sitä koko ajan?mun ongelma on se et mä nalkutan ja nalkuta..vaik lupaan muuttua pian se unohtuu ku huomaan ettei ukko ole taaskaan tehnyt sitä ja tätä..inhoan itseäni ja mieski tuos vasta sano et voisit kokeilla jotain lääkitystä..hän on rakastava puoliso ja hyvä isä.pääsen käy ulkona ja näen kavereita tarpeeksi tuntuu vaan et se ei tee mitään mitä lupaa tai yhtäkkiä ne asiat mitkä ennen oli kummalleki tärkeitä ei ole enää hänelle.onko kokemusta asiasta?sit tää pelko ku tiiän ettei se mua kauaa enää jaksa seki on väsynyt tähän mun touhuun ja niin kovastiki ku mä yritän muuttua siinä kuitenki onnistumatta!siis onko jolleki tuttua?miten ongelma selvis?
nalkutatko?
oletko joskus tehnyt
8784
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
älä nalkuta enää tekemättömistä töistä, äläkä tee niitä itsekään. kyllä varmaan kolmantena päivänä viimestään mies alkaa jotain tehdä kun kämppä hukkuu paskaan. ei ole puhtaita astioita, ei ole kukaan käyny kaupasta ruokaa, loppuu puhtaat vaatteet, kukaan ei imuroi...jne.
en usko että toimii, mut voihan tuota kokeilla. itsekin nalkutin mutta ukkokin ties että asiasta. joi joka päivä, eikä tehny mitään. juomista en kestäny, ei oo ukkoo enää. sama meno miehellä jatkuu, ei tee mitään. näkisitte sen asunnon...huh.
Herää kysymys, kumman kuuluisi aikusten oikeesti olla väsynyt kumpaan - jos mies ei tee mitään, ja ehdottaa sulle lääkitystä? Sano sille, että tilaa sulle ajan lääkäriin (tuskin saa tehtyä sitäkään).
Jos teillä ei ole lapsia, niin unohda käydä kaupassa. Laita pyykkikone pyörimään ja pyydä miestä ripustamaan pyykit, mene itse lenkille. Jos ei oli ripustanut, niin kaada pesukoneen sisältö isännän sohvalle. Sama se on, missä pyykit homehtuu.
Eihän tuollainen systeemi missään toimi, että toinen sooloilee miten mielii. Tulee mieleen 4-v lapsi, joka ensin haluaa punaiset sukkikset ja sitten vihreät ja kun saa ne, niin karjuu "määenhaluumitään".
mies on itse hirveän väsynyt varmaanki omiin liika kiloihin..odotus aikana hän lihoi tosi paljon ja puhetta on ollut et tarvis jotain tehdä ku tuskailee jo pelkästään siitä et lapselle potkarit pukee.en tiiä.jotain pitäisi tehdä mut tuntuu et koko suhde kaatuu siihen et mun pitäisi joustaa ja tehdä aloite(lopettaa nalkutus) ennen ku se tekee suhteen hyväks mitää.olen sanonu et nalkutus johtuu läheisyyden puuttesta mut kuulema ei kiinnosta antaa mulle mitään ku nalkutan patti tilanne josta ei ulospääsyä?ammattiauttajalle hän ei lähde olen pyytänyt.ja kokeillu olen mitä tekee ku en käy kaupas,siivoa jne..ei ole moksiskaan..=(
Nyt kyllä vaikuttaa siltä, että miehellä on jotain muita ongelmia, jotka eivät alkuunkaan liity teidän suhteeseenne.
Onko miehesi sairaslomalla/töissä/työtön? Työttömyys tai saikku masentaa jokaista tosi paljon. Voisiko tuo toimettomuus johtua siitä?
Nyt menee vähän sekaisin nämä luetut vistit, mutta kirjoititko, että mies hoitaa lapset, jos lähdet ulos? Sehän on jo jotain, meillä mies hankki tuossa tilanteessa yleensä lapsenvahdin, ja baanalla sitten myöhemmin törmäiltiin.
mielellään lastamme,meillä on yks lapsi jolla ikää 6kk.hän on aikuisopiskelija ja päivät maksimissaan 8h. tuntuu välis et oon kodinhoitaja ja panopuu.olen asiasta sanonuki ja kieltää asian sillon kyl sanoo rakastavansa.nykyään ku se haluaa seksiä ja jos mä en ole suosiollisel tuulel ja kieltäydyn ehdottelee typeriä ota sit suihin menkkojen aikanaki pitäis olla hässimäs.yrittänyt hienosti keskustella et joskos yhdes hoidettais kotihommat saunottais katsottas vaik leffa jne.ei koskaan kiinnosta tai kyl kiinnostaa jos mä hoidan kaikki ja se saa maata ja odottaa.se paino sitä ainaki masentaa.mut minkä ihmeen mä voin?oon ehdottanut vaik mitä yhteist harrastusta tai ruoan kevennystä ei ota asia tuulta siipien alle =(
Niinhän ne miehet sanoo. Ja sillä saa täyttä palvelua tiettyyn pisteeseen asti. Itse lopetin hotellin pyörityksen (8 h päivässä töissä, iltaopiskelu, 1 lapsi sivutoiminen yritys) ja mieshän suivaantui ja osti oman asunnnon. Edelleen "seurustellaan", mutta paapominen on loppu, ja sekös miestä harmittaa. Jossain vaiheessa tulee muki täyteen, ja siirrytään ajattelemaan tunten sijasta järjellä.
Olen huomannut saman, oikein omaatuntoa kolkuttaa, isä on ihan ok, tekee kotitöitä, hoitaa lapsia, tekee ruokaa, tiskaa, laittaa pyykit kuivumaan, halii yks kaks, pusii minua ja lapsia, aivan ihana, mutta miksi se saamarin nalkuttaminen alkaa siis minulta, MUTTA yksi hyvä lohtu kuitenkin on, onneksi me olemme sen itse huomanneet ja myönnämme sen, joten nyt koetamme jatkaa nalkuttamisen lopettamista niin hiljaa hyvää tulee, jooko, koetetaan yhdessä :) jatkot
Nalkutin miehelle aikaisemmin tosi paljon, tosi pienistäkin asioista. Ja kun huomasin, ettei miestä hirveästi meidän suhde napaa, nalkutin vielä enemmän. Erinäisitä syistä sitten erottiin, oltiin erillään pari kuukautta, nähtiin kyllä tosi paljon. Nyt ollaan taas yhdessä enkä kuulema nalkuta ennää läheskään niin paljon kuin aikaisemmin. Johtuu paljolti kyllä siitä, että mies on kasvanut mielestäni paljon henkisesti. Huomasi,että suhteeseen tarvitaan toinenkin. Ja lapsen kanssa tekee nykyään paljon enemmän. Ne ei leiki, mutta touhuavat miesten juttuja. Koti töitä tekee todella harvoin... Mies huomasi, että puhumalla monet asiat selviää. Ja nykyään puhutaan asioista paljon enemmän.