MIELIPIDEKYSELY!

mielipiteeni:Ekaluokkalainen voi muutaman tunnin olla yksin koulun jälkeen,ei kuitenkaan myöhään iltaan asti,vaan esim. kello 4 asti.Kun ulkona alkaa pimetä,niin tulee noilla ipanoilla möröt mieleen.

Tuo yksin yöksi jättäminen riippuu lapsesta.Joku yläastelainen ottaa rennosti ja pistää hirveät bileet pystyyn,kun taas toinen on hyvinkin vastuullinen,mutta kyllä ikää pitäis olla 13-14v ennen kuin luotettavaakaan nuorta jättäisin yksin yöksi,silloinkin vain yhdeksi yöksi ja pakottavasta syystä.

Tuo kaverin kanssa yöpyminen ilman vanhempia ei kyllä oo oikein viisas ratkaisu kun puhutaan nimenomaan lapsista.Poikkeustapauksessa ehkä jotkut 13-14-vuotiaat joihin voi luottaa ettei tehdä mitään hullutuksia.
Silloinkin pitäis jonkun kanssa sopia siitä että vähän käydään kurkkaamassa miten asiat sujuu.
On meininki sellaista nykyään että sana kiertää äkkiä siitä jos jollain nuorella on asunto hallussaan,ja ei-toivottuja vieraita tunkee paikalle äkkiä.
Siinä on sitten itkussa piteleminen kun niitä jälkiä katsoo.

hyviä mielipiteitä. Teini-ikäisistä aikuisuutta lähestyvistä sanoisin, että meillä ainakin on toiminut sillä tavalla, että vanhemmat on poistuneet pienempien kanssa pois jaloista, jos on bileet tai jotain. Ja aikaraja on ollut klo 22 - 24 välissä, jolloin on pitänyt tulla hiljaisuus taloon, että pääsee omakin porukka nukkumaan omaan petiin. Täysi-ikäiset ovat sitten jatkaneet baarikierrokselle, jos on halunneet.

Nurkkakioskilla käynnin ajaksi jätin lapsen yksin kotiin alle kouluikäisenä.

Ekaluokalla olin ensin itse kesälomalla, ja sen jälkeen koulun iltapäivähoitoon. Ekan keväällä oli sitten välillä yksikseen kotona, riippuen koulupäivän mitasta. Tokalla pakotin iltikseen, jos koulupäivä loppui yhdeltä tai aikaisemmin.

Yöksi olen jättänyt 11-v kesäaikaan niin, että kuitenkin olen ollut aamulla kotona (väliaikainen iltatyö). Kännykällä saa kiinni, ei paljon soittellut. Lähinnä se oli äiti joka soitteli....

Kaverilla oli viime kesänä yökylässä, kaverin isosisko vahti (kuvittelin että vahhemmat tulee kotiin yöksi). Tytsät oli kesäaikaan lähteneet puoli viideltä aamulla keräämään kaupungille tyhjiä pulloja.

Riippuu niin paljon lapsesta, että yleispätevää neuvoa on mahdoton antaa. Alkaa vaikuttaa siltä, että kun lapsen voisi jättää kotiin sen puolesta, ettei lapsi pelkää tai mitään vahinkoja satu, niin sitten alkaa nämä murkkuiän hullutukset:(

Sitten se vahtiminen vasta alkaa...

me sisarukseset olimme keskenään yötä viikonloppuisin kotona jo aika nuorena. Olimme muistaakseni 10v.,7v. ja 6v, kun aloimme jäädä kotiin keskenämme, kun vanhemmat menivät mökille viikonlopuksi emmekä halunneet mukaan. Hyvin pärjäsimme.

Omat lapseni ovat vasta 7 ja 2vuotiaita, joten ei kauheesti omakohtaisia kokemuksia vielä omien lapsien kohdalla, koska olen vielä hoitovapaalla...
Mutta voisin ajatella:

Tokaluokkalaisen voisin kuvitella olevan 2-3h yksin kotona koulun jälkeen.(Näin ainakin siskon tyttö 8vuotiaana).Kolmasluokkalainen ainakin jo varmasti pärjää vähän aikaa.
Ja jos kaveri asuu vieressä/lähellä niin jos alkaa hirvittämään, niin on paikka minne mennä :)

Kotiin yksin yöksi voisin kuvitella yläasteikäisen, ehkäpä 14vuotias.
Kännykkä ehdottomasti, että saa kiinni ja siihen oisi pakko vastata vaikka näkisikin, että äiti tai isä soittaa :)

Kaverin kanssa yksin yöksi ilman vanhempien valvontaa...Hmmmm... 15-16vuotias, mutta samat ehdot kuin edellisessä vastauksessa.
Ja tietysti samaa sukupuolta oltava.
Ainahan voi olla, että huijaavat ja ovatkin poika-/tyttökaverin kanssa :(
Siksi haluaisin ensin jutella ja sopia asiasta sen kaverin vanhempien kanssa.
Luottamus varmaan menisi vähäksi aikaa jos sopimuksia rikottaisiin.


En tiedä kuulostaako tiukkapipoiselta, mutta koskaan ei liika huolehtiminen murkkujenkaan kanssa pahasta.
Sopimuksien pitämisellähän se luottamus syntyy.
Paljon riippuu lapsesta millainen on, että kuinka edetään itsenäistymisen kanssa.

jaa muutaman tunnin..lapsi vois vähintään olla 10v.
jos yksin jättää niin se 13 ikä vuodesta ylöspäin.
sama vastaus kuin edellisessä..

En tiedä tosta yksin kotona olemisesta päiväsaikaan, riippuu varmaan lapsesta. Itse oli ekaluokalla iltapäivät yksin, mutta äidin työpaikka oli 200 metrin päässä oleva vanhainkoti, johon olin aina tervetullut. Mummot kilpaili kuka sais auttaa mua läksyissä ja karkkiakin tarjottiin melkein aina, olin näköjään aika materialisti:)

Mutsi rupes tekeen öitä kun olin tokalla ja systeri muutti pois kotoa kun olin 12. Ihan hienosti pärjäsin, ei oikeestaan ees pelottanut. Asuttiin silloin n. 20 km:n päässä mutsin työpaikasta olevassa kerrostalossa joten alaovi oli öisin kiinni ja naapurit lähellä. Meillä ei koskaan ollut nukkumaanmeno- tai myöhemmin kotiintuloaikoja, vaan vastasin itse itsestäni. Samoin kouluunlähdöt ym. hoisin itse, koska äiti ei ehtinyt kotiin ennen kuin olin jo lähtenyt.

Sain aika paljon vapauksia, meille sai aina tulla yöksi, kunhan kaverin vanhemmat tiesi missä ne on. Ja yläasteella äiti piti puhuttelun aiheesta "tule kotiin, tule aina kotiin, ja jos joku sun kaveris ei uskalla mennä kotiin tuo sekin meille". Sama sääntö koski poikaystäviä, mutta ne ei ollut ajankohtaisia yökyläilijöitä yläasteella, siis ei mulle ajankohtaisia. Äiti oli kyllä antanut luvan periaatteella jos kuitenkin teette jotain, tehkää se kotona, missä on suihku ja lämmintä, niin ehkäisykin on todennäköisemmin mukana.

Kotiintuloaikoja ei tosiaan ollut, vaan soitin äidille töihin kun olin kotona iltamenojen jälkeen. Sillä ei ollut väliä mihin aikaan tulin kotiin, vain sillä että soitin ja kerroin olevani kotona ja turvassa. Bileitä en pitänyt kertaakaan ilman lupaa, muutaman kerran vuodessa pyysin useamman kuin yhden luokkakaverin meille yöksi pitämään leffa- ja karkkiorgioita. Alko ei ollut kuvioissa mukana vielä silloin.

Sain kyllä yläasteella halutessani myös alkoholia äidiltä, mutta se piti juoda kotona valvotuissa oloissa, eli äiti oli kotona ja juotiin mun bestiksen kanssa pullo viiniä puokkiin mun huoneessa, bestiksen äiti tiesi asiasta etukäteen. Alkoholin suhteen sääntö oli pitkään vain kotona ei koskaan kaupungilla. 16-17-vuotiaana sain oman pullon bileisiin mukaan, äiti maistoi sitä ennen lähtöä ja vannotti juomaan sitä ja vain sitä. Ja niin tein. Eli hän tiesi mitä otan, miten paljon, missä ja kenen kanssa.

Ja tämän vapaan kasvatuksen tulokset: äiti sanoi itse ettei laita rajoja, joita ei pysty kuitenkaan valvomaan. Niinpä mun piti itse kantaa vastuu itsestäni. Peruskoulun päästötorkan keskiarvo yli ysin. Tällä hetkellä onnellisesti naimisissa, pienen pojan äiti ja vakivirassa. En tiedä antaisinko omalle lapselleni yhtä paljon vapautta ja vastuuta, mutta äidilläni ei ollut paljon vaihtoehtoja.

Joku viisi tai neljä vuotias voi
jäädä pariksi tunniksi yksin kotiin ja joku
11 voi jäädä yöksikin jos joku vähän katsoo perään, sama ikä pätee jos kaveri olisi mukana.

Riippuu myös millainen lapsi no luonteeltaan.