Odotan kuin lumi oksistoissa, sinua, tuulta. Ovat sormeni nihkeät, poissaolon hetkistä jotka puristavat rohkeuden kuin kypsän hedelmän. Etäämpänä tulisi minun olla, seisoa kuin tinasotilas hiekkadyynillä, horjumatta. Siihen minusta ei ole. Kaipaan sinua ja sanon sen rivien välistä, täynnä menneisyyteni varjoja.
Tikusta teen asiaa
Anonyymi-ap
12446
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tosiaan rivien välistä. Toivottavasti joku osaa lukea.
Kaipaan sinua aina kun näe en, haluan sinut omakseni. En uskalla sitä kertoa, jos et olekaan siinä saatavilla. Etkä ole, enkä minä ole, vaikka haluan, kaiken muuttuvan. Sanat jää kesken ne tulevat puolitotuuksina rivien välistä kimpoillen kuin pingispallot konsanaan. En tiedä mitä tehdä, seuraako siitä mitään, nolota ei enää tässä iässä, kaduttaa saattaa, jos se leviää kuin kulovalkea.
Minä ja hän emme ole saatavilla. En tiedä mitä hän minusta ajattelee. En uskalla sanoa että kaipaan. Sanon muita asioita.
Minä ainakin ajattelen häntä lämpimästi, jos voisin halaisin. :)
Minäkin halaisin häntä jos voisin.
Olipa erittäin kaunis aloitus.
-Taavetti
Kaunis. Jos tulevaisuudessa on kirkas keskipäivän aurinko, varjot ovat lyhyempiä.
Onnea tarvii joka iikka
Kallekin
Hän kallehin
Kenelle kirjoitat kauniisti?
Eräälle henkilölle jolle laitoin viestin, vaikka pitäisi pitää etäisyyttä. Samaan aikaan sisälläni kaikuu kaipauksen huuto. Olen epävarma.
Niin paljon kuuluu rakkauteen
https://youtu.be/goAKi6uHGv4
Jallis