En usko että mieheni pettäisi minua,jos hän sellaista tekisi uskon hänen olevan niin fiksu, että minä en sitä saisi koskaan tietää.Ongelmani ei siis liity uhkaan petetyksi tulemisesta vaan,loukatuksi tulemisesta!!!Miehelläni on tapana katsoa vieraita naisia niin avoimesti, että katselun kulloinenkin kohde sen varmasti rekisteröi!Tämä tapahtuu minun läsnä ollessani,tanssilattialla,kahviloissa..missä tahansa.En nyt kerro mistään hyvän näköisten naisten perään vilkulusta,jota pidän ihan OK juttuna,terveen miehen merkkinä.Mieheni valitsee aina jonkun tietyn naisen ja katselupeli jatkuu koko illan esim. jos olemme vaikka iltaa viettämässä ravintolassa.Mieheni tietää ,että tapa loukkaa minua,hän tietää myös etten ole mustasukkainen hänen yksin menoistaan ,vaan hän saa mennä silloin kun tahtoo ,ilman perään huutelua tai jälki jäkätystä!Koen että en ole mikään mustasukkainen tyyppi,joka ei anna toisen hengittää!Olen pyytänyt vain että hän harrastaisi katselupeliään silloin kun en ole läsnä ja pyrkisi välttämään tuollaista kun olemme yhdessä liikenteessä!Useimmiten hän kieltää mitään katselua olleenkaan (nykyisin en puhu koko asiasta,jätän usein menemättä minnekään hänen seurassaan välttyäkseni pahalta mieleltä),hän väittää myös minun olevan sekaisin ja keksivän asian päästäni (ts että olen hullu!)jne..miten tulisi reagoida?Minua loukkaa eniten se etten voi julkisella paikalla osoittaa läheisyyttä hänelle,koska se ei muuta hänen katselu vimmaansa,vaan saa minut tuntemaan itseni ääliöksi ihmisten silmissä kun yritän hyväillä ja koskettaa ihmistä joka selvästi ja toistenkin havaitessa, osoittaa mieluummin samalla kiinnostustaan toiseen naiseen, vaikka käsi olisikin minun vyötärölläni!Onko muilla kokemusta samasta ilmiöstä ja kertokaa olenko väärässä kun en kestä tuota käytöstä????
ONKO TÄMÄ
MUSTASUKKAISUUTTA??
91998
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
että hän haluaa että naiset tavoittelisivat häntä... Itse olen samanlainen ollut jossain suhteissa ja voin sanoa, että nämä suhteet ovat olleet aika yhdentekeviä.. Jos oma suhde tosi tärkeä tollainen toisten vilkuilu ja silmäpeli on jäänyt vaikka sellaiseen minulla olisikin taipumusta. Ja pitäisihän toista kunnioittaa niin paljon muutenkin ettei tollasta harrasta!
Osaisitko tarkentaa miehen logiikkaa tässä?Mieheni voisi ja vieläpä kivuttomasti sekä pettää,että erota suhteestamme,miksi tällainen henkinen kiusa?
Kokemusta löytyy...Myös minun poikaystäväni harrastaa tätä kummallista silmäpeliä muiden naisten kanssa. Hän etsii silmillään naisen joka osoittaa häntä kohtaan jotain kiinnostusta ja siitä se lähtee...kummallinen tuijottelu silmiin (tällä hän taisi hurmata minutkin joskus...) vaikka minä olen hänen kanssaan. Ja tiedän tunteen miten itsensä tuntee ääliöksi tyttöystäväksi muiden silmissä. Se on vaan niin halventavaa. En oikeastaan tiedä itsekään mitä tässä pitäisi tehdä, mutta laitoimpa viestiä sinulle kun pyysit kokemuksia. Mutta ei sinun kuten ei minunkaan tarvitse kestää tuollaista käytöstä! Kun vain keksisi miten sen saisi miehelle kerrottua. Mutta näin minä ajattelen, katson kuinka kauan tuota jatkuu, ja jos jatkuu pitkään niin annan hänelle kaksi vaihtoehtoa. Minä tai ne muut naiset. Ja tämä ei ole mitään sairasta mustasukkaisuutta! Jos tätä tapahtuisi harvoin niin ok, mutta kun se on päivittäistä. Eilen viimeksi kun lentokoneessa odotettiin poispääsyä terminaaliin...
Mutta kaikkea hyvää sinulle! Toivon että asia selviää, koska se kuluttaa parisuhdetta.
Ajattelinpa laittaa minäkin viestini joukon jatkoksi, kokemusta nimittäin on kyseisestä käyttäytymisestä nykyisen mieheni kanssa.
Meillä oli ensin alkuun kamalia riitoja asiasta, kun mies ei tahtonut "ymmärtää" mitä tarkoitan. Tunsin itseni niin naiiviksi ja naurettavaksi aina hänen seurassaan (ravintoloissa, yökerhoissa jne), kävellä hänen kainalossaan samalla kun hän vahtaa muita.. Yritin vääntää rautalangasta ja kertoa, miten pahalta minusta tuntuu, miten tuntuu kuin hän ei arvosta ollenkaan. Eikä vieläkään mennyt perille..
Kunnes eräs kaunis kerta kun lähdettiin yhteiseen illan viettoon, päätin, että nyt riittää! Annoin samalla mitalla takaisin, flirttasin joka ainoan miehen kanssa aina kun hänkin teki sitä naisen kanssa.. Ja niin "läpi näkyvästi", että tyhmäkin sen tajusi. Eikä mennyt kuin hetki kun mies alkoi hämmästellä, että mikä minua vaivaa kun käyttäydyn tuolla tavoin!
Saatiin kunnon riita aikaan ja asiat vihdoin puhuttua ja sovittua!
Jos ei muuta, niin koetappa tätä! Yrittänyttä ei laiteta!!
Tuo pikku-akan konsti.
Eipä itse aihe ole paljoa nauratellut.
Minulle tuo tuijottelu kävi lopulta niin kipeäksi, että en itsesuojelun tähden enää lähtenyt mieheni mukana minnekään.
Nyt olemme jo vanheneva aviopari ja olen varma, että tuon kummempaa "uskottomuutta" ei ole ollut.
Surettaa kuitenkin kuinka paljosta jäin osattomaksi ja kuinka itsetuntoani murentavaa miehen käytös oli.
Niin, miehelleni en paria varovaista yritystä lukuunottamatta koskaan kertonut todellista syytä, miksi en mukaan lähtenyt.
tuijotettavakaan. Inhoan noita tuijottajia ja kaikki sympatiani ovat vaimon puolella. Voit kertoa, että mies tekee vain itsensä typeräksi ja naurettavaksi naisten silmissä. ÄLLÖÄ!
Mitä ajattelee tuollainen mies katsoessaan,keskittyykö hän näkemänsä arviointiin ja unohtaa ympäristön,vai onko päässä joku tunnekuohu jota ei voi sanoiksi pukea,vai mistä tässä pakkomielteisessä käytöksessä on kyse kun miehet ovat kerran väittäneet etteivät voi sille mitään??En tarkoita normaalia fiksusti toteutettua flirttiä sopivassa ajassa ja paikassa,vaan no. moukkamaista kiinteää tuijotusta!!
Jos törmään noihin tyttöystävä kainalossa tuijottelijoihin, niin käännän pääni heti pois. Ei vois vähempää kiinnostaa.
Naurettavia miehiä, moukkia sanoisin.