On niin surullinen ja yksinäinen olo. Kun on sairas eikä ole edes voimia ylläpitää ihmissuhteita. Eihän se auta että tänne itkee... Mut onhan sekin jotain et kuvittelee hetken aikaa että joku voisi lukea ja ymmärtää. Ja jos niin, niin mitä sitten? Aurinko nousee ja aurinko laskee... Ja sitten jotkut ampuvat raketteja ja ovat hetken iloisia. Nauttivat juhlajuomia ja syövät nakkeja ja perunamuusia. Soittavat ehkä mummulle uudenvuodenpäivänä ja alkavat stressaamaan tulevaa työviikkoa. Sellasta...
Taidanpa siirtyä tiskaamaan astiat että pysyn kasassa tämänkin päivän. :D
Kunhan höpisen...
25
628
Vastaukset
- Anonyymi
On muitakin samassa tilanteessa. Kuten minä. En vain ajattele sitä yksinäisyyttä. Keksin jotain tekemistä.
- Anonyymi
Joskus se yksinäisyys tuntuu, ja jopa häiritsee olemista, vaikka kuinka olisi ajattelematta sitä.
Kun sairastuu niin, ettei enää pääse osallistumaan ja osalliseksi asioihin, menoihin ja rientoihin, niin aika yksin jää.
Sitä ei edes tajua, ennen kuin se osuu omalle kohdalle.
Yksinkin keksii kotonakin tekemistä, mutta ei mikään korvaa sosiaalista elämää ja ihmisten kanssa puuhastelua. Anonyymi kirjoitti:
Joskus se yksinäisyys tuntuu, ja jopa häiritsee olemista, vaikka kuinka olisi ajattelematta sitä.
Kun sairastuu niin, ettei enää pääse osallistumaan ja osalliseksi asioihin, menoihin ja rientoihin, niin aika yksin jää.
Sitä ei edes tajua, ennen kuin se osuu omalle kohdalle.
Yksinkin keksii kotonakin tekemistä, mutta ei mikään korvaa sosiaalista elämää ja ihmisten kanssa puuhastelua.Todellakin, todellakin... Kaikki eivät pysty osallistumaan, menemään ja tekemään. Sitä eivät ymmärrä ne joilla on vähemmän rajoitteita. Mikä on luonnollista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joskus se yksinäisyys tuntuu, ja jopa häiritsee olemista, vaikka kuinka olisi ajattelematta sitä.
Kun sairastuu niin, ettei enää pääse osallistumaan ja osalliseksi asioihin, menoihin ja rientoihin, niin aika yksin jää.
Sitä ei edes tajua, ennen kuin se osuu omalle kohdalle.
Yksinkin keksii kotonakin tekemistä, mutta ei mikään korvaa sosiaalista elämää ja ihmisten kanssa puuhastelua.En sanonut että se korvaisi ihmissuhteita. Miten sen voi ymmärtää noin väärin. Ja mitä järkeä rypeä surkeudessa. Yritin lohduttaa tuolla viestillä. Enpä yritä enää.
Anonyymi kirjoitti:
En sanonut että se korvaisi ihmissuhteita. Miten sen voi ymmärtää noin väärin. Ja mitä järkeä rypeä surkeudessa. Yritin lohduttaa tuolla viestillä. Enpä yritä enää.
Minä ymmärsin. Älä suotta harmistu, meistä jokaisella on vaan omat kipukohdat ja erilainen sielunmaisema ja reagoidaan sitten niin eri tavoin... Ja näin kasvottomasti kirjoitellen ei mene viesti aina ihan maaliin silleen että ajatukset kohtaisivat täydellisesti.
Kaikesta huolimatta, hyvää uutta vuotta teille ihan jokaiselle! Tuokoon se tullessaan jotain kaunista ja onnellista.- Anonyymi
kärsimyskukka kirjoitti:
Minä ymmärsin. Älä suotta harmistu, meistä jokaisella on vaan omat kipukohdat ja erilainen sielunmaisema ja reagoidaan sitten niin eri tavoin... Ja näin kasvottomasti kirjoitellen ei mene viesti aina ihan maaliin silleen että ajatukset kohtaisivat täydellisesti.
Kaikesta huolimatta, hyvää uutta vuotta teille ihan jokaiselle! Tuokoon se tullessaan jotain kaunista ja onnellista.Kiitos, sullekin hyvää uutta vuotta!
- Anonyymi
Kyllä joku lukee ja ymmärtää, minäkin.
No tuli ne tiskit ainakin hoidettua. Nyt teen öljyhoitoa ärtyneille kasvoille ja toivon ettei tule jotain allergista reaktiota (epätoivo pistää yrittämään kaikenlaista). Elämä, tragikoomista hommaa. Vielä jaksaa naurattaakin. Ainakin välillä.
- Anonyymi
Itse jos olo tuntuu yksinäiselle, annan ahdistuksen tulla eli otan vastaan ja eipä kauaa mene kun jo helpottaa. Täällä kirjoittelu auttaa myös.
Mielenkiintoista. Olen kyllä tosiaan kuullut että ahdistukseen auttaisi tämmöinen siedätys, että uskon kyllä. Tosi hyvä että pystyt itse helpottamaan oloasi. :)
- Anonyymi
Ihan totta, moni yrittää kynsin hampain estää ahdistusta , parempi kun istuu sohvaan tukevasti ja antaa sen tulla ja hengitteleee ilmaa nenän kautta sisään ja suun kautta ulos , hitaassa tahdissa . Se on hyvä keino. Se kun yrittää tehdä koko ajan jotakin ettei ahdistus vaan tulis päälle koska se kun kopplattu autonomisen hermosysteemiä ja itse sitä ei voi ohjata. Kun ottaa vastaan sen niin meneekin aika äkkiä miedommaksi
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan totta, moni yrittää kynsin hampain estää ahdistusta , parempi kun istuu sohvaan tukevasti ja antaa sen tulla ja hengitteleee ilmaa nenän kautta sisään ja suun kautta ulos , hitaassa tahdissa . Se on hyvä keino. Se kun yrittää tehdä koko ajan jotakin ettei ahdistus vaan tulis päälle koska se kun kopplattu autonomisen hermosysteemiä ja itse sitä ei voi ohjata. Kun ottaa vastaan sen niin meneekin aika äkkiä miedommaksi
Tosi hyvä pointti!
Anonyymi kirjoitti:
Ihan totta, moni yrittää kynsin hampain estää ahdistusta , parempi kun istuu sohvaan tukevasti ja antaa sen tulla ja hengitteleee ilmaa nenän kautta sisään ja suun kautta ulos , hitaassa tahdissa . Se on hyvä keino. Se kun yrittää tehdä koko ajan jotakin ettei ahdistus vaan tulis päälle koska se kun kopplattu autonomisen hermosysteemiä ja itse sitä ei voi ohjata. Kun ottaa vastaan sen niin meneekin aika äkkiä miedommaksi
Tää on hyvä muistutus asiasta! Kiitos, pitää koittaa muistaa harjoittaa tätä.
- Anonyymi
Olen ehkä väärä ihminen sanomaan, olen perheellinen, mutta sairastan vakavaa mielenterveysongelmaa. Olen hyvin yksinäinen usein, koska sairaus tekee sellaisen ihme "kuplan", eikä kukaan ymmärrä. Et ole todellakaan ainoa, joka kärsii yksinäisyydestä. Tsemppiä sulle ja hyvää uuttavuotta.
- Anonyymi
Tulinpa tähän ketjuun avautumaan yksinäisyydestä ja sairastumisesta. Sairastui liikehäiriösairauteen joka vei minulta työkyvyn. Olin ollut pitkään masennuksen partaalla ennen tätä ja hanat aukesivat diagnoosin jälkeen. Nyt olen siis myöskin vakavasti masentunut. Pikkuhiljaa kaikki sosiaaliset kontaktit jäivät pois ja olin niin katkera että poistin kaikki sometilini. Nyt näen että ne joita luulin ystävikseni eivät ole rinnallani kun sitä tarvitsin. Onneksi minulla on mies ja lapsia, mutta olen menettänyt toivoni toimia enää työelämässä ja se tekee minut katkeraksi. Ennen sain voimaa ihmisistä ympärilläni, nyt koen vihaa muita ihmisiä kohtaan jotka elävät elämäänsä eteenpäin ja minun elämäni oli ikään kuin tässä. Neurologinen sairaus rajoittaa elämääni esim. niin etten voi enää ajaa autoa, päätetyöskentely ei onnistu enkä pysty katsomaan televisiosta liikkuvaa kuvaa. Sykettä nostattava liikunta pahentaa lihashäiriö oireita. Tuntuu että elämäni on varastettu.
- Anonyymi
Ymmärrän tosi hyvin miltä sinusta tuntuu tuon katkeruuden osalta, mutta en tunne sairauttasi. Itse katkeroiduin työuupumuksen ja masennuksen jälkeen, kun tajusin että urani on ohi ja työ oli ollut tosi tärkeä osa elämääni.
Käyn kyllä nytkin töissä, mutta masentaa ajatus että tätä samaa vielä 20 vuotta koska muuhun en enää ikinä pysty. Vapaa-ajalla olen täysin aloitekyvytön kotitöitä ja pakollisia pihatöitä lukuun ottamatta. Makaan vaan sängyssä peiton alla ja aktivoidun ainoastaan tekemään jonkun kotityön tai käyn auttamassa iäkkäitä vanhempiani. Minulle on tarjottu vaihtelua työkuvaan, mutta itse koen etten pysty siihenkään enää ja ei kukaan edes tiedä kuinka syvissä vesissä uin. Suihkussa käyntikin vaatii hirveää ponnistelua. Ihmisten tapaaminen ja puhuminen on vaikeaa, kun en jaksa esittää ja en voi kuitenkaan kertoa puolitutuille kuinka väsynyt olen kaikkeen. Viime vuosi oli kuormittava läheistenkin sairastelun takia ja paljon kodin töitä jäi minun vastuulle. Tunnen myötätuntoa sinua kohtaan. Kunpa voisin auttaa. Ymmärrän mitä se on, kun sairaus (sairaudet) rajoittaa aika lailla kaikessa. Tilanne on tietysti erityisen brutaali kun muutos on tuore, kun on sitä ennen pystynyt tekemään kaikenlaista ja yhtäkkiä tulee muutos... Toivon että vielä jaksaisit sinniä eteenpäin niin, että jonakin päivänä huomaat että pystytkin tekemään asioita, ja että myös niitä kestäviä ihmissuhteita löytyisi. Tässä hetkessä se tuntuu varmasti mahdottomalta ja ehkä vituttaa kuullakin tällaista puhetta... Mutta en puhu mitenkään yläpuolelta. Olen itse rukoillut kuolemaa vuosikausia että kärsimys loppuisi ja vihdoin saisin vaan levätä. Olen päätynyt siihen kliseiseen päätelmään, että riittää kun selviää tästä päivästä. Mennään tämä päivä nyt ja sillä hyvä. Sinulla on toki omat ajatuksesi ja omat polkusi... Toivon siulle todella valoa pimeyteen kaikesta huolimatta.
Anonyymi kirjoitti:
Ymmärrän tosi hyvin miltä sinusta tuntuu tuon katkeruuden osalta, mutta en tunne sairauttasi. Itse katkeroiduin työuupumuksen ja masennuksen jälkeen, kun tajusin että urani on ohi ja työ oli ollut tosi tärkeä osa elämääni.
Käyn kyllä nytkin töissä, mutta masentaa ajatus että tätä samaa vielä 20 vuotta koska muuhun en enää ikinä pysty. Vapaa-ajalla olen täysin aloitekyvytön kotitöitä ja pakollisia pihatöitä lukuun ottamatta. Makaan vaan sängyssä peiton alla ja aktivoidun ainoastaan tekemään jonkun kotityön tai käyn auttamassa iäkkäitä vanhempiani. Minulle on tarjottu vaihtelua työkuvaan, mutta itse koen etten pysty siihenkään enää ja ei kukaan edes tiedä kuinka syvissä vesissä uin. Suihkussa käyntikin vaatii hirveää ponnistelua. Ihmisten tapaaminen ja puhuminen on vaikeaa, kun en jaksa esittää ja en voi kuitenkaan kertoa puolitutuille kuinka väsynyt olen kaikkeen. Viime vuosi oli kuormittava läheistenkin sairastelun takia ja paljon kodin töitä jäi minun vastuulle.Olen pahoillani sinunkin puolestasi... Kuulostaa siltä että olet edelleen uupunut etkä ole toipunut, vaikka suoritatkin pakkomoodilla. Myös sinua tahtoisin auttaa jos vaan voisin... Voi itku.
- Anonyymi
Jos voit tiskata niin voisit vaikka tanssia kiirtania, nimittäin se toisi sinut henkiselle tielle, jossa yksinäisyys vähenee koska tunnet olevasi yhteydessä korkeimpaan tietoisuuteen ja samalla saat johdatusta. Meditaaatio syventää vielä yhteyttä henkisyyteen, kun ihminen ei ole vain fyysinen ja psyykkinen olento. Toisten auttaminen myös vaikka netissä kohottaa omaaakin oloa jo karmallisestikin.
Kiirtan tanssi; ison varpaan kärjellä kosketellaan lattiaa tanssiessa, joka rauhoittaa. Sitä varpaan pistettä käyttävät myos vyohyketerapeutit. Lisäksi mantran laulaminen ja sen merkityksen ajattelu rauhoittaa.
https://www.youtube.com/watch?v=5j7cPuwvUrQ.Tanssiminen sinänsä on ihan kivaa silloin kun hapet riittää ja selkä kestää. Yksinäisen nyt vaan on pakko tiskata jos ei palkkaa kotiapua. Mihin ei ole varaa.
Kiitos vinkistä, mutta tällainen henkisyys ei kuitenkaan ole minun juttuni. Haen johdatukseni kristittyjen Jumalalta. Ja mikään korkeampi voima ei lopulta varsinaisesti korvaa henkistä yhteyttä toiseen ihmiseen, vaikka hengellisyys onkin osa ihmisyyttä. Ei taida olla kulttuuria, jossa ei olisi haettu yhteyttä jonkinlaiseen henkeen/henkiin, voimaan tai jumaluuksiin...- Anonyymi
Höpö
Päivän höpinät... :)
Olen yllättynyt ja kiitollinen siitä että sain myönteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen. Luulin ettei näin "nuori" ihminen pääse eläkkeelle kuin pää kainalossa. Kiitän Jumalaa. Edes jokin helpotus tähän tilanteeseen. Ehkäpä asioilla on kuitenkin jokin tarkoitus.
Tällä hetkellä voimat ja aika menee siihen kun yritän pysyä hapessa ja saada kodin pakolliset asiat hoidettua. Kuitenkin tekis mieli mennä kansalaisopiston luennoille joita tässä kevään aikana tulee, aiheena mm. kansanusko. Myöhemmin keväällä olis luentoa jopa kotitarvekanojen pidosta. :D Se olis kiinnostavaa, joskin on epätodennäköistä että pystyisin koskaan mitään kanoja pitämään. Naapuritkaan ei ehkä diggais jos pistäisin farmin takapihalle. Pihan koirat tietty vois digata. Tai no ei sittenkään ehkä nuo rotan kokoiset... Kanat varmaan näyttäs niille kaapin paikan. :D Jooh...
Ja siis, ettei tulisi väärinkäsityksiä, niin olen koirien ystävä. Vielä jokunen vuosi sitten meinasin hankkia oman karvakorvan, mutta se kariutui, ja hyvä niin sillä nyt ei olis voimia hoitaa ystävää hyvin.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Lindtman I vasemmistohallitus aloittaa viimein Suomen kuntoon laittamisen
Tässä nyt on 3 vuotta seurattu irvokasta kärsimysnäytelmää nimeltään "valtion budjetin tasapainotus by äärioikeisto", ja2082824Missä viipyy persujen lupaama euron bensa?
En edes muista milloin bensapumpussa olisi ollut ykkösellä alkava litrahinta. Missä siis viipyy persujen lupaama euron b1672501Kirje, PellePelottomalle.
Tärkeää olisi luoda ystävyys, että se, jota rakastaa, on samalla paras ystävä ja luotettavin, jolle voi ja uskaltaa luot1061162- 67990
Voi teitä naisia
Suudeltiin ja nukuttiin toisissamme kiinni mutta pillua ei tullu, ei edes aamulla. t.38vmies123982Martinan hevoset.
Tämä todella kaunis ja ketterä harmaa hevonen jolla monet kilpailut voitetaan ei ole Martinan.Tytär ratsastaa sillä tait267942Persut jakavat tekoälyllä tehtyjä kuvia maahanmuuttajista somessa
Eivät mainitse, että ovat tekoälyllä tehtyjä. Eivät näe asiassa mitään ongelmaa. Valehtelijapuolue taas vauhdissa. Unka317909Mistä löytyy naisseuraa sinkkumiehelle?
Kertokaapas kokeneemmat mistä löytyis naisseuraa sinkulle. Ihan ois eukko nyt tosissaan hakusessa. Tanssipaikat kun on a20899Lapsien pakko kasteesta on luovuttava.
Eikö olisi parempi siirtää kaste rituaali rippikouluun,kun 15v.tietävät jo itse haluaavatko tulla kastetuksi juutalais-k507858Hyvä meininki
TTP:ssa väkeä tosi runsaasti paikalla. Hyvää ruokaa jälleen ja munkit ja sima erinomaista. Kiitos yrittäjälle! Hieno Vap22768