Onko kokemuksia tällaisesta?
Kaikki on ensin ihan hyvin. Sitten joku aloittaa terapian ja perhesuhdekuviot menevät solmuun?
https://www.hs.fi/perhe/art-2000009990694.html
Kaikki on ensin ihan hyvin. Sitten joku aloittaa terapian ja perhesuhdekuviot menevät solmuun?
https://www.hs.fi/perhe/art-2000009990694.html
Vastaukset 8
Vanhimmat
Yksittäiseen tapaukseen en ota kantaa, mutta psykoterapia ei todellakaan sovi kaikille. Esimerkiksi psykoosisairauksia, sillä ei voida hoitaa ja narsistikin käy sieltä hakemassa vain työkaluja oman narsisminsa ylläpitämiseen.
Niinhän se on aina. Kun perheen ryhmädynamiikka on sairas ja joku jäsenistä sitä alkaa korjata, se on kova paikka kaikille. Tämä nähdään melkein aina silloinkin, kun perheen alkoholisti lopettaa juomisen, muiden elämä menee sekaisin. Tai kun joku perheenjäsenistä sairastuu vakavasti, kaikkien elämä menee uusiksi.
Kaikki ei voi olla hyvin, jos joku katsoo aiheelliseksi aloittaa terapian. Ainakaan terapiaa tarvitseva ei tunne oloaan hyväksi. Kummallinen käsitys aloittajalla.
Ihan niin jokin asia on todella pielessä jos ihminen voi huonosti.
Ja psykoterapian meininki on auttaa ihmistä näkemään oman tilansa ja syyt siihen. Ja jos potilas tervehdittyään huomaa asioita perheen dynamiikasta niin voi se toinen syytellä terapiaa vaikka tekisi viisaasti jos ajattelisi omaa osuuttaan asiassa
Miksi joku perheestä aloittaa terapian, jos kaikki on ihan hyvin? Eiköhän siinä ainakin se yksi voi huonosti?
Varmaankaan ei ole harvinaista, että kun tuo huonosti voiva terapiaan menijä alkaa voida paremmin, muut alkavat kokea jotain uhkaa tai ainakin muutoksen tarvetta koko perheen käyttäytymiseen. Koko kuvio on sekaisin, kun tuo yksi alkaa osallistua tukevasti perheen elämään ja vaatia omia oikeuksiaan perheessä eikä enää suostu kaikkien kynnysmatoksi tms.
Monesti on niin, että se terapiaan menijä ei olekaan se perheen sairain, vaan joku toinen, joka ei terapian tarvettaan tunnista. Tilanteet on monet.
Ehkä olisikin kiinnitettävä huomiota siihen, että koko perhe voi olla terapian tarpeessa, ei vain yksi jäsen.
Ongelmat voivat johtua muustakin kuin omasta perheestä.
Itse kävin joskus keskustelemassa mt- toimistossa psykologilla ja toisella sosiaaliterapeutti nimellä kulkevalla psyyken asiantuntijalla. 45 minuutin pälätyssessioita oli lukuisia joissa halusin puhua ongelmista liittyen mm. silloisiin perhesuhteisiini. Kumpaisellakin asiantuntijalla oli kuitenkin jo etukäteen valmis silloista trendejä noudatteleva tarina omassa mielessään mikä ongelmani oli ja neuvot sen mukaisia. Heidän valmiit tarinansa eivät vastanneet ollenkaan oikeaa tilannettani. Toinen iäkkäämpi terapeutti yritti väkisin sovittaa minua omaan narratiiviinsa. Toista nuorempaa psykologia olisin voinut johdatella itse vaikka miten halutessani. Mietinkin silloin että eiväthän nämä ihmiset tiedä lainkaan millaisia heidän asiakkaansa ovat ja toimivat omassa sosiaalisessa elämässään hoitosuhteen ulkopuolella. Asiakkaana olisin voinut satuilla mieleni mukaan ihan mitä sattuu. Ja toisaalta jos asiakas on nuori tai muuten ulkoapäin ohjailtava silloinhan terapeutti voi istuttaa lähes mitä tahansa ajatuksia asiakkaan päähän ja kriittiseen ajatteluun kykenemätön heittäytyy tarinankerrontaan mukaan.
En ole koskaan itse käynyt varsinaisessa psykoterapiassa mutta tuo mt toimistossa asiointi kyllä rapautti kaikenlaisen keskusteluavun uskottavuutta.
Jos totta puhutaan kumpainenkaan terapeutti ei ollut mielestäni kovin älykäs. Vähän sellaisia naiveja hölmöjä
Täytyykö terapeutin olla älykkäämpi kuin asiakkaansa? Ja minkälaisesta älystä puhutaan? Tunneälystä vai jostain muusta?
Mikä sitten toimii ja tehoaa jos ei keskusteluapu? Lääkityskö? tai pakkotoimenpiteet?
Eiköhän se keskusteluapu ole yksi työkalu siinä työkalujen pakissa, millä ihmisiä yritetään auttaa. Aina on ollut ja tulee aina olemaan ihmisiä joita ei pysty auttamaan syystä tai toisesta, eihän kaikki edes halua apua.
Ei voi kaikki olla mitenkään hyvin ihmisellä joka haluaa aloittaa terapiaa,
Jos kaikki olisi hyvin niin ei terapiaa edes ajateltaisi. Ehkä kaikki oli ainoastaan sinun mielestäsi ihan hyvin, se ei kuitenkaan tarkoita sitä että olisi sen toisen mielestä joka asiaan on syyt ja myöskin seuraukset
Joten turha syyttää terapiaa vaan on aika katsoa syytä miksi sitä tarvitaan