Suomalaiset ovat idiootteja

Jo vuosikymmenet ovat amerikkalaiset tv-yhtiöt yrittäneet vallata yleisöä radion puheohjelmilta omille asiaohjelmilleen tekemällä tv-viihteen sellaiseksi, että sen maailmassa kunnioitetaan tv:n puhuvia päitä eikä radion puheohjelmia kuunnella juuri ollenkaan. Asiaohjelmissa radion puheohjelmia kutsutaan marginaalisiksi ja tv:n asiaohjelmia main streamiksi.

Amerikassa propaganda ei ole purrut. Radion puheohjelmille pari kymmentä miljoonaa kuulijaa ei ole hämmästelyn arvoinen saavutus, mutta tv:n puhuvat päät voivat olla ylpeitä jo parin miljoonan yleisöstä.

Suomessa propaganda on sen sijaan otettu täydestä kummallakin virallisella kielellä. Täällä ei uskota että jo keskinkertainen 3-4:n tunnin mittainen radion puheohjelma, joka käsittelee prikulleen sitä mitä toimittaja haluaa ilman että tuottajat vahtisivat muuta kuin kiroilukieltoa, voisi kerätä monin kerroin enemmän yleisöä kuin suosituimmat tv:n asiaohjelmat.

Se johtuu muka amerikkalaistumisesta, miksi suomalaiset amerikkalaisien tv:sarjojen syöttämän propagandan kritiikitöntä vastaan ottamista kutsuvat. Täällä kaiken pitää olla jonkun autististisesti amerikkalaisia tv-sarjoja jäljittelevän tuottajan hyväksymän formaatimukaista, eli täysin aivotonta paskaa.

Jos amerikkalaiset ovatkin hieman yksinkertaisia ja sivistymättömiä, suomalaiset panevat vielä paremmaksi olemalla suurimmaksi osaksi jälkeenjääneitä.

Täällä ei lueta tietokirjoja, koska niitä ei lueta amerikkalaisissa tv-sarjoissakaan, koska amerikkalaiset tv-yhtiöt yrittävät sellaisella todellisuuden vääristelyllä käännyttää tietokirjojen lukijoita asiaohjelmiensa yleisöksi. Suomalainen lukee mieluiten amerikkalaista best seller kirjallisuutta, amerikkalaista tv-viihdettä imitoivaa tusinaviihdettä tai jotain loppuun kaluttua klassikkoa, jollainen kuuluu amerikkalaisissa tv-sarjoissa lavasteena fiksun ihmisen kirjahyllyyn, ja todistaa fiksuuttaan toistamalla samaisien sarjonen fiksujen henkilöiden niitä käsitteleviä repliikkejä. Tietokirjapuolella Suomessa menestyvät ihmedieetit, horoskoopit, itsekehitysoppaat ja muu humpuuki, jota lukemaan amerikkalaiset tv-sarjat yrittävät katsojansa saada, koska ne eivät kilpaile heidän ohjelmiensa kanssa ja antavat lisäksi uutistoimituksille aihetta oikoa yleisön niistä saamia väärinkäsityksiä.

On vain luonnollista että amerikkalaisien tv-yhtiöiden tuputtama enemmän formaattiin kuin sisältöön keskittyvä infotainment, jolla ne yrittävät epätoivoisesti pitää edes tyhmät ja laiskat asioista kiinnostuneet amerikkalaiset asiaohjelmiensa yleisönä, on otettu Suomessa ilolla vastaan. Täällä sellainen skeida voi saada yleisökseen pari-kolmekymmentä prosenttia kansasta, kun taas amerikassa on loistava saavutus jos pari-kolme prosenttia kansasta viistii katsoa täyttä sekeidaa, jossa ei ole kunnollista informaatiosisältöä ja jonka lopputulos, sikäli kun kyse on keskusteluohjelmasta, on yleensä tuottajien ennalta päättämä.

Jopa yleisradio, jolla ei ole mitään järjellistä syytä matkia jenkkien infotainmentia, joka pyrkii olemaan stimuloimatta katsojien aivotoimintaa jotta nämä ottaisivat mainokset vakavissaan, noudattaa sitä kuin Jumalan sanaa, ja kansa maksaa tyytyväisinä tv-lupansa ja on iloinen kun saa katsoa laadukasta asiaohjelmaa edes Ylen kanavilta.
0425
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


painava sana kirjoitti:

Jo vuosikymmenet ovat amerikkalaiset tv-yhtiöt yrittäneet vallata yleisöä radion puheohjelmilta omille asiaohjelmilleen tekemällä tv-viihteen sellaiseksi, että sen maailmassa kunnioitetaan tv:n puhuvia päitä eikä radion puheohjelmia kuunnella juuri ollenkaan. Asiaohjelmissa radion puheohjelmia kutsutaan marginaalisiksi ja tv:n asiaohjelmia main streamiksi.

Amerikassa propaganda ei ole purrut. Radion puheohjelmille pari kymmentä miljoonaa kuulijaa ei ole hämmästelyn arvoinen saavutus, mutta tv:n puhuvat päät voivat olla ylpeitä jo parin miljoonan yleisöstä.

Suomessa propaganda on sen sijaan otettu täydestä kummallakin virallisella kielellä. Täällä ei uskota että jo keskinkertainen 3-4:n tunnin mittainen radion puheohjelma, joka käsittelee prikulleen sitä mitä toimittaja haluaa ilman että tuottajat vahtisivat muuta kuin kiroilukieltoa, voisi kerätä monin kerroin enemmän yleisöä kuin suosituimmat tv:n asiaohjelmat.

Se johtuu muka amerikkalaistumisesta, miksi suomalaiset amerikkalaisien tv:sarjojen syöttämän propagandan kritiikitöntä vastaan ottamista kutsuvat. Täällä kaiken pitää olla jonkun autististisesti amerikkalaisia tv-sarjoja jäljittelevän tuottajan hyväksymän formaatimukaista, eli täysin aivotonta paskaa.

Jos amerikkalaiset ovatkin hieman yksinkertaisia ja sivistymättömiä, suomalaiset panevat vielä paremmaksi olemalla suurimmaksi osaksi jälkeenjääneitä.

Täällä ei lueta tietokirjoja, koska niitä ei lueta amerikkalaisissa tv-sarjoissakaan, koska amerikkalaiset tv-yhtiöt yrittävät sellaisella todellisuuden vääristelyllä käännyttää tietokirjojen lukijoita asiaohjelmiensa yleisöksi. Suomalainen lukee mieluiten amerikkalaista best seller kirjallisuutta, amerikkalaista tv-viihdettä imitoivaa tusinaviihdettä tai jotain loppuun kaluttua klassikkoa, jollainen kuuluu amerikkalaisissa tv-sarjoissa lavasteena fiksun ihmisen kirjahyllyyn, ja todistaa fiksuuttaan toistamalla samaisien sarjonen fiksujen henkilöiden niitä käsitteleviä repliikkejä. Tietokirjapuolella Suomessa menestyvät ihmedieetit, horoskoopit, itsekehitysoppaat ja muu humpuuki, jota lukemaan amerikkalaiset tv-sarjat yrittävät katsojansa saada, koska ne eivät kilpaile heidän ohjelmiensa kanssa ja antavat lisäksi uutistoimituksille aihetta oikoa yleisön niistä saamia väärinkäsityksiä.

On vain luonnollista että amerikkalaisien tv-yhtiöiden tuputtama enemmän formaattiin kuin sisältöön keskittyvä infotainment, jolla ne yrittävät epätoivoisesti pitää edes tyhmät ja laiskat asioista kiinnostuneet amerikkalaiset asiaohjelmiensa yleisönä, on otettu Suomessa ilolla vastaan. Täällä sellainen skeida voi saada yleisökseen pari-kolmekymmentä prosenttia kansasta, kun taas amerikassa on loistava saavutus jos pari-kolme prosenttia kansasta viistii katsoa täyttä sekeidaa, jossa ei ole kunnollista informaatiosisältöä ja jonka lopputulos, sikäli kun kyse on keskusteluohjelmasta, on yleensä tuottajien ennalta päättämä.

Jopa yleisradio, jolla ei ole mitään järjellistä syytä matkia jenkkien infotainmentia, joka pyrkii olemaan stimuloimatta katsojien aivotoimintaa jotta nämä ottaisivat mainokset vakavissaan, noudattaa sitä kuin Jumalan sanaa, ja kansa maksaa tyytyväisinä tv-lupansa ja on iloinen kun saa katsoa laadukasta asiaohjelmaa edes Ylen kanavilta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu