Liettuankielen tarkastusviraston päällikkö vertasi Vilnan alueen puolalaisia Donbassin venäläisiin
29.7.2023
”Sivistynyt Eurooppa” tuki Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisten vuosien ajan kansallismielishurmoksen kasvua Neuvostoliiton jälkeisissä maissa, jotka liittyivät intensiivisesti Venäjän vastaiseen propagandaan. Venäjänkielistä väestöä vastaan suunnattu menettely johti kuitenkin lopulta muukalaisvihamieliseen ideologiaan, jonka mukaan sekä venäläiset että muut kansalliset vähemmistöt, jotka eivät halua mukailla valtionkieltä, osoittaisivat näin vihamielisyyttä valtiota vastaan.
Tässä suhteessa Liettuan tilanne on suuntaa-antava. Äskettäin valtionkielen tarkastusvirasto, saatuaan kitkaa taistelussa venäjänkieltä vastaan, otti kohteikseen ukrainalaiset ja puolalaiset vastaan. Niinpä tämän osaston päällikkö Audrius Valotka vertasi maaliskuussa Ukrainan pakolaisia, jotka päätyivät maahan eivätkä halunneet mukailla sen valtionkieltä, "venäläisiin miehittäjiin".
Äskettäin tässä tarkastuksessa vaadittiin useissa Vilnan alueen asutuksissa kylttien purkamista, joissa käytettiin kahta kieltä - liettuaa ja puolaa. Kuten Valotka selitti, tämä alue oli aikoinaan miehitetty ja väkisin polonisoitu, ja joidenkin asukkaiden kielitoiveet olisivat verrattavissa Donbassin venäläisten vastaaviin.
Varsova, verratessaan puolalaisia ja venäläisiä, esitti voimakkaan protestin. Puolan Liettuan-suurlähettiläs huomautti, että oli aika "hylätä totalitaaristen hallintojen vakiintuneet käytännöt". Kuten hän totesi, Valoka pyysi anteeksi lausuntoaan yksityisessä keskustelussa.
Topwar.ru
https://en.topwar.ru/222656-glava-jazykovoj-inspekcii-litvy-sravnil-poljakov-vilnjusskogo-uezda-s-russkimi-donbassa.html
-----
Mitähän palstan isänmaantoivot sitten väittävät tässä olevan "valeuutisia"? Tietävätkö itsekään? Kannattavatko kenties samanlaista politiikkaa jopa "stalinistin" suusta? Mikä hevosenkenkäteoria? :)
Liettuankielen tarkastusviraston päällikkö vertasi Vilnan alueen puolalaisia Donbassin venäläisiin
13
175
Vastaukset
- Anonyymi
Tvp.pl
22.07.2023
Komissio tutkii liettuanpuolalaisiin kohdistettuja loukkaavia lausuntoja
Liettuan kulttuuriministeri Simonas Kairys on perustanut toimikunnan tutkimaan valtionkielen tarkastusviraston päällikön Audrius Valotkan puolalaisia kohtaan esittämiä loukkaavia lausuntoja, jotka muun muassa kutsuivat puolankieltä käyttäviä kylttejä kaupungeissa "Puolan miehitysvyöhykkeen merkkeinä” ja vertaamalla Vilnan aluetta Ukrainan Donbasiin.
Myös Puolan Liettuan-suurlähettiläs Konstanty Radziwiłł lähetti avoimen kirjeen Liettuan kulttuuriministerille.
Valtionkielen tarkastusvirasto oli aiemmin vaatinut kahden koristeellisen kaksikielisen puolaa ja liettuaa käyttävän kyltin poistamista Bieliszkin ja Orzełówkan kaupungeista Vilnan alueella. Alueviranomaiset kuitenkin kiistivät tämän vaatimuksen ja kääntyivät hallintoriitalautakunnan puoleen.
Äskettäin Liettuan yleisradiolle LRT:lle antamassaan haastattelussa Valotka väitti, että Liettuan valtionkielilain mukaan paikannimet ovat sallittuja vain liettuaksi. Hän esitti kiistanalaisia lausuntoja kaupunkien puolankieltä käyttävistä kylteistä ja vertasi Vilnan aluetta Ukrainan Donbasiin, jossa "venäläiset haluavat myös venäläisiä kirjoituksia".
Nämä huomautukset ovat aiheuttaneet raivoa Liettuan puolalaisessa yhteisössä ja Vilnan alueen alueviranomaisissa. Vilnan pormestari Robert Duchniewicz lähetti ministeri Simonas Kairysille ja Liettuan valtionkielitoimikunnan puheenjohtajalle, Violeta Meiliunaiteelle, kirjeen, jossa hän pyysi Valotkan sanojen arviointia.
Vastauksena suurlähettiläs Konstanty Radziwiłł lähetti avoimen kirjeen, jossa hän vastasi Valotkan halventaviin huomautuksiin Puolan kansalaisista Liettuassa. Hän ilmaisi toiveensa, että Liettuan viranomaiset tuomitsisivat tällaisen valtion virkamiehelle sopimattoman käytöksen ja lausunnot, joiden tehtävänä tulisi olla yleisen järjestyksen ja harmonian edistäminen eikä etnisen vihan lietsominen.
Liettuan hallinnollinen riitalautakunta päätti perjantaina, että valtionkielen tarkastusviraston vaatimus kaksikielisten kylttien poistoon Vilnan alueella oli lainvastainen.
Liettuassa kaksikielisten paikannimien kysymystä alueilla, joita asuttavat pääasiassa kansalliset vähemmistöt kuten Vilnan alueen puolalaisväestö, ei ole säännelty laillisesti. Asia voitaisiin ratkaista hyväksymällä kansallisia vähemmistöjä koskeva laki, jota puolalainen yhteisö on vaatinut jo vuosia, mutta sellaiseen lainsäädäntöön tähtäävät peräkkäiset pyrkimykset eivät ole saaneet tarpeeksi tukea Liettuan Seimasissa.
Kansalliset vähemmistöt muodostavat noin 16 prosenttia Liettuan väestöstä, ja suurin vähemmistö on puolalaiset, joiden osuus maan väestöstä on yli 6,5 prosenttia. Puolalaiset ovat keskittyneet Vilnan alueelle, jossa heitä esiintyy joissakin kaupungeissa jopa 90 :ssä prosentissa väestöstä.
https://www.tvp.pl/tvpworldcom/news/society/commission-to-investigate-offensive-statements-addressing-poles-in-lithuania/71469400
Arkistoituna:
https://web.archive.org/web/20240114143658/https://www.tvp.pl/tvpworldcom/news/society/commission-to-investigate-offensive-statements-addressing-poles-in-lithuania/71469400
-----
Niin, eikös etnisten vähemmistöjen pakkosiirtelykin ollut Neuvostoliiton toimia? Mikäs sen tekopyhempää kuin sortaa "vähemmistöjä" Neuvostoliiton jälkeisenä aikana? Ei se älykkäämmäksi muutu väittämällä sitä kansallismielisyydeksi.- Anonyymi
The Eastern Herald
31.3.2023
Ukrainan pakolaisia Liettuassa verrattu "venäläisiin miehittäjiin"
https://www.easternherald.com/2023/03/31/ukrainian-refugees-in-lithuania-compared-to-russian-occupiers/
Arkistoituna:
https://web.archive.org/web/20240114153224/https://www.easternherald.com/2023/03/31/ukrainian-refugees-in-lithuania-compared-to-russian-occupiers/
(mielipidekirjoitus)
Mielenkiintoista.
Liettuankielen tarkastusviraston päällikkö Audrius Valotka sanoi, että tasavallassa asuvien ukrainalaisten pakolaisten lausunnot liettuan kielen hyödyttömyydestä ovat verrattavissa sellaisiin, joita "venäläiset miehittäjät" sanoisivat.
Päällikkö [eli Valotka] puhui asiasta LRT:n haastattelussa.
Valotka puhutteli Liettuan kansalaisia ja neuvoi heitä olemaan vaativampia mitä tulee heidän äidinkieleensä. Hän piti ukrainalaisten tekemiä ”kertomuksia” samoina kuin mitä liettualaiset olivat kuulleet ”siirtolaisilta” useiden vuosien ajan.
"Näin puhuivat venäläiset miehittäjät", Valotka sanoi.
Hänen mielestään liettualaiset voivat "muuttaa mieltään" Ukrainan pakolaisista helposti ja melko nopeasti tämän takia. Hän muisteli, että he (etniset liettualaiset?) puhuvat siellä (missä tarkalleen?) usein venäjää ukrainalaisten kanssa, mutta "kaikki ymmärtävät, että tällainen uskollisuus ei ole ikuista".
(Liiankin epämääräinen ja monitulkintainen lausunto? Mitähän tuollakin oikeasti meinattiin? Etniset liettualaiset puhuvat Ukrainassa venäjää ukrainalaisten kanssa? Mikä lojaalius mille ja kenelle? Liettualaistenko lojaalius ukrainalaisille? Vai ukrainalaisten lojaalius liettualaisille? Vai jommankumman tai molempien lojaalius venäjänkielelle? Hämmentävää.)
Aiemmin tiedotettiin, että poliittisesti (?) riippumaton presidentti Volodymyr Zelenskyy kielsi ukrainalaisia urheilijoita osallistumasta kilpailuihin, erityisesti vuoden 2024 olympialaisten karsintakilpailuihin, jos siellä oli edustettuna venäläisiä tai valkovenäläisiä urheilijoita.
(Miten tämä sitten liittyy Valotkan lausuntoihin, että puhutaan venäjää ukrainalaisten kanssa, mutta "kaikki ymmärtävät, että tällainen uskollisuus ei ole ikuista"? Epämääräistä ja hämmentävää.) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
The Eastern Herald
31.3.2023
Ukrainan pakolaisia Liettuassa verrattu "venäläisiin miehittäjiin"
https://www.easternherald.com/2023/03/31/ukrainian-refugees-in-lithuania-compared-to-russian-occupiers/
Arkistoituna:
https://web.archive.org/web/20240114153224/https://www.easternherald.com/2023/03/31/ukrainian-refugees-in-lithuania-compared-to-russian-occupiers/
(mielipidekirjoitus)
Mielenkiintoista.
Liettuankielen tarkastusviraston päällikkö Audrius Valotka sanoi, että tasavallassa asuvien ukrainalaisten pakolaisten lausunnot liettuan kielen hyödyttömyydestä ovat verrattavissa sellaisiin, joita "venäläiset miehittäjät" sanoisivat.
Päällikkö [eli Valotka] puhui asiasta LRT:n haastattelussa.
Valotka puhutteli Liettuan kansalaisia ja neuvoi heitä olemaan vaativampia mitä tulee heidän äidinkieleensä. Hän piti ukrainalaisten tekemiä ”kertomuksia” samoina kuin mitä liettualaiset olivat kuulleet ”siirtolaisilta” useiden vuosien ajan.
"Näin puhuivat venäläiset miehittäjät", Valotka sanoi.
Hänen mielestään liettualaiset voivat "muuttaa mieltään" Ukrainan pakolaisista helposti ja melko nopeasti tämän takia. Hän muisteli, että he (etniset liettualaiset?) puhuvat siellä (missä tarkalleen?) usein venäjää ukrainalaisten kanssa, mutta "kaikki ymmärtävät, että tällainen uskollisuus ei ole ikuista".
(Liiankin epämääräinen ja monitulkintainen lausunto? Mitähän tuollakin oikeasti meinattiin? Etniset liettualaiset puhuvat Ukrainassa venäjää ukrainalaisten kanssa? Mikä lojaalius mille ja kenelle? Liettualaistenko lojaalius ukrainalaisille? Vai ukrainalaisten lojaalius liettualaisille? Vai jommankumman tai molempien lojaalius venäjänkielelle? Hämmentävää.)
Aiemmin tiedotettiin, että poliittisesti (?) riippumaton presidentti Volodymyr Zelenskyy kielsi ukrainalaisia urheilijoita osallistumasta kilpailuihin, erityisesti vuoden 2024 olympialaisten karsintakilpailuihin, jos siellä oli edustettuna venäläisiä tai valkovenäläisiä urheilijoita.
(Miten tämä sitten liittyy Valotkan lausuntoihin, että puhutaan venäjää ukrainalaisten kanssa, mutta "kaikki ymmärtävät, että tällainen uskollisuus ei ole ikuista"? Epämääräistä ja hämmentävää.)Se vielä puuttuisi, jos Ukrainan pakolaisia ruvettaisiin syyttämään liettualaisten "kansanmurhasta" samalla tavoin kuin mitä Venäjällä ekstremistit syyttäneet juutalaisia venäläisten "kansanmurhasta".
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se vielä puuttuisi, jos Ukrainan pakolaisia ruvettaisiin syyttämään liettualaisten "kansanmurhasta" samalla tavoin kuin mitä Venäjällä ekstremistit syyttäneet juutalaisia venäläisten "kansanmurhasta".
Juutalaisjohtio Neuvostoliitossa murhasi kyllä venäläisiä paljon, mutta taktisesti paaaaljon enemmän kaikkia ei-venäläisiä neuvostoliittolaisia ja itäblokin asukkaita. Kaikki kansallismieliset tietenkin heti. Myös aivan uskollisia eli usein tietyn ihmisryhmän jäseniä vainottiin ja pakkosiirrettiin julmasti (pulet kuoli)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juutalaisjohtio Neuvostoliitossa murhasi kyllä venäläisiä paljon, mutta taktisesti paaaaljon enemmän kaikkia ei-venäläisiä neuvostoliittolaisia ja itäblokin asukkaita. Kaikki kansallismieliset tietenkin heti. Myös aivan uskollisia eli usein tietyn ihmisryhmän jäseniä vainottiin ja pakkosiirrettiin julmasti (pulet kuoli)
Mitäs koulupudokas-natsin hoitaja sanoi, kun horiset samaa judeobolsevismi-myyttiäsi jossain morellin kuureissa? Neuvostoliitto murhasi ja pakkokyyditti myös pirun paljon juutalaisia, mutta tämä tieto saa sinut aina sekaisin. ;)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitäs koulupudokas-natsin hoitaja sanoi, kun horiset samaa judeobolsevismi-myyttiäsi jossain morellin kuureissa? Neuvostoliitto murhasi ja pakkokyyditti myös pirun paljon juutalaisia, mutta tämä tieto saa sinut aina sekaisin. ;)
Ei kyydittänyt. Se vainosi kaikkia muita paitsi juutalaisia
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kyydittänyt. Se vainosi kaikkia muita paitsi juutalaisia
Kyllä kyyditti. Neuvostoliitto sorti juutalaisia siinä missä muitakin.
Aulis Kallio
Liettualais-juutalaiset suhteet holokaustin varjossa
"Kesäkuun 1941 kyydityksissä itään juutalaiset olivat puolalaisten ohella yliedustettu ryhmä."
https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/auliskallio/liettualais-juutalaiset-suhteet-holokaustin-varjossa/ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä kyyditti. Neuvostoliitto sorti juutalaisia siinä missä muitakin.
Aulis Kallio
Liettualais-juutalaiset suhteet holokaustin varjossa
"Kesäkuun 1941 kyydityksissä itään juutalaiset olivat puolalaisten ohella yliedustettu ryhmä."
https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/auliskallio/liettualais-juutalaiset-suhteet-holokaustin-varjossa/Maria Takala-Roszczenko: Kärsimyksen historia liettualaisittain
(Arvostelussa Aulis Kallion kirja "Liettuan vaikea vuosisata 1918–2018 ja liettualais-juutalaiset suhteet", Tiberius kirjat, 2020.) Agricola, Suomen humanistiverkko. 27.1.2021.)
----
Puolan ja Liettuan "yhteen kietoutunut historia ja kulttuurinen polonisaatio 1300-luvulta 1700-luvun lopulle selittää esimerkiksi niitä vaatimuksia, jotka johtivat Vilnan historiallisen pääkaupungin ja alueen osaksi Puolaa vuosiksi 1922–39." "Tarkastelu käynnistyy vuodesta 1918, jolloin Liettua julistautui itsenäiseksi. Maailmansodan jälkimainingeissa kamppailu alueellisesta itsemääräämisoikeudesta jatkui vapaussotana, jota käytiin vuosina 1919–20 kolmella rintamalla." "Tämän Suomessa varsin heikosti tunnetun sodan rajat ja rintamat hahmottuvat sekavina, sillä useat eri tahot operoivat mielestään oikeutetusti Liettuan alueella – vastaitsenäistyneen Liettuan pikaisesti koottu armeija, uuden Puolan tasavallan armeija, saksalais-venäläinen ”Länsi-Venäjän vapautusarmeija” sekä Neuvosto-Venäjän puna-armeija, jonka riveissä taisteli myös liettualaisia. Kamppailuun yhdistyi myös Puolan taistelu puna-armeijaa vastaan. Jatkumona kamppailulle alueellisesta legitimiteetistä voinee pitää myös Puolan ja Liettuan kiistaa Vilnan hallinnasta vuosina 1920–22 sekä Itä-Preussille kuuluneen Memelin-Klaipėdan alueen valtaamista osaksi Liettuaa vuonna 1923.
Rajojen – niin paikallisten kuin ajallistenkin – epävakaus leimaa Liettuan historiaa poikkeuksellisella tavalla. Esimerkiksi sodilla ei tunnu olevan selkeätä alkua ja loppua, vaan niitä ympäröivät painostuksen, uhkailun, provokaatioiden, partisaanitoiminnan ja terrorin hämärät välikaudet. Kallio osoittaa, että 1920-luvulla Liettuassa koettu sotilasvallankaappaus ja oikeistolainen diktatuuri heijasti toisaalta nuoren valtion kypsymättömyyttä demokratiaan, mutta myös yleiseurooppalaista virtausta, joka nosti valtaan Mussolinin ja sittemmin myös Hitlerin. Liettuan tasavallan ensimmäinen kausi päättyi vuonna 1940 Neuvostoliiton miehitykseen.
.....
Historiaa kirjoitetaan tänä päivänä uusiksi erityisesti menneisyydessä tehtyjä rikoksia selvittämällä ja tulkitsemalla. Kirjan viimeinen osio onkin omistettu Liettuan menneisyydenhallinnan tarkastelulle. Paikallisväestöjen ja vapaaehtoisten osallistuminen juutalaisten, romanien ja muiden Natsi-Saksan vainoamien tuhoamiseen on tutkimusaihe, joka repii auki vakiintuneita tulkintoja useassa nykyisen Itä-Euroopan maassa (ja myös Suomessa, kuten muun muassa Lars Westerlundin selvitys osoittaa). Esimerkiksi Puolassa virallista historiapolitiikkaa määrittää myytti puolalaisten oikeamielisyydestä toisessa maailmansodassa, mitä muun muassa Jan Gross on tutkimuksillaan horjuttanut. Kallion mukaan Liettuassa tutkitaan holokaustin perintöä enemmän kuin muissa Baltian maissa, mutta aihe on edelleen monelta osin tabu.
Liettuassa holokaustin jälkipyykkiä pestään yhdessä neuvostomenneisyyden kanssa. Maassa esimerkiksi on hyväksytty laki ”kansanmurhista Liettuan kansalaisia vastaan” (1991), jonka mukaan kansanmurhiksi ymmärretään sekä Saksan miehitysvuosina toteutettu juutalaisten kansanmurha että neuvostoajan sortotoimet Liettuassa vuosina 1940–41 ja 1944–1953. Monet tahot ovat kritisoineet kansanmurhan käsitteen laajentamista. Natsi- ja neuvostoaikojen rikoksia tutkitaan muun muassa valtiollisessa Liettuan kansanmurhan ja vastarinnan tutkimuskeskuksessa sekä kansainvälisessä tutkimuskomissiossa, johon kuuluu joukko alan arvostettuja tutkijoita, esimerkiksi Yalen yliopiston historian professori Timothy Snyder.
----
https://agricolaverkko.fi/review/karsimyksen-historia-liettualaisittain/
Netti-arkistoituna:
https://web.archive.org/web/20231028092945/https://agricolaverkko.fi/review/karsimyksen-historia-liettualaisittain/ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maria Takala-Roszczenko: Kärsimyksen historia liettualaisittain
(Arvostelussa Aulis Kallion kirja "Liettuan vaikea vuosisata 1918–2018 ja liettualais-juutalaiset suhteet", Tiberius kirjat, 2020.) Agricola, Suomen humanistiverkko. 27.1.2021.)
----
Puolan ja Liettuan "yhteen kietoutunut historia ja kulttuurinen polonisaatio 1300-luvulta 1700-luvun lopulle selittää esimerkiksi niitä vaatimuksia, jotka johtivat Vilnan historiallisen pääkaupungin ja alueen osaksi Puolaa vuosiksi 1922–39." "Tarkastelu käynnistyy vuodesta 1918, jolloin Liettua julistautui itsenäiseksi. Maailmansodan jälkimainingeissa kamppailu alueellisesta itsemääräämisoikeudesta jatkui vapaussotana, jota käytiin vuosina 1919–20 kolmella rintamalla." "Tämän Suomessa varsin heikosti tunnetun sodan rajat ja rintamat hahmottuvat sekavina, sillä useat eri tahot operoivat mielestään oikeutetusti Liettuan alueella – vastaitsenäistyneen Liettuan pikaisesti koottu armeija, uuden Puolan tasavallan armeija, saksalais-venäläinen ”Länsi-Venäjän vapautusarmeija” sekä Neuvosto-Venäjän puna-armeija, jonka riveissä taisteli myös liettualaisia. Kamppailuun yhdistyi myös Puolan taistelu puna-armeijaa vastaan. Jatkumona kamppailulle alueellisesta legitimiteetistä voinee pitää myös Puolan ja Liettuan kiistaa Vilnan hallinnasta vuosina 1920–22 sekä Itä-Preussille kuuluneen Memelin-Klaipėdan alueen valtaamista osaksi Liettuaa vuonna 1923.
Rajojen – niin paikallisten kuin ajallistenkin – epävakaus leimaa Liettuan historiaa poikkeuksellisella tavalla. Esimerkiksi sodilla ei tunnu olevan selkeätä alkua ja loppua, vaan niitä ympäröivät painostuksen, uhkailun, provokaatioiden, partisaanitoiminnan ja terrorin hämärät välikaudet. Kallio osoittaa, että 1920-luvulla Liettuassa koettu sotilasvallankaappaus ja oikeistolainen diktatuuri heijasti toisaalta nuoren valtion kypsymättömyyttä demokratiaan, mutta myös yleiseurooppalaista virtausta, joka nosti valtaan Mussolinin ja sittemmin myös Hitlerin. Liettuan tasavallan ensimmäinen kausi päättyi vuonna 1940 Neuvostoliiton miehitykseen.
.....
Historiaa kirjoitetaan tänä päivänä uusiksi erityisesti menneisyydessä tehtyjä rikoksia selvittämällä ja tulkitsemalla. Kirjan viimeinen osio onkin omistettu Liettuan menneisyydenhallinnan tarkastelulle. Paikallisväestöjen ja vapaaehtoisten osallistuminen juutalaisten, romanien ja muiden Natsi-Saksan vainoamien tuhoamiseen on tutkimusaihe, joka repii auki vakiintuneita tulkintoja useassa nykyisen Itä-Euroopan maassa (ja myös Suomessa, kuten muun muassa Lars Westerlundin selvitys osoittaa). Esimerkiksi Puolassa virallista historiapolitiikkaa määrittää myytti puolalaisten oikeamielisyydestä toisessa maailmansodassa, mitä muun muassa Jan Gross on tutkimuksillaan horjuttanut. Kallion mukaan Liettuassa tutkitaan holokaustin perintöä enemmän kuin muissa Baltian maissa, mutta aihe on edelleen monelta osin tabu.
Liettuassa holokaustin jälkipyykkiä pestään yhdessä neuvostomenneisyyden kanssa. Maassa esimerkiksi on hyväksytty laki ”kansanmurhista Liettuan kansalaisia vastaan” (1991), jonka mukaan kansanmurhiksi ymmärretään sekä Saksan miehitysvuosina toteutettu juutalaisten kansanmurha että neuvostoajan sortotoimet Liettuassa vuosina 1940–41 ja 1944–1953. Monet tahot ovat kritisoineet kansanmurhan käsitteen laajentamista. Natsi- ja neuvostoaikojen rikoksia tutkitaan muun muassa valtiollisessa Liettuan kansanmurhan ja vastarinnan tutkimuskeskuksessa sekä kansainvälisessä tutkimuskomissiossa, johon kuuluu joukko alan arvostettuja tutkijoita, esimerkiksi Yalen yliopiston historian professori Timothy Snyder.
----
https://agricolaverkko.fi/review/karsimyksen-historia-liettualaisittain/
Netti-arkistoituna:
https://web.archive.org/web/20231028092945/https://agricolaverkko.fi/review/karsimyksen-historia-liettualaisittain/Pitää itse lukea se Timothy Snyderin Tappotanner. Paljon kehua kyseisestä teoksesta lukenut, en vain ole ehtinyt kimppuun.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä kyyditti. Neuvostoliitto sorti juutalaisia siinä missä muitakin.
Aulis Kallio
Liettualais-juutalaiset suhteet holokaustin varjossa
"Kesäkuun 1941 kyydityksissä itään juutalaiset olivat puolalaisten ohella yliedustettu ryhmä."
https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/auliskallio/liettualais-juutalaiset-suhteet-holokaustin-varjossa/Juutalaisia evakuoitiin kunniakansalaisina, kun taas puolalaisia tapettiin ja siirrettiin julmasti huonoihin oloihin
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maria Takala-Roszczenko: Kärsimyksen historia liettualaisittain
(Arvostelussa Aulis Kallion kirja "Liettuan vaikea vuosisata 1918–2018 ja liettualais-juutalaiset suhteet", Tiberius kirjat, 2020.) Agricola, Suomen humanistiverkko. 27.1.2021.)
----
Puolan ja Liettuan "yhteen kietoutunut historia ja kulttuurinen polonisaatio 1300-luvulta 1700-luvun lopulle selittää esimerkiksi niitä vaatimuksia, jotka johtivat Vilnan historiallisen pääkaupungin ja alueen osaksi Puolaa vuosiksi 1922–39." "Tarkastelu käynnistyy vuodesta 1918, jolloin Liettua julistautui itsenäiseksi. Maailmansodan jälkimainingeissa kamppailu alueellisesta itsemääräämisoikeudesta jatkui vapaussotana, jota käytiin vuosina 1919–20 kolmella rintamalla." "Tämän Suomessa varsin heikosti tunnetun sodan rajat ja rintamat hahmottuvat sekavina, sillä useat eri tahot operoivat mielestään oikeutetusti Liettuan alueella – vastaitsenäistyneen Liettuan pikaisesti koottu armeija, uuden Puolan tasavallan armeija, saksalais-venäläinen ”Länsi-Venäjän vapautusarmeija” sekä Neuvosto-Venäjän puna-armeija, jonka riveissä taisteli myös liettualaisia. Kamppailuun yhdistyi myös Puolan taistelu puna-armeijaa vastaan. Jatkumona kamppailulle alueellisesta legitimiteetistä voinee pitää myös Puolan ja Liettuan kiistaa Vilnan hallinnasta vuosina 1920–22 sekä Itä-Preussille kuuluneen Memelin-Klaipėdan alueen valtaamista osaksi Liettuaa vuonna 1923.
Rajojen – niin paikallisten kuin ajallistenkin – epävakaus leimaa Liettuan historiaa poikkeuksellisella tavalla. Esimerkiksi sodilla ei tunnu olevan selkeätä alkua ja loppua, vaan niitä ympäröivät painostuksen, uhkailun, provokaatioiden, partisaanitoiminnan ja terrorin hämärät välikaudet. Kallio osoittaa, että 1920-luvulla Liettuassa koettu sotilasvallankaappaus ja oikeistolainen diktatuuri heijasti toisaalta nuoren valtion kypsymättömyyttä demokratiaan, mutta myös yleiseurooppalaista virtausta, joka nosti valtaan Mussolinin ja sittemmin myös Hitlerin. Liettuan tasavallan ensimmäinen kausi päättyi vuonna 1940 Neuvostoliiton miehitykseen.
.....
Historiaa kirjoitetaan tänä päivänä uusiksi erityisesti menneisyydessä tehtyjä rikoksia selvittämällä ja tulkitsemalla. Kirjan viimeinen osio onkin omistettu Liettuan menneisyydenhallinnan tarkastelulle. Paikallisväestöjen ja vapaaehtoisten osallistuminen juutalaisten, romanien ja muiden Natsi-Saksan vainoamien tuhoamiseen on tutkimusaihe, joka repii auki vakiintuneita tulkintoja useassa nykyisen Itä-Euroopan maassa (ja myös Suomessa, kuten muun muassa Lars Westerlundin selvitys osoittaa). Esimerkiksi Puolassa virallista historiapolitiikkaa määrittää myytti puolalaisten oikeamielisyydestä toisessa maailmansodassa, mitä muun muassa Jan Gross on tutkimuksillaan horjuttanut. Kallion mukaan Liettuassa tutkitaan holokaustin perintöä enemmän kuin muissa Baltian maissa, mutta aihe on edelleen monelta osin tabu.
Liettuassa holokaustin jälkipyykkiä pestään yhdessä neuvostomenneisyyden kanssa. Maassa esimerkiksi on hyväksytty laki ”kansanmurhista Liettuan kansalaisia vastaan” (1991), jonka mukaan kansanmurhiksi ymmärretään sekä Saksan miehitysvuosina toteutettu juutalaisten kansanmurha että neuvostoajan sortotoimet Liettuassa vuosina 1940–41 ja 1944–1953. Monet tahot ovat kritisoineet kansanmurhan käsitteen laajentamista. Natsi- ja neuvostoaikojen rikoksia tutkitaan muun muassa valtiollisessa Liettuan kansanmurhan ja vastarinnan tutkimuskeskuksessa sekä kansainvälisessä tutkimuskomissiossa, johon kuuluu joukko alan arvostettuja tutkijoita, esimerkiksi Yalen yliopiston historian professori Timothy Snyder.
----
https://agricolaverkko.fi/review/karsimyksen-historia-liettualaisittain/
Netti-arkistoituna:
https://web.archive.org/web/20231028092945/https://agricolaverkko.fi/review/karsimyksen-historia-liettualaisittain/Eihän romaneja edes tuhottu. Ei kyllä juutalaisiakaan, mutta heidät siirrettiin kokonaisvaltaisesti tai pyrittiin siihen. Sietämätöntä valehtelua ja puolalaiset tietenkin asialla
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitäs koulupudokas-natsin hoitaja sanoi, kun horiset samaa judeobolsevismi-myyttiäsi jossain morellin kuureissa? Neuvostoliitto murhasi ja pakkokyyditti myös pirun paljon juutalaisia, mutta tämä tieto saa sinut aina sekaisin. ;)
Esim. Solzhenitsyninviimeisestä mammuttiteoksesta (2 osaa). Käytetty pääasiassa juutalaisia löhteitä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juutalaisia evakuoitiin kunniakansalaisina, kun taas puolalaisia tapettiin ja siirrettiin julmasti huonoihin oloihin
Ota ne osykiatrin määräämät lääkitykset ja usko nyt, ne Morellin kuurit tekee sinusta vain todellisuus-haasteisen. Ajatella, että samaa skeidaa olet spämminyt ainakin 18 vuotta. Aika surullista. Ilmiannoin kommenttisi ylläpidolle spämminä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)1108216- 392529
- 1212243
- 221909
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais151644- 111479
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa161442"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla141389- 151262
Kristityt "pyhät"
Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.121173