ja syvältä.
Konkurssikylän taukki Toijalasta käsin
paha veloitus, varsinkaan jos homma muuten toimii. Toki muutaman vuoden välein kannattaa "herättää" isännöitsijä, tekemällä tarjouskierros, jottei luule vakipaikaksi ja homma olakaisi lipsahdella.
Ihan hyvältä tuo kuulostaa. Täällä isännöintikulut ovat n. 6 800 euroa / vuosi. Talossa 74 asuntoa, keskikoko n. 63 neliötä.
Täällä onkin halvimmat isännöintikulut niistä taloyhtiöistä, joissa olen asunut. Toista ääripäätä edustaa reilun 100 asunnon ja muutaman liikehuoneiston yhtiö, jossa isännöintikulut olivat reippaasti päälle 20 000 euroa vuodessa. Isännöinnin kilpailuttamalla kulut sieläkin tosin puolittuivat.
Keskikokoisen kaupungin keskustassa sijaitseva vanha kerrostalo, 125 huoneistoa. Paljonkohan olisi oikeahko summa isännöinnistä per vuosi?
Kertokaa omien taloyhtiöidenne kustannuksista. Saman konsernin huoltoyhtiö hoitaa huoltotyöt, ja mielestäni melko ala-arvoisesti. Tuntuu vähän mafiatouhulta.
se "oikea" 28t euroa?? /- muutaman tuhannen marginaalilla?? Eli noin 216 euroa/huoneisto/vuosi, ja huolto siihen päälle, riippuen mitä kuuluu tehtäviin.
Treen seutu. 36 asuntoa, joista 4 vuokra-asuntoja (aina ongelmia). Veloitus 5300 euroa. Mitään ei oo jääny hoitamatta.
Isännöintipalkkiot tuntuu ihan kohtuullisille jos jakaa kuukausille ja vertaa huoneistojen määrään.
Mutta pelkästään yhtiön kokoa ei kannata katsoa vaain palkkion suuruutta arvioitaessa hinnotteluun vaikuttaa esim. vuokrakämpät, yhtiökokousten määrä (1 tai 2 kokousta vuodessa), yhtiöjärjestyksen määräykset (esim. lunastuslausekkeet), kunnossapitovastuun jakautuminen (onko esim. rajattu osakkaalle vai onko ns. normaali jako), kuinka usein isännöitsijää on vaihdettu viime vuosina (viittaa hankalaan yhtiöön)....
Ajoittain tapahtuva kilpailuttaminen vaikuttaa isännöitsijän toimintaan siten, että mitään pitkän tähtäimen suunnittelua ei kannata tehdä tai tarjota mitään "hyvän asiakkaan" ekstrapalveluja ilman veloitusta. Perusisännöintiä vaan kun hommat ei kummiskaan jatku pitkään. Ja jos isännöitsijän valintakriteerinä on pelkkä hinta niin ei paljon järki päätä hallituksella pakota.
Suomeksi sanottuna paskamainen yhtiö joko ei saa tarjouksia ollenkaan tai sitten hinta on kovempi. Muutaman vuoden päästä kun isännöitsijöistä suuri osa on turpeen alla tai eläkkeellä alkaa sitten myyjän markkinat eikä kukaan enää istu paskaämpärinä huonolla palkalla.