Valoa voi kantaa säkissä noin 0.0025 sekunnin (2.5 ms) ajan, jos sinne säkkiin laittaa tässä kuvatun optisen kuiskausgalleria - tyyppisen mikroresonattorin. Juoksuvauhdilla siinä ajassa ehtii säkkiä kuljettaa pari senttimetriä. Tämä vuodelta 2016:
Jos valo tulee pönttöuunin fotoneista, sitä varmaan voi kantaa, mikäli säkki on tiivis.
0Äänestä
Anonyymi00005
Voi valoa kantaa säkissä. Patterit vaan kuluu nopeasti,,,
0Äänestä
Anonyymi00008
On niitä pattereitakin olemassa, nimittäin tykki-, lämpö- ja lantapattereita, mutta ei niillä ole valoneuvojen kanssa tekemistä. Volta keksi Voltan parin, joita yhteen kasaamalla saadaan kootuksi paristo. Paristosta voi syöttää sähköä esimerkiksi led-otsalamppuun. Ledillä varustettu otsalamppu valaisee muuten säkkipimeän säkin pitkään hohtavan valkoiseksi.
0Äänestä
Anonyymi00006
Jaa no nyt mää hokasin sen välineen, sähkövälineen. Kehittivät säkkiä syyttääkseen🙄
0Äänestä
Anonyymi00007
Eikös jo hölmöläiset keksineet että valoa voi kantaa säkissä?
0Äänestä
Anonyymi00009
Niin voi jos on itse nopeampi kuin fotoni.
0Äänestä
Anonyymi00010
Varjo on valoakin nopeampi. Vaikka miten nopeasti yrittää valaista varjon, niin aina se ehtii livahtamaan alta pois.
0Äänestä
Anonyymi00011
Anonyymi00010 kirjoitti:
Varjo on valoakin nopeampi. Vaikka miten nopeasti yrittää valaista varjon, niin aina se ehtii livahtamaan alta pois.
Lucky Luke on vielä varjoakin nopeampi.
0Äänestä
Anonyymi00012
Anonyymi00011 kirjoitti:
Lucky Luke on vielä varjoakin nopeampi.
Onko huippu jo siinä, vai löytyykö Lukelle voittajaa?
0Äänestä
Anonyymi00014
Anonyymi00012 kirjoitti:
Onko huippu jo siinä, vai löytyykö Lukelle voittajaa?
Ehkä Luke, joka käyttää Voimaa?
0Äänestä
Anonyymi00015
Anonyymi00014 kirjoitti:
Ehkä Luke, joka käyttää Voimaa?
Varo pimeää puolta. Varsinkin säkkipimeää.
0Äänestä
Anonyymi00013
Kyllähän valon saa säkkiin menemään ja sitten kantaa sitä, mutta valoa ei saa säkistä pois.
0Äänestä
Anonyymi00016
Eikö ne fotonit putoa lattoille, jos säkkiä ravistelee suupuoli alaspäin?
0Äänestä
Anonyymi00017
Anonyymi00016 kirjoitti:
Eikö ne fotonit putoa lattoille, jos säkkiä ravistelee suupuoli alaspäin?
Nähtävästi ei, ainakin jos uskoo pönttöuunitietäjäämme: "Voihan fotonit myöskin ryömiä ja pysähtyäkkin." "Jos ei vastaanottaja tarvitse sitä, niin se voi pysyä liikkumattomanakin."
0Äänestä
Anonyymi00018
Anonyymi00017 kirjoitti:
Nähtävästi ei, ainakin jos uskoo pönttöuunitietäjäämme: "Voihan fotonit myöskin ryömiä ja pysähtyäkkin." "Jos ei vastaanottaja tarvitse sitä, niin se voi pysyä liikkumattomanakin."
Entä jos kääntää säkin nurin päin ja harjaa juuriharjalla fotonit lattialle? Vai saisiko niitä houkutelluksi jollain?
Tässä on vähän kuin Kosnta Pylkkänen ihmettelemässä pasillin nahkan paksuutta: "Jos pasilli istuisi alasimella tai siloisella pihakivellä ja sitä löisi pajavasaralla, niin kuolisiko pasilli? Sitä saa kirjaton mies kysellä."
0Äänestä
Anonyymi00019
Jos säkki on täysin heijastava sisäpinnalta Eihän valo minnekään pääse.
0Äänestä
Anonyymi00020
Vuotaisi hieman kuitenkin
0Äänestä
Anonyymi00021
Valon nopeudella tulisi säkissä sekunnin kuluessa aika monta heijastusta. Lisäksi valon pitäisi läpäistä tuossa ajassa 300000 kilometriä Maapallon ilmakehän tiheintä osaa vaimenematta.
Ilmakehässä on aina aerosoleja. Paraskin kuiva ilma maanpinnan tasolla vaimentaa aerosolien vuoksi vähiten vaimenevaa näkyvää valoa (700 nm) niin, että valon intensiteetti putoaa tasolle exp(-1) eli 0.37 alkuperäisestä valon kuljettua selvästi alle sata kilometriä.
Tuhannen kilometrin matkan ilmaa läpäistyään valosta on jäljellä enää exp(-10) eli 0.00005 (alkuperäisestä. Kymmenen tuhannen kilometrin jälkeen valosta ei olisi jäljellä yhtä ainoaa fotonia...
Kymmenen tuhatta kilometriä valo kulkee 0,033 sekunnin kuluessa eli pelkkä ilman aiheuttama absorptio pilaisi valon kuljettamisen edes sisältä täydellisen heijastavassa säkissä.
0Äänestä
Anonyymi00022
Anonyymi00021 kirjoitti:
Valon nopeudella tulisi säkissä sekunnin kuluessa aika monta heijastusta. Lisäksi valon pitäisi läpäistä tuossa ajassa 300000 kilometriä Maapallon ilmakehän tiheintä osaa vaimenematta.
Ilmakehässä on aina aerosoleja. Paraskin kuiva ilma maanpinnan tasolla vaimentaa aerosolien vuoksi vähiten vaimenevaa näkyvää valoa (700 nm) niin, että valon intensiteetti putoaa tasolle exp(-1) eli 0.37 alkuperäisestä valon kuljettua selvästi alle sata kilometriä.
Tuhannen kilometrin matkan ilmaa läpäistyään valosta on jäljellä enää exp(-10) eli 0.00005 (alkuperäisestä. Kymmenen tuhannen kilometrin jälkeen valosta ei olisi jäljellä yhtä ainoaa fotonia...
Kymmenen tuhatta kilometriä valo kulkee 0,033 sekunnin kuluessa eli pelkkä ilman aiheuttama absorptio pilaisi valon kuljettamisen edes sisältä täydellisen heijastavassa säkissä.
Siinä säkissä on tietenkin tyhjiö.
0Äänestä
Anonyymi00023
Anonyymi00022 kirjoitti:
Siinä säkissä on tietenkin tyhjiö.
Eihän se valo muuten valonnopeudella kulkisikaan.
0Äänestä
Anonyymi00024
Anonyymi00022 kirjoitti:
Siinä säkissä on tietenkin tyhjiö.
Jos kelpaa "vähän" pitkäaaltoisempi sähkömagneettinen säteily 5 GHz, aallonpituus siis 6 cm eli vaivaiset 100000 kertaa pidempi kuin näkyvällä valolla:
Tuolla taajuudella suprajohde on vielä lähes täydellisen heijastava materiaali joten oikean pintakäsittelyn jälkeen 20mK (millikelvinin) lämpötilassa eli lähes absoluuttisessa nollapisteessä saatiin radioaallon fotoni säilymään tyhjiöresonaattorissa keskimäärin luokkaa 32 millisekuntia. Sekunnin kuluttua alkuperäisistä fotoneista oli jäljellä vielä luokkaa enemmän kuin miljoonasosa (-60dB).
Silmä näkee valoa 120 dB dynamiikalla. Jos tuossa olisi ollut radioaallon sijaan näkyvä valo kyseessä niin alussa se olisi ollut häikäisevän kirkas ja kahden sekunnin ajan heijastelleena sen juuri ja juuri erottaisi pimeään tottuneella silmällä.
0Äänestä
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Valoa voi kantaa säkissä noin 0.0025 sekunnin (2.5 ms) ajan, jos sinne säkkiin laittaa tässä kuvatun optisen kuiskausgalleria - tyyppisen mikroresonattorin. Juoksuvauhdilla siinä ajassa ehtii säkkiä kuljettaa pari senttimetriä. Tämä vuodelta 2016:
https://physics.aps.org/articles/v9/s35
Tuo tulos vastaa kokeessa käytetylle 1530 nm infrapunaiselle valolle resonaattorin Q-arvoa 3E12.
Aaltojen eteneminen whispering gallery - moodissa on kuvattu tässä wikipedian artikkelissa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Whispering-gallery_wav
Tuo toimii
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Whispering-gallery_wave
Jos valo tulee pönttöuunin fotoneista, sitä varmaan voi kantaa, mikäli säkki on tiivis.
Voi valoa kantaa säkissä.
Patterit vaan kuluu nopeasti,,,
On niitä pattereitakin olemassa, nimittäin tykki-, lämpö- ja lantapattereita, mutta ei niillä ole valoneuvojen kanssa tekemistä.
Volta keksi Voltan parin, joita yhteen kasaamalla saadaan kootuksi paristo. Paristosta voi syöttää sähköä esimerkiksi led-otsalamppuun. Ledillä varustettu otsalamppu valaisee muuten säkkipimeän säkin pitkään hohtavan valkoiseksi.
Jaa no nyt mää hokasin sen välineen, sähkövälineen. Kehittivät säkkiä syyttääkseen🙄
Eikös jo hölmöläiset keksineet että valoa voi kantaa säkissä?
Niin voi jos on itse nopeampi kuin fotoni.
Varjo on valoakin nopeampi. Vaikka miten nopeasti yrittää valaista varjon, niin aina se ehtii livahtamaan alta pois.
Lucky Luke on vielä varjoakin nopeampi.
Onko huippu jo siinä, vai löytyykö Lukelle voittajaa?
Ehkä Luke, joka käyttää Voimaa?
Varo pimeää puolta. Varsinkin säkkipimeää.
Kyllähän valon saa säkkiin menemään ja sitten kantaa sitä, mutta valoa ei saa säkistä pois.
Eikö ne fotonit putoa lattoille, jos säkkiä ravistelee suupuoli alaspäin?
Nähtävästi ei, ainakin jos uskoo pönttöuunitietäjäämme:
"Voihan fotonit myöskin ryömiä ja pysähtyäkkin."
"Jos ei vastaanottaja tarvitse sitä, niin se voi pysyä liikkumattomanakin."
Entä jos kääntää säkin nurin päin ja harjaa juuriharjalla fotonit lattialle?
Vai saisiko niitä houkutelluksi jollain?
Tässä on vähän kuin Kosnta Pylkkänen ihmettelemässä pasillin nahkan paksuutta:
"Jos pasilli istuisi alasimella tai siloisella pihakivellä ja sitä löisi pajavasaralla, niin kuolisiko pasilli? Sitä saa kirjaton mies kysellä."
Jos säkki on täysin heijastava sisäpinnalta Eihän valo minnekään pääse.
Vuotaisi hieman kuitenkin
Valon nopeudella tulisi säkissä sekunnin kuluessa aika monta heijastusta. Lisäksi valon pitäisi läpäistä tuossa ajassa 300000 kilometriä Maapallon ilmakehän tiheintä osaa vaimenematta.
Ilmakehässä on aina aerosoleja. Paraskin kuiva ilma maanpinnan tasolla vaimentaa aerosolien vuoksi vähiten vaimenevaa näkyvää valoa (700 nm) niin, että valon intensiteetti putoaa tasolle exp(-1) eli 0.37 alkuperäisestä valon kuljettua selvästi alle sata kilometriä.
https://elib.dlr.de/144522/1/Giggenbach-2021-Atmospheric_absorption_and_scattering_impact_on_optical_satellite-ground_links-Wiley-JnlSatCommNW.pdf
Tuhannen kilometrin matkan ilmaa läpäistyään valosta on jäljellä enää exp(-10) eli 0.00005 (alkuperäisestä. Kymmenen tuhannen kilometrin jälkeen valosta ei olisi jäljellä yhtä ainoaa fotonia...
Kymmenen tuhatta kilometriä valo kulkee 0,033 sekunnin kuluessa eli pelkkä ilman aiheuttama absorptio pilaisi valon kuljettamisen edes sisältä täydellisen heijastavassa säkissä.
Siinä säkissä on tietenkin tyhjiö.
Eihän se valo muuten valonnopeudella kulkisikaan.
Jos kelpaa "vähän" pitkäaaltoisempi sähkömagneettinen säteily 5 GHz, aallonpituus siis 6 cm eli vaivaiset 100000 kertaa pidempi kuin näkyvällä valolla:
https://lss.fnal.gov/archive/openaccess/PhysRevApplied.13.034032.pdf
Tuolla taajuudella suprajohde on vielä lähes täydellisen heijastava materiaali joten oikean pintakäsittelyn jälkeen 20mK (millikelvinin) lämpötilassa eli lähes absoluuttisessa nollapisteessä saatiin radioaallon fotoni säilymään tyhjiöresonaattorissa keskimäärin luokkaa 32 millisekuntia. Sekunnin kuluttua alkuperäisistä fotoneista oli jäljellä vielä luokkaa enemmän kuin miljoonasosa (-60dB).
Silmä näkee valoa 120 dB dynamiikalla. Jos tuossa olisi ollut radioaallon sijaan näkyvä valo kyseessä niin alussa se olisi ollut häikäisevän kirkas ja kahden sekunnin ajan heijastelleena sen juuri ja juuri erottaisi pimeään tottuneella silmällä.