kulkevat aluksen yli. Jossakin VHS-nauhoillani on dokumentti purjealuksesta 1930-luvun vaihteessa jossain Kap Hornin tietämillä. Vesimassat kulkevat hetkellisesti aluksen yli sen kiitäessä eteenpäin.
Olen aina ihmetellyt että miten pitkään ja millaisessa kantokyvyssä alus voi sietää ylikulkevia vesimassoja.
Millä laskukaavalla nykyään alukset suunnitellaan, jotta se kestää mahdollisen hetkellisen rasituksen ylikulkevista vesimassoista?
Vai onko kysymykseni amatöörimäisen aikansa elänyt :)
Olen aina ihmetellyt että miten pitkään ja millaisessa kantokyvyssä alus voi sietää ylikulkevia vesimassoja.
Millä laskukaavalla nykyään alukset suunnitellaan, jotta se kestää mahdollisen hetkellisen rasituksen ylikulkevista vesimassoista?
Vai onko kysymykseni amatöörimäisen aikansa elänyt :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllähän ne vesimassat voi yli mennä umpikantisesta laivasta, kunhan luukut ovat tiiviit. Siitä ne kannelta pois valuvat. Tietysti jos tulee monta aaltoa peräjälkeen kannelle, alkaa tilanne mennä hankalaksi.
on vuodelta 1929. "Kap Hornin myrskyn kourissa" Peking-laivan matkassa Saksan Hampurista Chilen Santiagoon. Ovat kuvanneet yhdestä mastosta alaspäin, kun vesimassat kulkevat aluksen yli. Hurjaa katsottavaa.
kohdistuvia rasituksia vai sitä, että aluksen paino aluksen päällä olevan vesimassan paino ylittäisi alusta pinnalla pitävän uppoaman tilavuuden ja alus uppoaisi? Vai mitä?
tuota vesimassan painoa. Tuossa dokkarissa kerrottiin että filmiä näytettiin aikalaisille Merikapteeneille Lontoossa ja ne ihmetteli miten tuo alus pysyi pinnalla, kun oli välillä todella "upoksissa". Ja tuli mieleen Estonia, joka keikahti heti kun oli muutama sentti vettä autokannella. Myöhemmin hieman enemmän :(
http://www.njscuba.net/artifacts/img/ship_peking_02.jpg
Kyllä se perustuu aluksen kaikenpuoliseen tiiveyteen ja lujuuteen. Kun kaarnanpalan työntää veden alle ja päästää irti niin se pulpahtaa oitis takaisin pinnalle. Sama pätee aallokossa kulkevalle alukselle siihen saakka kunnes vesi pääsee jostain kohtaa sisälle.
Kannen päällä oleva vesi painaa jos se on meren pinnan yläpuolella. Vedessä oleva vesi ei "paina mitään" eli se kaarnanpala tulee yhtä liukkaasti ylös sentistä kuin metristäkin.
Autokannella oleva vesi ei painonsa puolesta aiheuta vaaraa - onhan siellä mahdollisuus kuljettaa painavia rekkojakin. Vaara syntyy siitä, että se ei aluksen kallistuessa pysy paikallaan vaan valahtaa kallistuman puolelle ja aiheuttaa lisää kallistumaa. Syntyy ketjureaktio, joka voi kaataa laivan.
Vapaan nestepinnan vaikutusta voi kokeilla vaikkapa pesusoikolla, jonka ottaa puolilleen vettä ja kallistelee sitä sitten käsissään. Veden kallistava vaikutus on ilmeinen.