Linux Android -puhelimeen ?

Eikös tuolla ole kytköksiä venäjälle? Itse en ainakaan ottaisi jotain venäläistä järjestelmää puhelimeeni.

Anonyymi kirjoitti:

Eikös tuolla ole kytköksiä venäjälle? Itse en ainakaan ottaisi jotain venäläistä järjestelmää puhelimeeni.

Sailfish OS on suomalainen. Venäläinen tuo ei ole, mutta luurit lienevät Aasiasta nykyisin (?).
Päivityksiä Jolla-_älypuhelimeen_ sai toki Venäläisen tiedostopalvelimen kautta (Yandex). Mutta ei sillä suuremmin ollut yhteyksiä Venäjään.

Onhan niitä kymmeniä eri linuxjuttuja joita voi asentaa puhelimiin!

Anonyymi kirjoitti:

Sailfish OS on suomalainen. Venäläinen tuo ei ole, mutta luurit lienevät Aasiasta nykyisin (?).
Päivityksiä Jolla-_älypuhelimeen_ sai toki Venäläisen tiedostopalvelimen kautta (Yandex). Mutta ei sillä suuremmin ollut yhteyksiä Venäjään.

Lue lisää

"Eikös tuolla ole kytköksiä venäjälle? Itse en ainakaan ottaisi jotain venäläistä järjestelmää puhelimeeni"

Itseasiassa: haluamassani käyttötarkoituksessa ei haittaa pätkääkään, vaikka olisikin venäläinen käyttöjärjestelmä.

Youtubessa on (tai ainakin on ollut ennen niiden sensurointia) varsin mielenkiintoisia videoita, kun venäläiset käyttävät tietotekniikkaa.

Ainoa harmi noissa on se, että niissä puhutaan venäjää, eikä niissä ole tekstityksiä muille kielille.

Youtubehan joillekin videoille osaa tehdä automaattisen englanninkielisen tekstin, mutta se ei toimi kaikilla videoille.

Ja olenpa törmännyt ainakin yhteen youtube -videoon, jossa on ranskan tai espanjankielinen tekstitys saatavilla (vaikka videolla puhutaan englantia)!

En todellakaan tiedä, mistä se määräytyy, että minkä kieliseksi youtuben automaattitekstitys on saatavilla (jos on).

Anonyymi kirjoitti:

"Eikös tuolla ole kytköksiä venäjälle? Itse en ainakaan ottaisi jotain venäläistä järjestelmää puhelimeeni"

Itseasiassa: haluamassani käyttötarkoituksessa ei haittaa pätkääkään, vaikka olisikin venäläinen käyttöjärjestelmä.

Youtubessa on (tai ainakin on ollut ennen niiden sensurointia) varsin mielenkiintoisia videoita, kun venäläiset käyttävät tietotekniikkaa.

Ainoa harmi noissa on se, että niissä puhutaan venäjää, eikä niissä ole tekstityksiä muille kielille.

Youtubehan joillekin videoille osaa tehdä automaattisen englanninkielisen tekstin, mutta se ei toimi kaikilla videoille.

Ja olenpa törmännyt ainakin yhteen youtube -videoon, jossa on ranskan tai espanjankielinen tekstitys saatavilla (vaikka videolla puhutaan englantia)!

En todellakaan tiedä, mistä se määräytyy, että minkä kieliseksi youtuben automaattitekstitys on saatavilla (jos on).

Lue lisää

"En todellakaan tiedä, mistä se määräytyy, että minkä kieliseksi youtuben automaattitekstitys on saatavilla (jos on)."

Lähes kaikille kielille saa, jos on googlessa mukana se kieli.

Google omistaa Youtuben, ja jos on mahdollista saada kielen-käännös Youtubelle, niin se on googlen kääntämä.
Youtuben asetuksista sen tekstitys kielen voit asentaa, siis jos sellainen siihen on videoon asennettu mukaan.

onko nää "Kehittäjä" asetukset luurissa sillai tuttuu kauraa?
saatko tiedonsiirron linux PCn ja luurin väliin?

https://www.samsung.com/uk/support/mobile-devices/how-do-i-turn-on-the-developer-options-menu-on-my-samsung-galaxy-device/

Anonyymi kirjoitti:

onko nää "Kehittäjä" asetukset luurissa sillai tuttuu kauraa?
saatko tiedonsiirron linux PCn ja luurin väliin?

https://www.samsung.com/uk/support/mobile-devices/how-do-i-turn-on-the-developer-options-menu-on-my-samsung-galaxy-device/

Lue lisää

heheh "tiedonsiirron" = tiedostojensiirron
jenkkiläks sillai "file transfer" tai sinne päin

myös tää roottaaminen oltava tuttuu asiaa

"Root Android: Everything you need to know!"
https://www.androidauthority.com/root-android-277350/

Anonyymi kirjoitti:

onko nää "Kehittäjä" asetukset luurissa sillai tuttuu kauraa?
saatko tiedonsiirron linux PCn ja luurin väliin?

https://www.samsung.com/uk/support/mobile-devices/how-do-i-turn-on-the-developer-options-menu-on-my-samsung-galaxy-device/

Lue lisää

jos toi "kehittäjä" asetus ei näy täytyy vähän näpytellä sitä käännösversion kohtaa et valikko tulee näkyviin.

https://support.lenovo.com/fi/fi/solutions/ht502175-how-to-enable-the-hidden-developer-options-and-usb-debugging-yoga-book-android

Anonyymi kirjoitti:

heheh "tiedonsiirron" = tiedostojensiirron
jenkkiläks sillai "file transfer" tai sinne päin

myös tää roottaaminen oltava tuttuu asiaa

"Root Android: Everything you need to know!"
https://www.androidauthority.com/root-android-277350/

Lue lisää

"Root Android: Everything you need to know!"
https://www.androidauthority.com/root-android-277350/

Tietääkö joku: onko tuolla hyödylliset vai hyödyttömät roottaus -ohjeet ???

Vuosia sitten roottasin yhden android -puhelimen.

Silloin ikävä kyllä taisin valita väärän roottausmenetelmän.
Roottaus sinänsä onnistui, mutta ei automaattisesti kopioinut bysubox:ia puhelimeen.

Voit arvata, miten hankala tilanne: puhelin sinänsä on onnistuneesti rootattu, mutta kun busyboxia ei ole asennettu, niin puhelin ei tottele juuri mitään linuxin tyypillisistä komentorivikomennoista, kun vastaavaa binääriohjelmaa (tai busyboxia sen korvikkeena) ei ole asennettu.

Olisi asiallista, että roottausohjelma samalla asentaisi busyboxin.
Jos ei asenna, kättäjä jätetään hyvin hankalaan tilanteeseen.

Jos jäisit vastaavaan tilanteeseen windowsin 32 -bittisen version kanssa, niin sekin olisi parempi tilanne!

Kas kun win32:ssa on komentoriviohjelma debug.exe

Ja jos sen suorittaa niin, että sen "console input" on uudelleenohjattu vaikkapa COM1, niin sarajaliikennekaapelin avulla voit toiselta koneelta syöttää komentoja - ja kiitos d, w -komentojen, tuolla tavalla saisi myös tiedostoja uploadattua koneelle, jossa on windows ja debug.exe, muttei mitään muuta.

Mutta jos laitealustana on linux ja CPU ei ole x86, niin on paljon hankalampaa!

Anonyymi kirjoitti:

"Root Android: Everything you need to know!"
https://www.androidauthority.com/root-android-277350/

Tietääkö joku: onko tuolla hyödylliset vai hyödyttömät roottaus -ohjeet ???

Vuosia sitten roottasin yhden android -puhelimen.

Silloin ikävä kyllä taisin valita väärän roottausmenetelmän.
Roottaus sinänsä onnistui, mutta ei automaattisesti kopioinut bysubox:ia puhelimeen.

Voit arvata, miten hankala tilanne: puhelin sinänsä on onnistuneesti rootattu, mutta kun busyboxia ei ole asennettu, niin puhelin ei tottele juuri mitään linuxin tyypillisistä komentorivikomennoista, kun vastaavaa binääriohjelmaa (tai busyboxia sen korvikkeena) ei ole asennettu.

Olisi asiallista, että roottausohjelma samalla asentaisi busyboxin.
Jos ei asenna, kättäjä jätetään hyvin hankalaan tilanteeseen.

Jos jäisit vastaavaan tilanteeseen windowsin 32 -bittisen version kanssa, niin sekin olisi parempi tilanne!

Kas kun win32:ssa on komentoriviohjelma debug.exe

Ja jos sen suorittaa niin, että sen "console input" on uudelleenohjattu vaikkapa COM1, niin sarajaliikennekaapelin avulla voit toiselta koneelta syöttää komentoja - ja kiitos d, w -komentojen, tuolla tavalla saisi myös tiedostoja uploadattua koneelle, jossa on windows ja debug.exe, muttei mitään muuta.

Mutta jos laitealustana on linux ja CPU ei ole x86, niin on paljon hankalampaa!

Lue lisää

Odin tai joku muu ohjelma nuo roottaa = asentaa tarvittavat romut

https://www.wikihow.com/Root-the-Samsung-Galaxy-Tab-3

noissa "asennus" ohjelmissa isoja eroja...jokku duunaa ite manuaalisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Odin tai joku muu ohjelma nuo roottaa = asentaa tarvittavat romut

https://www.wikihow.com/Root-the-Samsung-Galaxy-Tab-3

noissa "asennus" ohjelmissa isoja eroja...jokku duunaa ite manuaalisesti.

Lue lisää

"Heimdall is a Mac and Linux version of Odin"

https://www.samsungodindownload.com/download-for-linux

Anonyymi kirjoitti:

"Root Android: Everything you need to know!"
https://www.androidauthority.com/root-android-277350/

Tietääkö joku: onko tuolla hyödylliset vai hyödyttömät roottaus -ohjeet ???

Vuosia sitten roottasin yhden android -puhelimen.

Silloin ikävä kyllä taisin valita väärän roottausmenetelmän.
Roottaus sinänsä onnistui, mutta ei automaattisesti kopioinut bysubox:ia puhelimeen.

Voit arvata, miten hankala tilanne: puhelin sinänsä on onnistuneesti rootattu, mutta kun busyboxia ei ole asennettu, niin puhelin ei tottele juuri mitään linuxin tyypillisistä komentorivikomennoista, kun vastaavaa binääriohjelmaa (tai busyboxia sen korvikkeena) ei ole asennettu.

Olisi asiallista, että roottausohjelma samalla asentaisi busyboxin.
Jos ei asenna, kättäjä jätetään hyvin hankalaan tilanteeseen.

Jos jäisit vastaavaan tilanteeseen windowsin 32 -bittisen version kanssa, niin sekin olisi parempi tilanne!

Kas kun win32:ssa on komentoriviohjelma debug.exe

Ja jos sen suorittaa niin, että sen "console input" on uudelleenohjattu vaikkapa COM1, niin sarajaliikennekaapelin avulla voit toiselta koneelta syöttää komentoja - ja kiitos d, w -komentojen, tuolla tavalla saisi myös tiedostoja uploadattua koneelle, jossa on windows ja debug.exe, muttei mitään muuta.

Mutta jos laitealustana on linux ja CPU ei ole x86, niin on paljon hankalampaa!

Lue lisää

BusyBox asennus ei aina onnistu luomaan linkkejä.
silloin pitää komentaa "pitkän kaavan mukaan"

eli alussa aina toi "busybox / ohlelma".

vaikka "busybox date" noin esimerkiksi....jos linkki "date" puuttuu (linkki = "pikakuvake")

https://www.busybox.net

perus kauraa....

Jep kannattaa olla tooodella tarkka että lataa oikean "testatun" ajuripaketin luuriin. Siittä tulee muuten tiiliskivi kun flashaa uuden käyttiksen.
Puhelimeen kun ei käyttistä "asenneta" vaan flashataan kuten esimerkiksi jos PCn biosin päivittää.

Käyttis ikäänkuin kerralla ajetaan "levylle" jos ei onnistu niin toista mahdollisuutta ei oikein tule. Toisaalta eihän noilla vanhoilla täbeillä ja luureillakaan oikein mitään enää muutoinkaan tee jos päivityksiä ei enää saa.

Anonyymi kirjoitti:

Jep kannattaa olla tooodella tarkka että lataa oikean "testatun" ajuripaketin luuriin. Siittä tulee muuten tiiliskivi kun flashaa uuden käyttiksen.
Puhelimeen kun ei käyttistä "asenneta" vaan flashataan kuten esimerkiksi jos PCn biosin päivittää.

Käyttis ikäänkuin kerralla ajetaan "levylle" jos ei onnistu niin toista mahdollisuutta ei oikein tule. Toisaalta eihän noilla vanhoilla täbeillä ja luureillakaan oikein mitään enää muutoinkaan tee jos päivityksiä ei enää saa.

Lue lisää

Etkö sä vieläkään usko että linuxeissa ei ole ajureita!

Anonyymi kirjoitti:

Jep kannattaa olla tooodella tarkka että lataa oikean "testatun" ajuripaketin luuriin. Siittä tulee muuten tiiliskivi kun flashaa uuden käyttiksen.
Puhelimeen kun ei käyttistä "asenneta" vaan flashataan kuten esimerkiksi jos PCn biosin päivittää.

Käyttis ikäänkuin kerralla ajetaan "levylle" jos ei onnistu niin toista mahdollisuutta ei oikein tule. Toisaalta eihän noilla vanhoilla täbeillä ja luureillakaan oikein mitään enää muutoinkaan tee jos päivityksiä ei enää saa.

Lue lisää

Kaikki saatana pellet tääläkin neuvoo, jotka ei tiedä mistään mitään. Mutta silti ei osaa pitää päätään kiinni!
Bioksista puhelimissa ja ajureista linuxissa!

Anonyymi kirjoitti:

Etkö sä vieläkään usko että linuxeissa ei ole ajureita!

heheh haluatko lyödä asiasta vetoa?

Anonyymi kirjoitti:

Etkö sä vieläkään usko että linuxeissa ei ole ajureita!

Miten niin ei ole ajureita? Linux ajurit on kyllä koodattu nimenomaan siihen itse kerneliin, josta ne toimii suoraan käyttikseen tarvittaessa.

Anonyymi kirjoitti:

Miten niin ei ole ajureita? Linux ajurit on kyllä koodattu nimenomaan siihen itse kerneliin, josta ne toimii suoraan käyttikseen tarvittaessa.

Se on laitetukea, ei ajuraita!

Anonyymi kirjoitti:

Se on laitetukea, ei ajuraita!

mitäs firmwaret sun mielestä on???

Anonyymi kirjoitti:

mitäs firmwaret sun mielestä on???

Ketjussa on joku valehöpöttäja satuineen! KOLLIVAPUNEN kun ei mistään mitään tiedä!

Anonyymi kirjoitti:

Se on laitetukea, ei ajuraita!

mielestäni, jos voit komentaa vaikkapa:

insmod rs232.o

ja tuolla tulisi tuki COM1 -portille, niin laiteajurina tuota voi pitää (tekaistu esimerkki, eikös linuxissa ainakin yleensä ole kerneliin sisäänrakennettu tuki sarjaportille, vai onko modernisointi-intoilijat senkin jo ehtineet poistaa ?)

Anonyymi kirjoitti:

mielestäni, jos voit komentaa vaikkapa:

insmod rs232.o

ja tuolla tulisi tuki COM1 -portille, niin laiteajurina tuota voi pitää (tekaistu esimerkki, eikös linuxissa ainakin yleensä ole kerneliin sisäänrakennettu tuki sarjaportille, vai onko modernisointi-intoilijat senkin jo ehtineet poistaa ?)

Lue lisää

Joo laiteajurin voi kirjoittaa vaikka ite. Noi pitää sitten aina kääntää olemassa olevan KERNELIN "sorsii" käyttäen. (kernelillä pitää olla sillai sama nimi... mitä komento uname esimerkiksi antaa Ajurii ei voi kääntää ihan mille tahansa vitun kernelin sorsille...ja sitten siirtää ajurii (jos moduuli) toisen kernelin (/lib/modules/vitun kernel/kansioon)

firmwaret voi taas copy/peistata mistä tahansa itelle...bittisyys oltava (ehkä) oikea...32/64.

Anonyymi kirjoitti:

Jep kannattaa olla tooodella tarkka että lataa oikean "testatun" ajuripaketin luuriin. Siittä tulee muuten tiiliskivi kun flashaa uuden käyttiksen.
Puhelimeen kun ei käyttistä "asenneta" vaan flashataan kuten esimerkiksi jos PCn biosin päivittää.

Käyttis ikäänkuin kerralla ajetaan "levylle" jos ei onnistu niin toista mahdollisuutta ei oikein tule. Toisaalta eihän noilla vanhoilla täbeillä ja luureillakaan oikein mitään enää muutoinkaan tee jos päivityksiä ei enää saa.

Lue lisää

"Käyttis ikäänkuin kerralla ajetaan "levylle" jos ei onnistu niin toista mahdollisuutta ei oikein tule."

MIKSI nuo roottausohjelmat / uuden käyttöjärjestelmän asennusohjelmat on tehty noin huonosti ?

Osittain sama ongelma on PC:ssäkin, mutta PC:ssä ongelma pitäisi olla kierrettävissä - android -laitteista en ole niin varma.

Vaikka tämä ei suoraan Androidiin / Linuxiin liitykään, laitanpa tähän yhden idean, joka PC -puolella pitäisi toimia, tosin linuxin huonosti suunniteltu systeemi voi silti aiheuttaa harmeja:

MS-DOS ja Windowshan buuttaavat näin:

1. BIOS lataa yhden sektorin, LBA 0 = MBR muistiin -> 0000:7C00H ja hyppää tuohon osoitteeseen (joissain koneissa hypätään tuon sijasta 07C0:0000H).

2. Alunperin tuo MBR -sektorilla oleva konekieliohjelma ei tehnyt mitään muuta, kuin etsi, mikä osio on aktiivinen, relokatoi itsensä, yleensä osoitteeseen 0000:0600H, ja latasi tuon aktiivisen osion VBR -sektorin myös osoitteeseen 0000:7C00H ja hyppäsi tuohon osoitteeseen. Nykyinen saattaa tehdä muutakin, usein pyrkii lukemaan koneen TPM -sirulta jotakin - liittyy ainakin Microsoftin mielestä turvallisempaan buuttaamiseen (koko tämä selitys koskee perinteistä BIOS- buuttausta, ei uudempaa UEFI -sellaista).

3. Aktiivisen osion VBR sisältää buuttilataajan, joka etsii systeemitiedoston:

IO.SYS (MS-DOS ja Windows 95, 98, ja ME)
IBMBIO.SYS (PC-DOS)
NTLDR (vanhemmat NT -pohjaiset windowsit)

Uudemmissa Windowseissa (olisiko ollut Vistasta alkaen) tuon nimi on muuttunut taas.

Vanhan GRUB legacyn sai asennettua myös aktiivisen osion VBR:n alkuun, uudempi GRUB2 ei tuota kunnolla tue, eli uudempi GRUB 2.0 menee aina MBR -sektorille.

Tosiasiassa GRUB käyttää muitakin sektoreita, kun se ei luonnollisesti yhdelle sektorille mahdu.

Ongelma tulee siitä, että nuo "muut sektorit" ovat ns. "ei kenenkään maata".
Eli, jos GRUB on "yksin" koneessa - ei ongelmaa.

Mutta, jos haluat koneellesi jonkin vararatkaisun, niin tuo vararatkaisu ja GRUB saattavat ylikirjoittaa toisensa!

Tästä tietenkin seuraa ongelmia, eli toinen tai kumpikaan ei sen jälkeen toimi !

Tuo Microsoftin tapa on turvallisempi: mikään osa Microsoftin koodista ei käytä tuota ns.
"ei kenenkään maata".

GRUB jollain poikkeuksellisella optiolla saattaa osata myös vältää tuota "ei kenenkään maata", mutta tekee sen aivan eri tavalla kuin Microsoftin koodi tekee, ja ainakin omasta mielestäni tuossa Microsoftin koodi on paljon parempi kuin GRUB.

Eri mieltä olevat ovat usein ns. GNU ja GPL -fanaatikkoja, mutta tekninen totuus on toinen:

GRUB tekee tuossa tapauksessa sektorilistan, ja laittaa nuo sektorinumerot buuttisektorille (MBR) talteen!

Pahimmassa tapauksessa ne ovat vielä ns. absoluuttisessa LBA -muodossa, eli jos siirrät osion (esim. Partition Magicilla tai QTPartEd:illä) niin silloin nuo viittaukset muuttuvat vääriksi -> osion siirron jälkeen GRUB ei toimi, koska lataa satunnaista dataa jota luulee omaksi jatko-osakseen!

Microsoftin tavassa tuota ongelmaa ei ole:

FAT -tiedostojärjestelmässä (FAT16 JA FAT32) on kenttä: hidden_sectors

Tuo kenttä kertoo osion ensimmäisen sektorin LBA -osoitteen.

Kun esim. Partition Magic siirtää osion, niin se samalla päivittää tuon hidden_sectors -kentän arvon oikeaksi, jolloin käyttäjän näkökulmasta mikään ei muutu.

Sopii toivoa, että QTPartEd on tehty yhtä fiksusti kuin Partition Magic jolloin se toimisi aivan samoin.

Microsoftin tavassa lisäksi:

Mitään sektorilistaa ei tarvita. Sensijaan systeemitiedoston alusta N tavua pitää olla peräkkäisillä levysektoreilla numerojärjestyksessä.

Tämä siksi, että buuttikoodin alkuosa ei vielä osaa (kun siihen 512 -tavun sektoriin ei mahdu täydellisesti kaikissa tilanteissa oikein toimiva lataaja) katsoa FAT -taulukosta seuraavien klustereiden sijainteja - siksi aivan buuttilatauksen alussa oletetaan, että seuraava klusteri on levyllä heti edellisen klusterin jälkeen.

JOS klusterikoko on esim. 4096 tavua, tällöin jo tämä takaa, että ensimmäiset 4096 tavua ovat levyllä peräkkäin.

Lisäksi: Microsoftin tavassa systeemitiedostolla on attribuutit;
Read-Only, Hidden, System.

Tuo System -attribuutti kertoo levynjärjestysapuohjelmille: Älä siirrä tämän tiedoston sektoreita. Näin vältetään tilanne, jossa levynjärjestysapuohjelma rikkoisi käyttöjärjestelmän käynnistyskelvottomaksi.

En tiedä miksei tuo Microsoftin tapa kelpaa Linux -yhteisölle ja GRUBin kehittäjille.

Onko kyse vain "ei ole keksitty täällä" -syndroomasta, vai onko tuo Microsoftin tapa (ainakin joskus ollut) patentoitu, jolloin erilaisella tavalla on haluttu turvata selustansa mahdollisia patenttiloukkaussyytteitä vastaan ?

Käsittääkseni kuitenkin: Vaikka olisi alunperin ollutkin patentoitu, ko. patentit ovat vanhentuneet, ja siksi eivät ole enää voimassa.

Eli nykyisin voisi tehdä GRUBista version, joka käyttäisi tuota samaa systeemiä kuin Microsoftkin käyttää. Minusta se olisi parempi!

Anonyymi kirjoitti:

mitäs firmwaret sun mielestä on???

" Se on laitetukea, ei ajuraita!

mitäs firmwaret sun mielestä on???"

Ajuri ja firmware EIVÄT ole samoja asioita.

Ajuri taas on ajuri, olipa se Kernelin kiinteä osa (ns. kerneliin sisään käännetty ajuri) vai erillinen ajuritiedosto (olisiko Linuxissa ollut .ko, eli esim: IDE_DISK.ko).

Aikoja sitten (vielä 1980 -luvulla) firmware oli yleensä laitevalmistajan piirilevylle laittamassa ROM -muistipiirissä.

Sitten ROM korvattiin esim. EPROMilla tai EEPROMilla.

Mutta nuo toimivat samalla tavalla kuin ROM normaalisti, ne vain ovat päivitettävissä, EPROM usein erillisellä laitteella (vaatii irrotuksen piirilevyltä) ja EEPROM taas joissain tapauksissa piirilevyltä irrottamatta, ohjelmallisesti.

Sitten tuli FLASH -muisti, myös päivitettävissä ohjelmallisesti.

Mutta kun koko ajan on paine alentaa valmistuskustannuksia, joku keksi tällaisen idean:

Korvataan tuo ROM/EPROM/EEPROM /FLASH RAM -muistila, ja jätetään enää minimaalisen pieni ROM, jossa on vain koodi, jonka avulla PC:n prosessori pystyy lataamaan firmwaren tuohon RAM -muistiin. Tai sitten jokin muu teknologia samalla idealla, jolloin ROM jää kokonaan pois, mutta sama idea: PC:n prosessori pystyy lataamaan firmwaren tuohon RAM -muistiin.

Tällöin firmware on kiintolevyllä tiedostossa, ja se voidaan ladata laitteen RAM -muistiin, jolloin laitteesta tulee käyttökelpoinen (ilman firmwaren lataamista nuo uudemmat laitteet olisivat käyttökelvottomia).

Tässä avoimen lähdekoodin fanaatikot menevät pahasti vikaan (esim. debian)!

JOS kyse on oheislaitteen ohjelmakoodista jota siis EI suorita PC:n oma CPU, vaan oheislaitteen oma CPU, niin miksi levytiedostosta oheislaitteen omaan RAMiin ladattava koodi eroaisi jotenkin siitä, että täsmälleen sama koodi olisi oheislaitteen piirilevyllä olevassa ROM/EPROM/EEPROM/FLASH -muistissa ?

Molemmissa tapauksissa kyseessä on laitevalmistajan tekemä (tai alihankkijalla teettämä) suljettu lähdekoodi, jota oheislaite tarvitsee toimiakseen.

Koska PC:n oma CPU ei koskaan suorita ko. koodia (usein ei edes voisi suorittaa, koska PC:n CPU on ns. x86 -koodia suorittava), mutta oheislaitteen CPU usein ei edes ole x86 -yhteensopiva, eli PC:n CPU sekoaisi, jos se yrittäisi suorittaa ns. väärän CPU:n koodia !

Tällöin putoaa pohja pois vaatimuksesta, että kaiken pitäisi olla avointa lähdekoodia.

Tai vaihtoehtoisesti: jos tuota avoimen lähdekoodin vaatimusta halutaan soveltaa myös oheislaitteiden sisäiseen koodiin, niin sitten aivan samalla perusteella tuon vaatimuksen pitäisi koskea myös niitä oheislaitteita, joissa tuo koodi on esim. ROM -muistissa oheislaitteen piirilevyllä.

Ei siis ole mitään perusteita kohdella eri tavalla oheislaitteen piirilevyllä olevassa ROM -muistissa olevaa ohjelmakoodia ja oheislaitteen RAM -muistiin kiintolevyllä olevasta tiedostosta ladattavaa ohjelmakoodia.

Firmware on siis (oheislaitteiden osalta) koodia, jota oheislaitteen oma CPU suorittaa.

Toki myös PC:n BIOS (tai uudemmissa UEFI) on Firmwarea, vaikka tässä tapauksessa nimenomaan PC:n oma CPU sitä suorittaa.

Firmware siis oli alunperin aina ns. pysyväismuistissa (esim. ROM) olevaa koodia, mutta nykyisin se voi olla (muiden kuin PC:n oman CPU:n osalta) myös levyltä oheislaitteen RAMiin ladattavaa koodia.

Edes PC:n oman CPU:n tapauksessa en sulkisi kokonaan pois ideaa siitä, että osa Firmwaresta ladataankin levytedostosta RAMiin sen sijaan, että ko. koodi olisi pysyväismuistissa.

Esim. COMPAQ (ennen kuin HP osti ko. firman) käytti useissa PC -malleissaan sellaista tapaa, että ns. BIOS settings (usein DEL tai F9 jne. buuttausvaiheessa) ei ollutkaan ROM -muistissa, vaan kiintolevyn piilotetussa osiossa, ja ladattavissa myös levykkeeltä, jos kiintolevy on juuri vaihdettu tyhjään, tai jos vaikkapa virus tai ohjelmistovirhe on ylikirjoittanut tuon piilo-osion.

Pitäisin myös COMPAQin BIOS -asetusohjelmaa Firmwarena, vaikka se ladataankin levyltä, eikä ole pysyväismuistissa, kuten muiden PC -tietokoneiden vastaavat yleensä ovat.

Firmware ei siis ole aivan 100% täsmällisesti määritelty käsite:

Usein se on pysyväismuistissa (esim. ROM) olevaa koodia, mutta se voi poikkeustilanteissa olla myös kiintolevyltä ladattavaa koodia.

Ja esim. Raspberry Pi:ssä pieni osa Firmwaresta (lataaja) on pysyväismuistissa, mutta loput ladataan MicroSD -muistikortilta (tai USB -muistitikulta).

Mitä ihme paskaa! Puhelimessa on varmaan enemmän muistia kun sun koneessasi!

https://xdaforums.com

Tuo kai "laajin" "käyttäjäyhteisö".