40. kympin kriisi iski tänään...

Näin viisikymppisenä katsoo kateellisena kuinka nuoria ovatkaan nelikymppiset ja kaksikymppiset ovat vielä lapsia. Siis katso luottavaisin mielin tulevaisuutteen ja odota innolla mitä se voikaan tuoda tullessaan.

sun käydä vielä tänään lähimmäisessä vanhustentalossa, ehkä tulee vähän nuorempi olo ;)

Henkilökohtaisesti mulla on mielummin ne kriisit takanapäin kuin edessäpäin :)

Äläkä sano ettet ole saanut mitään aikaiseksi elämässä, moni ihminen on vaikuttanut minun elämänkatsomukseeni, vaikkei ne perheeseni kuulunutkaan. Ei se jälkien jättäminen välttämättä tarvi olla mitään ruumillista.

Nelikymppiset naiset ovat mahtavia ! Pää pystyyn ja heti.
Tää on miehinen mielipide.

asiaa pohtii pelkästään vuosien puolesta niin nelikymppinen nainenhan on vasta noin elämänsä puolivälissä =DD

Kyllähän tu tuntus monella olevan sellanen virstanpylväs jolloin katellaan taakse päin, mitä on tullu tehtyä ja eteenpäin, mitä vielä pitäs tehdä. Ainakin miun tuttavapiirissä:)

Ei nuorille kannata olla kateellinen. Heillä on elämästä myös ne kolhut ja kriisit edessä eikä vielä kokemusta.

Eikä elämässä mitään ihmeitä tarvitse saada aikaan, mie en ainakaan ole saanut.

"Eläminen tapahtuu tekemällä pieniä liikkeitä.", niin kuin siinä ylen ekassa kausivideossa sanotaan =D

http://www.yle.fi/tv1/kausivideo.php?date=20050522

aika kulunut nopeaan. Ainut lohtu se, että niin se kuluu kaikilla, sekunnilleen. Ihmeitä ei ole tullut saavutettua; tosin, pitkäaikaisessa avoliitossa asustelen. Ei lapsia. Siinä sitten ollaan "epäonnistuttu".
90-luvun lama ja työttömyys koettu. Sieltä noustu.
Nyt töissä. Terveys vielä OK.
Mutta, aika tosiaan kulunut nopsaan. Tänään olisi ollut kahden serkun lapsien YO-juhlat. Toinen serkuista samanikäinen kuin minä ( 44v ). Omat lapset jäi saamatta.

..eikä saa ajatella, ettei ole saanut mitään aikaiseksi! Ajattele, Suomessakin on ihmisiä, jotka eivät pysty pitämään huolta edes itsestään!

Lapset on varmasti heille, joilla niitä on, kaikkein tärkeintä. Ei mullakaan ole lapsia, tykkään silti aina leikkiä ja hassutella heidän kanssaan, kun siihen on tilaisuus.
Toisaalta, sellaista, mitä ei koskaan ole ollut, ei välttämättä osaa kaivatakaan.

Olin myös lakkiasjuhlissa, mutta tunnelmani sieltä on ihan neutraali.. enempi iloinen kuitenkin.
Ja sinä, jos mahdollista, älä siellä kotona yksin
juo viiniä. 'Ykköset' päälle, meikkiä kasvoihin, ja baanalle ;) Sehän nuorentaa tietyssä valaistuksessa lähes sen parikymmentä vuotta ;)
On sitten ainakin mukavampi potea sitä krapulaa huomenna :))

muistan kun minä olin 40vee ja minusta tuntui että olen vanha ,mutta hups! se kesti vain sen yhden päivän ja elän taas omaa nuoruuttani mikä jäi kun lapset olivat pieniä,ja sitten tuli 45vee kriisi se kyllä kesti jo 2kk mutta sinä päivänä kun sen täytin niin se kriisi oli ohi ja taas elän keski-iän kaunista aikaa tee sinä samoin;)

Hei sinä nelikymppinen. olisi ihan kiva kuulla onko tänään krapula ja paha mieli vai laitoitko meikit päälle ja lähdit pilettämään no siitäkin monasti seuraa krapula, mutta jää hyvä mieli ettei jäänyt kotia murjottamaan.

Hei kaikille ja kiitti piristämisestä :-)

Joo, eilen oli kyllä surkea fiilis,mutta kyllä se sitten illan mittaan parani ja elämä voittaa.
Onneksi ei ole krapulaa,vaan pienoista päänsärkyä eilisen viinin juonnin jälkeen .Kummasti se viini vaan nosti mieltä ja loppuilasta olin jo suhkot iloisellakin päällä ;-)
Sitä se viini teettää, kun juo niin harvoin.

Kuuntelin netistä hyvää musiikkia ja katselin vanhoja valokuvia ja huomasin,ettei se minun elämäni nyt niin "huonoa" ole ollut....
Tosin surettaa,kun ei ole omia lapsia, mutta onneksi siskolla on, joten kummityttöni saa kyllä kaiken rakkauteni.

Kaipa tämä väliaikainen masennus on ihan normaalia ja näitä taitaa tulla vielä monia... odottelen vaan kauhulla sitä millainen on 50.kriisi ;-)

Mukavaa kesää kaikille ja kiva että täällä on hyvä porukka joka tsemppaa eteenpäin:-)

Mun mielestä nuoruudessa ei ole mitään huoletonta, päinvastoin. Vasta nyt 41v voi olla huoleton ja vapaa ja itseensä tyytyväinen!

Nuoret ei ymmärrä edes itseään, saati sitten maailmaa, naisia, miehiä ja luonnonlakeja. Nuorena yrittää kynsin hampain pitää kiinni niistä muutamasta juuresta jonka varassa on elämässä kiinni. Kypsä nainen sen sijaan muistuttaa enemmän peruskalliota ;) Nuori nainen olettaa, luulee, vetää vääriä johtopäätöksiä ja on äärettömän mustavalkoinen ja kaikenkukkuraksi yliherkkä feministi. Kun taas kypsä nainen TIETÄÄ JA TUNTEE.

Jäiköhän jollekin vielä epäselväksi mun nuoruudenihannoimisen taso???

Sitäpaitsi aikaiseksi saamista ei mitata avioliittojen tai lasten lukumäärällä, vaan ELÄMISELLÄ ;))

tai kirjoita koneelle kaikki asiat mitä muistat elämässäsi tehneesi - listasta tulee varmasti aika pitkä. Kyllä jokainen on tehnyt paljon asioita joista voi olla joko ylpeä tai sitten ei.
Eihän ylioppilaslakki ole mikään elämän ainoa tarkoitus :)
Ja nuoretkin kyllä vanhenevat aikanaan, ollaanhan mekin oltu nuoria, eikä nelikymmppinen vielä vanha ole :)) Ei sinne päinkään :))
Sulla on edessäs vaikka kuinka paljon elämätöntä elämää. Käytä sureminen mielummin elämiseen :))
Juo raaka muna - se auttaa krapulaan :))
Ja hymyile, se pelastaa päivän .
Hyvää päivänjatkoa sinulle :))

Minulla on aivan toisenlainen kokemus viime viikonlopun ylioppilasjuhlista. Oli oikein mukavaa. Siellä me keski-ikäiset juotiin kahvia ja tavattiin pitkästä aikaa sukulaisia. Nuorempi väki katseli kateellisena, kun meillä vanhemmilla juttu luisti ja iloinen puheensorina kuului eteiseen asti. Tässä iässä kun voi jo olla oma itsensä eikä tarvitse jännittää enää sillä tavoin kuin nuorena toisia ihmisiä. Tunnelma oli leppoisa, me serkukset kehuskelimme toinen toisiamme, miten nuorekkaita ja hyvin säilyneitä sitä ollaankaan. Kuitenkin joku oli kokenut vaikean avioeron, toisella oli sairautta, kolmas taas pitkän työttömyyden jälkeen lähtenyt opiskelemaan. Eletty elämä oli jättänyt jälkensä, mutta tuonut henkistä kypsyyttä ja itseluottamusta. Yhtään en ole katkera nuoremmille, ties miten elämä heitäkin vielä tulee kolhimaan. Heillä on vielä kaikki edessä. Onnea ja menestystä toivottelen nuorille ylioppilaille elämän mutkikkaalla tiellä. Ja sukujuhlia suosittelen muillekin. Olen todella tyytyväinen, että menin noihin juhliin, vaikka etukäteen jännitin.

kirjoitit ettet ole elämässäsisaanut mitään aikaiseksi.aivan kuin olisit jo mennyt...kehottaisinkin tekemään nyt jotakin mille olit juhlissa kade.eti nainen,ja perusta perhe,kouluttautuakin viel voit ja toteuttaa haaveesi.kirjaa paperille mitä on jäänyt tekemättä ja minkä voit vielä tehdä ja sitten pyyhit teon yli kun olet sen suorittanut.kokeile:)saatat yllättää itsesi.