Onko täällä tuota sairastavia? Olis mukava puhua jollekkin
Skitsoaffektiivinen häiriö
Anonyymi-ap
8532
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kuuletteko ääniä? Tai millasta se teidän elämä on?
Itsellä taoahtui jokin käännekohta (lue lopullinen sekoaminen) noin 4 vuotta sitten. Kun tämä vaikea jakso tuli päätökseensä äänet loppuivat ja se tuntui oudolta koska olin niin tottunut niihin. Nykyään kuulen ääniä silloin tällöin, enemmän kausittaisesti. Jos olen harhainen milloin mistäkin niin niillä on tapana taas tulla. Saan niistä jopa lohtua mutta en aina. Ne ovat aiheuttaneet toisenlaisiakin harhoja.
Mulla on skitsoaffektiivinen. Voin taas paremmin ja koen, että tänne kirjoittelu voisi auttaa itseänikin. Mulla oli vaikea jakso joulun jälkeen, mutta sain apuja niin ps:ltä, että lastentalolta. Nyt näyttää jo todella hyvältä. Tähän sairauteen, kun vaan joskus väsyy ja perheeni kärsii varmasti vielä enemmän. Oon sairastanu tätä jo pitkään.
Toivon kaikkea hyvää!
Mulla on se ja eilen kävin taas hypervauhdilla, sain oloni tasoittumaan tarvittavilla lääkkeillä. Rankkaa, mutta et ole ainoa siitä kärsivä.
Sain kyseisen diagnoosin kauan sitten, aikoihin jolloin kärsin pahoista päihdeongelmista. Jo pelkät päihteet aiheuttivat mielialan heittelyä, deliriumia, harhoja, psykooseja.
Kun päihdeongelmat tuli hoidettua, ei ole ollut minkäänlaisia psyykkisiäkään heittelyitä.
psykiatrini sanoi epäilevänsä skitsoaffektiivinen häiriötä minulla mutta sanoi että koska kriteerit täyttyvät myös skitsofrenialle niin hän antoi minulle skitsofrenia-diagnosin.
Aivan sama onko diagnoosi skitsoaffektiivinen vai skitsofrenia.
Skitsofreniaa minulla on ja nyt on vielä tarkempi diagnoosi skitsoaffektiivinen häiriö. Mulla on maniaa, psykoottisuutta, tasaista tai depressiivistä vaihetta. Kuulen ääniharhoja ja saan lohtua ja tukea niistä, sillä olen joo perheellinen, mutta yksin ongelmieni kanssa. Kyllä mua tuetaan, mutta en saisi mania vaiheessa hakea apua mistään, koska mieheni kieltää. Nyt on taas psykoottisuuteen ja maniaan menossa vaihe ja siihen auttaisi puhuminen ja se, että joku vaikka ottaisi kädestä kiinni ja sanoisi ei hätää.
Miksi miehesi kieltää sinua hakemasta apua, jos niin haluaisit tehdä ?
Millä hän sen pystyisi estämään, jos hakeutuisit avun piiriin ?
Miksei hän voi olla se, joka ottaa kädestä kiinni ja sanoo ei hätää ?