Eli onko suojaosuus tänä vuonna 32,56x30x1,5=1465,20€, ja mistä toi 1,5 kertainen tulee? kuka sen on päättäny että se on just noin
suojaosuus 2024
Anonyymi-ap
151570
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Suojaosuus on se mikä on ja koskee vain säännönmukaisesti maksettavia palkkoja ja eläkkeitä . Lisäksi tilillä makaavilla rahoilla on lain mukaan 1,5-kertaisen suojaosuuden suuruinen erottamiseduksi kutsuttu suoja.
Kyllä on, toi summa saa olla tilillä eikä ulosotto puutu siihen. Ulosotto laki on päättänyt sen
Lain sanamuoto on ”suojaosuuden määrä puolitoistakertaisena kuukauden ajaksi, jollei velallisella ole muuta vastaavaa tuloa;”
Mikä laissa mahdetaan tarkoittaa muulla säästöä vastaavalla tulolla?
Tietyt sosiaalietuudet, taannehtivat tulot, lahjat...
Kaikki lasketaan tulopohjaan paitsi lapsilisät, asumistuki ja hoitotuki.
Eli siis lain mukaan tilillä makaavilla rahoilla on kuukauden ajan 1,5-kertaisen suojaosuuden suuruinen erottamisetu vain, jos siinä ei ole nykyisistä tuloista syntynyttä säästöä?
Suojaosuuden määrä perustuu lakiin ja se vahvistetaan oikeusministeriön asetuksella. Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus palkanmaksukauden päivien lukumäärällä. Jos palkka tai muu tulo maksetaan kalenterikuukaudelta, päivien lukumäärä on aina 30.
Suojaosuus kalenterikuukaudessa 1.1.2024 lukien
Velallinen yksin: 976,80 €
Velallinen +1 elatuksen varassa: 1 262,40 €
Velallinen +2 elatuksen varassa: 1 548,00 €
Velallinen +3 elatuksen varassa: 1 833,60 €
Huomio: palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.
Tämä koskee vain palkkaa tai muuta vakituista tuloa, satunnaisilla tuloilla on ihan eri säännöt joita UO tulkitsee miten haluaa.
Ei vaan silloin menee kolmasosa.
Ulosmitattava määrä 1.1.2024 lähtien
Jos palkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään.
Jos palkka ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa (tulorajaulosmittaus 2/3 x (palkka – suojaosuus)).
Jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3).
Jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkanosasta. Palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.
Ja jos tarkoitat tällä niitä muita tuloja niin kyllä, niistä lähtee kolmasosa mutta tulopohjaan lasketaan kaikki mahdolliset paitsi ne joita ei saa ulosmitata. Säännöllisessä palkkatulossa ei ole mitään tulopohja hommeleita vaan ulosmitattava summa lasketaan vain siitä netto palkasta.
Ei vaan ulosmitattava määrä lasketaan palkan ulosmittauksessa velallisen tulojen ja toimeentuloetuuksien yhteismäärästä. Tätä yhteismäärää kutsutaan tulopohjaksi. Vaikka ei saisi mitään toimeentuloetuuksia, tulopohja pitää laskea. Tietenkin se voi tyhmemmän silmissä näyttää siltä, että tulopohjaa ei ole laskettu, jos saa vain yhtä palkkaa eikä yhtään toimeentuloetuutta.
Tulopohjaan kuuluvat kaikki velallisen saamat palkat ja luontoisedut sekä ulosmittauskelpoiset ja (huom! myös:) ulosmittauskelvottomat eläkkeet ja muut palkan sijasta maksettavat toimeentuloetuudet.
Yksittäisestä ulosmittauskelpoisesta tulosta tai etuudesta saadaan tällöin ulosmitata säännönmukaista suurempi määrä. Esim. jos tulopohjassa on ulosottokelvotonta tuloa, niin silloin joudutaan ottamaan ulosottokelpoisista tuloista sen verran enemmän, jotta koko tulopohjan perusteella laskettu ulosottomäärä toteutuisi.
Tulopohjaan eivät kuulu tiettyyn tarkoitukseen osoitetut sosiaalietuudet (kuten asumistuki) eivätkä muut ulosottokaaren 4 luvun 19 §:ssä https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070705#L4P19 mainitut asiat.
Esimerkiksi työttömyyspäiväraha on ulosottokelvotonta, mutta koska se on palkan sijasta maksettava toimeentuloetuus, se lasketaan kuitenkin mukaan tulopohjaan.
Mutta harvemmin jos koskaan se palkkatyön ohessa satunnaisesti saatu tuki tai tulo huomioidaan koska ulosmitattavan summan laskee palkanlaskija joka ei muista tuloista tiedä mitään. Tässä mielessä mitään tulopohjaa ei ole kun on töissä...
Ulosottomiehen antama maksukielto on sitova määräys palkanmaksajalle siitä, kuinka paljon velallisen palkasta tulee tilittää ulosottoon. Ulosottomiehen velvollisuuksiin kuuluu osata laskea oikea ulosoton määrä. Jos työnantaja jättää noudattamatta hänelle annettua maksukieltoa, hän on velvollinen omasta kukkarostaan maksamaan puuttuneen osan; virhettä ei voi enää kierrättää velalliselle.
Joo se on just näin mutta kuten edellä mainittu, palkanmaksaja ei tiedä velallisen muita tuloja paitsi palkka. Tuo on taas UO:n hommia selvitellä mutta ei satunnaisia tuloja seurailla