Pään outo muoto ja tässä lähdetietoa &keskustelua siitä annan linkit käykää lukemassa

kun mä kerran pinnasin koulusta ja makasin vuoteessani niin kuulin vanhempieni puheen jossa ne puhui jotain että onkohan poikamme sittenkin sairas, mutta kun myöhemmin avauduin asiasta puhumaan vanhemmilleni niin he väittivät että olen kuullut väärin mutta kuulin ihan selvästi mitä ne puhui.

Onko mahdollista siis että vanhempani on vielä tähänkin päivään asti salanneet/pimittäneet minulta jotain mitä en tiedä? Onko se miten yleistä että vanhemmat voi valehdella /salata lapselta jotain jos ne haluaa ajatella oman lapsensa etua? Saako niin edes tehdä? Onko tällaisissa tapauksissa myös syyttävä sormi lääkäreitä ja neuvolan porukkaa kohti?

Jos esim minulla olisikin lievä kehitysvamma, niin eikö se olisi periaatteessa heitteillejättö kun jossakin vaiheessa vanhempani kuolevat jolloin joudun asumaan yksin omillani ja jos en selviytyisi arjestani jos mulla olisi se lievä älyllinen kehitysvamma, niin eikö se olisi heitteillejättö silloin?

Me olemme puhuneet tästä vanhempieni kanssa toki että miten minun tulevaisuus sitten oikein menee.

Mua alkoi vain askarruttaa se vanhempieni puhe nyt kun muistin muistini kätköistä sen heidän kahden välisen keskustelun jonka he kiistivät ja väittivät että olisin kuullut väärin.

On nimittäin lähisuvussani (äitini veljen poika) sellainen tapaus että hän syntyi pienikalloisena jolloin kirurgit joutui tekeen hänen pääkallolle ison operaation ja jos ne eivät olisi tehneet sitä niin lapsesta olisi tullut joko älyllisesti kehitysvammainen tai hullu sekopää.

Minä kun oon miettinyt itseäni nyt, niin muistin tässä että joskus sosiaalisessa mediassa mun kommentteja on joku voinut sanoa hullunoloisiksi. Tietääkseni normaalit terveet ihmiset voi itse kokea neurologisesti poikkeavien kommentit hullunkuuloisina, vaikken mä olisikaan hullu.

Ei mulle ole tehty oikeastaan koskaan elämäni aikana mitään selvityksiä tilastani. Se että mulle myönnettiin kyllä takuueläke. Henkisiä ongelmia. Yksi psykiatri sanoi mun olevan aspergerin syndroomaa poteva ja sanoi että voisi kirjata sen diagnoosiksi(ei kuitenkaan kirjannut sitä diagnoosiksi), mutta eikö hän olisi tehnyt ammattivirheen, koska ei mulle ole koskaan tehty aspergerin syndroomasta isompaa selvitystä?? Kun joku sanoi eilen että sen selvittämiseen vaaditaan laajempi selvitys kuten neuvolavisiitit lapsuudessa sun muut haastattelut .

Sellaisen tapauksen myös muistan nuoruudesta että kolautin päätäni 11 vuotiaana jäiseen rinteeseen. Sitäkin ennen kuitenkin minulla on ollut älyllisiä haasteita. Ei ihan joka päiväisiä, mutta kuitenkin melko paljon. Ei välttämättä liity aina arkisiin kuvioihin ne älylliset haasteet vaan esim matematiikassa koulussa en meinannut tajuta yhtään ollenkaan sanallista matematiikkaa jossa ratkottiin pulmia. Jouduin käytännössä erään pekan kanssa tukiopetukseen. Sitten möyhemmin ammattikoulussa sain matematiikasta kiitettävän arvosanan koska osasin esim X-laskut ja kolmiolaskut sekä ongelmanratkaisut erinomaisen hyvin mut edelleen silloinkin sanallinen matikka tuotti tosi paljon vaikeuksia hahmottaa.

Pään kolaus jäiseen maahan on voinut toki aiheuttaa aivotärähdyksen, jopa vamman , koska myöhemmällä iällä on tullut sellaisia tilanteita jossa aivoni voivat yhtäkkiä alkaa uupumaan esimerkiksi pitkästä odottelusta jolloin aivoissa on selvä tunne, että ne uupuu tosi pahasti. Tulee semmonen aika pelottavanoloinen tunne aivoihin ikäänkuin ne olisi hajoamassa jotenkin. Paha uupumus siis. Se voi tulla myös ihan 10 minuutin mittaisesta työn tekemisestäkin.

tilanteeni psykologit ja psykiatrit totesi niin haastavaksi, kun olin niin moniongelmainen että ne myönsi eläkkeen mulle. Pysyvä takuueläke siis.

Armeijaa ja siviilipalvelusta en pystynyt käymään. Yritin toki, mut epäonnistui ihan alkumetreillä. Sain D-paperit. D-paperien saaneita leimataan herkästi hulluiksi.

Yleensäkin mielenterveysongelmaiset leimataan hulluiksi.

Se miksi otin puheeksi hulluuden niin ainakin nuo öiset uneni, niin osa niistä on hulluja. En koskaan pahuuttani unitilassa satuta ketään ilman syytä mut vois sanoa että näen paljon väkivaltaisia unia ja myös yliluonnollisia unia. Kerran joku elinkautisvanki puhui telkkarissa hulluista unistaan niin kun hän kertoi yhden unen niin olin nähnyt samanlaisen unen niin hieman ahdistuin siitä. Sen jälkeen en ole miettinyt uniani koskaan vaan unohdan ne heti.

Joskus on kai todettu että esim aivovaurion saaneet ihmiset, esim autokolarin seurauksesta heidän persoona voi muuttua väkivaltaiseksi tai ymmärryskyky heikkenee tosi paljon koska aivoihin tulee se vamma.
Mietin että jos aivoissani on jotain vikaa, niin on mahdollista että voisin olla jollakin tasolla hieman hullunoloinen. Ainakin olen joustamaton mikä voisi selittää aspergeria mun potevan sekä erityisherkkä ja outoja sanojakin tuli pikkulapsena heti joita kerroin muille ja sitten kun aspergerin otin esille niin samat rutiinit eikä saa tulla muutoksia rutiineihin ja sitten joku erityinen kiinnostuksen kohde.

minulla ei ole rikosrekisteriä. Enkä ole koskaan ollut väkivaltainen kenellekään. Oikeastaan ihan päinvastoin eli en voi sietää väkivaltaa. Joskus tosin sain nuorempana raivokohtauksia mut silloin aina tein niin että paiskoin oven kiinni voimakkaasti enkä satuttanut ketään eikä tullut mieleenikään satuttaa ketään enkä ole koskaan saanut päähäni väkivaltaisia ajatuksia.

sosiaalisessa mediassa oli tosin noin 7 vuoden ajan ongelmia kiusaajatrollien kanssa jotka kiusasi&trollasi minua kun ne puuttuivat jotenkin minun kirjoituksiini. Vaikea nyt muistaa kovin tarkkaan, mutta aika monesti suutuin heille ja se oli sellaista vihaista kirjottelua puolin ja toisin mutta koskaan en kenellekään sanonut pahasti sosiaalisessa mediassa silloin vaan päinvastoin olin kiltti.

olen osallistunut vain hyvin vähän suomalaiseen työelämään.

linkkien osoite näkyy? näkyykö hei? Mutta ei kai noita linkkejä voi painaa ettei niistä pääse eteenpäin sinne paikkaan jossa käydään keskustelua ?? mutta kyllä siis kaiken järjeen mukaan osoite näkyy teille vai näkyykö?

Voisitte itse siis kirjoittaa nuo osoitteet. Aloitatte ekasta linkistäni ja sitten toinen ja sitten kolmas. Yksi linkki on tosin hyvin pitkää kirjoitusta omaava kun siinä muistaakseni HUS-sairaala on kirjottanut sen pitkän kirjoituksen liittyen ihmisen pääkallon poikkeamiin. Koska se on täynnä paljon kirjoitusta niin voi viedä aikaa lukea ne kaikki.

Mulle tuottaa myös paljon ongelmia kirjoittaa oikein tuollaiset linkit. Eräs meiju kerran facebookissa ihmetteli sitä kun hänen mielestä ne on tosi helppoja lähettää kun en osannut hänelle jotain linkkiä lähettää niin hän ihmetteli sitä tosi paljon.
Ja heti aloin epäillä että ehkä minulla sittenkin on se lievä älyllinen kehitysvamma. Mä alan herkästi epäilemään sitä ja kai mulla on ihan hyvä syy epäilläkin kun mietin koko 41 vuotista elämääni. En tosiaankaan siis ole kertonut teille ihan kaikkia kommelluksiani ja väärinymmärtämisiäni. Kyllä niitä on paljon. Vaikea tosin muistaakaan edes puoliakaan niistä. Ymmärrettävästä syystä kunoon 41 -vuotias. Voin ehkä palata tähän julkaisuun tänään myöhemmin tai huomenna tai lähipäivinä jos muistan muistini kätköistä joitakin älyllisiä kompurointejani.