Tuossa alempana Miesvero-keskustelussa joku kirjoitti, että "Naisistahan aiheutuu työnantajille suuria kustannuksia äitiyslomien muodossa. no eikun naisille naisvero"
Mielestäni tämä kirjoitus osoittaa sen, kuinka lapsia yhä edelleen pidetään nimenomaan naisten vastuualueena ja näin ollen on naisten velvollisuutena kärsiä niistä aiheutuvat kustannukset. Kun nyt kuitenkin tälläkin palstalla miehet ovat osoittaneet syvän huolestumisensa sen johdosta, että miehet eivät saa niin usein lasten huoltajuutta, niin haluaisinkin kysyä seuraavaa:
Jakautuvatko miehet kahteen selkeään luokkaan, luokkaan A, jonka mielestä lapset ovat yksin äidin vastuulla ja hoidettavissa ja luokkaan B, jonka mielestä vastuu on yhteinen. Eli onko tämä nyt miessukupuolta selkeästi jakava kysymys. Vai onko niin, että niin tämä luokka A kuin B:kin näkevät raskausajan, synnyttämisen ja lasten hoitamisen yksin naisen vastuualueena... siihen saakka kunnes tulee ero, minkä jälkeen mieskin alkaa asiasta kiinnostua jos ei muuten niin ainakin periaatteesta.
Miesten vastuu lapsista?
75
2379
Vastaukset
- Wel
Vain naiset voivat tulla raskaiksi, ja synnyttää, joten se alue nyt kuuluu yksistään naiselle. Mutta tokihan lapsen isä auttaa äitiä raskausajan aikana, ja on usein mukana synnytyksessä.
Mutta se että lapsen hoitaminen olisi yksistään naisen vastuulla ei pidä ollenkaan paikkkaansa. Kyllä kaikissa normaaleissa avioliitoissa joihin syntyy lapsi, äiti ja isä hoitavat lasta suht. tasapuolisesti.
Ja se miksi juuri naiset "joutuvat" lähes aina jäämään kotiin äitiyslomalle, johtuu siitä että yleensä lapsen äiti nimenomaan haluaa jäädä kotiin lapsensa kanssa.- exLotta
Kysymys heräsikin siitä, kun tuossa laittamassani lainauksessa nähtiin, että raskauden kustannukset kuuluvat yksinomaan naisille. Ja tämähän meillä on käytäntönä tällä hetkellä.
Mielestäni tämä ajatus ja käytäntö osoittavat varsin selvästi sen, että yhä edelleen yhteiskunnassamme esiintyy näkemystä, jonka mukaan naiset ovat pääasiallisessa vastuussa lapsista. Vai kuinka itse koet tämän nykyisen käytännön, jonka mukaan raskauden kustannukset on kaadettu yksinomaan naisille? Onko se mielstäsi aivan oikeudenmukainen malli?
- Sanelma
Aika kiintoisa yksityiskohta tarinassa on se, ettei arvon rouvan puoliso lainkaan huomannut vaimonsa olleen raskaana. Kuulunee luokkaan A.
- exLotta
Olen viettänyt viime päivät maaseudun rauhassa, joten sarjamurhaajat ja muu maailman pahuus on onneksi ollut kaukana oman tietämykseni ulkopuolella ;)
- WEF
Minulla itselläni ei ole lapsia, mutta se ei tietenkään estä minulla olemasta mielipidettä asiasta. Lapsien pitäisi olla molempien vastuulla, se on mielestäni selvää. (Puhun nyt normaalitapauksesta ja voin selittää tarvittaessa, mikä ei ole sellainen.) Yhteinen vastuu alkaa siitä, kun lapsi pannaan alulle ja se jatkuu siitä lapsen syntymään ja hänen kasvattamiseensa, molemmilla.
Minun mielestäni ei ole selvästi erottuvia luokkia A ja B. On tietysti miehiä, jotka eivät lainkaan kanna vastuutaan lapsesta ja miehiä, jotka kantavat sen täysin, joko yhdessä tai yksin. Kuitenkin näiden ääritapausten välissä on jatkumo, kokonainen skaala mahdollisuuksia, että mies kantaa pienemmän tai suuremman osan vastuustaan. Miesten välisiä yksilöllisiä eroja ei mielestäni voi tässäkään asiassa kuvata kahden tai muutaman luokan avulla, sillä "luokkia" on lähes yhtä paljon kuin miesyksilöitäkin.- exLotta
Tottahan tuo on, että mitään selkeitä luokkia ei tällaisissa tapauksissa voida koskaan erottaa. Mielestäni on kuitenkin tarpeen pohtia, millainen on tällä hetkellä yleinen mielipide siitä, kuinka lapsiin ja vanhempien vastuuseen lapsista suhtaudutaan.
Itse olen törmännyt varsin usein siihen, että ns. puheiden tasolla korostetaan sitä, kuinka naiset ja miehet ovat yhtälailla vastuussa lasten kasvatuksesta. Kuitenkin käytännön tilanteet osoittavat sen, että yhä edelleen äiti nähdään kuitenkin vielä vähän vastuullisempana kuin mitä isä. Kun esim. lapsi sairastuu, niin pääasiallisesti se on äiti, joka jää kotiin hoitamaan lasta. Mielestäni olisikin ehdottoman tärkeää saada miehet sitoutumaan täysipainoisemmin lasten kasvatukseen myös käytännön tasolla. Tämä vaatii luonnollisesti uudenlaista sopeutumista miehiltä aivan samoin kuin naisiltakin. - Perussuomalainen nainen
exLotta kirjoitti:
Tottahan tuo on, että mitään selkeitä luokkia ei tällaisissa tapauksissa voida koskaan erottaa. Mielestäni on kuitenkin tarpeen pohtia, millainen on tällä hetkellä yleinen mielipide siitä, kuinka lapsiin ja vanhempien vastuuseen lapsista suhtaudutaan.
Itse olen törmännyt varsin usein siihen, että ns. puheiden tasolla korostetaan sitä, kuinka naiset ja miehet ovat yhtälailla vastuussa lasten kasvatuksesta. Kuitenkin käytännön tilanteet osoittavat sen, että yhä edelleen äiti nähdään kuitenkin vielä vähän vastuullisempana kuin mitä isä. Kun esim. lapsi sairastuu, niin pääasiallisesti se on äiti, joka jää kotiin hoitamaan lasta. Mielestäni olisikin ehdottoman tärkeää saada miehet sitoutumaan täysipainoisemmin lasten kasvatukseen myös käytännön tasolla. Tämä vaatii luonnollisesti uudenlaista sopeutumista miehiltä aivan samoin kuin naisiltakin.A: Ei ole todellakaan kiinnostunut lapsen tekemisestä, ei halua edes hurvitella lapsen pelossa.
B: Ei ole kiinnostunut lapsen tekemisestä, sen itse tekemisestä kylläkin muttei seuraamuksista.
C: On kiinnostunut lapsen tekemisestä, mutta kun haavekuva idyllistä lapsen kanssa romuttuu, onkin toinen ääni kellossa.
D: Ne, joilla IHAN OIKEASTI on hankala puoliso (alkoholin käyttäjä) ja jotka haluavat huoltajuden.
E: Mies, joka ei hyväksy sitä, ettei nainen hyväksy tämän pettämistä, yrittää riistää naiselta kaiken, koska nainen ei suostunut tämän tossun alle. Huoltajuudesta puhutaan.
F: Ne viattomat "nössykät", jotka haluavat vain olla vastuullisia isiä lapsilleen.
G: Ne, jotka haluavat lasta vaikka nainen ei. Tätä kutsun lisääntymisaddiktioksi.
Siinä jaottelu. - Perussuomalainen nainen
Perussuomalainen nainen kirjoitti:
A: Ei ole todellakaan kiinnostunut lapsen tekemisestä, ei halua edes hurvitella lapsen pelossa.
B: Ei ole kiinnostunut lapsen tekemisestä, sen itse tekemisestä kylläkin muttei seuraamuksista.
C: On kiinnostunut lapsen tekemisestä, mutta kun haavekuva idyllistä lapsen kanssa romuttuu, onkin toinen ääni kellossa.
D: Ne, joilla IHAN OIKEASTI on hankala puoliso (alkoholin käyttäjä) ja jotka haluavat huoltajuden.
E: Mies, joka ei hyväksy sitä, ettei nainen hyväksy tämän pettämistä, yrittää riistää naiselta kaiken, koska nainen ei suostunut tämän tossun alle. Huoltajuudesta puhutaan.
F: Ne viattomat "nössykät", jotka haluavat vain olla vastuullisia isiä lapsilleen.
G: Ne, jotka haluavat lasta vaikka nainen ei. Tätä kutsun lisääntymisaddiktioksi.
Siinä jaottelu.Huoltajuuden siis. Ei huoltajuden.
- WEF
exLotta kirjoitti:
Tottahan tuo on, että mitään selkeitä luokkia ei tällaisissa tapauksissa voida koskaan erottaa. Mielestäni on kuitenkin tarpeen pohtia, millainen on tällä hetkellä yleinen mielipide siitä, kuinka lapsiin ja vanhempien vastuuseen lapsista suhtaudutaan.
Itse olen törmännyt varsin usein siihen, että ns. puheiden tasolla korostetaan sitä, kuinka naiset ja miehet ovat yhtälailla vastuussa lasten kasvatuksesta. Kuitenkin käytännön tilanteet osoittavat sen, että yhä edelleen äiti nähdään kuitenkin vielä vähän vastuullisempana kuin mitä isä. Kun esim. lapsi sairastuu, niin pääasiallisesti se on äiti, joka jää kotiin hoitamaan lasta. Mielestäni olisikin ehdottoman tärkeää saada miehet sitoutumaan täysipainoisemmin lasten kasvatukseen myös käytännön tasolla. Tämä vaatii luonnollisesti uudenlaista sopeutumista miehiltä aivan samoin kuin naisiltakin.Puheiden ja arkipäivän ratkaisujen pitäisi kohdata toisensa nykyistä paremmin, puhut mielestäni täyttä asiaa. Minun on tietysti helppo sanoa noin, itsellänihän tämä kaikki jää pelkän puheen tasolle, arkipäivän ratkaisut jäävät muiden tehtäviksi.
- WEF
Perussuomalainen nainen kirjoitti:
A: Ei ole todellakaan kiinnostunut lapsen tekemisestä, ei halua edes hurvitella lapsen pelossa.
B: Ei ole kiinnostunut lapsen tekemisestä, sen itse tekemisestä kylläkin muttei seuraamuksista.
C: On kiinnostunut lapsen tekemisestä, mutta kun haavekuva idyllistä lapsen kanssa romuttuu, onkin toinen ääni kellossa.
D: Ne, joilla IHAN OIKEASTI on hankala puoliso (alkoholin käyttäjä) ja jotka haluavat huoltajuden.
E: Mies, joka ei hyväksy sitä, ettei nainen hyväksy tämän pettämistä, yrittää riistää naiselta kaiken, koska nainen ei suostunut tämän tossun alle. Huoltajuudesta puhutaan.
F: Ne viattomat "nössykät", jotka haluavat vain olla vastuullisia isiä lapsilleen.
G: Ne, jotka haluavat lasta vaikka nainen ei. Tätä kutsun lisääntymisaddiktioksi.
Siinä jaottelu.Tuossa tyypittelyssä oli mielestäni juuri sitä asenteellisuutta, joka tukee mielipidettä naisen suuremmasta vastuusta. Sanot F-kohdan vastuullista isää viattomaksi "nössykäksi". Käytätkö tällaista ilmaisua vastuullisesta äidistä? Onko sinun mielestäsi mies vähemmän mies, jos hän haluaa kantaa vastuunsa? G-kohdassa puhut lisääntymisaddiktiosta. Onko mielestäsi samasta kyse, jos nainen haluaa lapsen, mutta mies ei?
Tyypit ovat tyyppejä, prototyypitkin. Jotkut henkilöt sopivat hyvin yhteen tyypeistä, mutta monikaan ei, sehän prototyyppien kohdalla myönnetäänkin. Prototyyppien ei myöskään tarvitse olla stereotyyppejä, Perussuomalainen nainen. :) - luotsi
exLotta kirjoitti:
Tottahan tuo on, että mitään selkeitä luokkia ei tällaisissa tapauksissa voida koskaan erottaa. Mielestäni on kuitenkin tarpeen pohtia, millainen on tällä hetkellä yleinen mielipide siitä, kuinka lapsiin ja vanhempien vastuuseen lapsista suhtaudutaan.
Itse olen törmännyt varsin usein siihen, että ns. puheiden tasolla korostetaan sitä, kuinka naiset ja miehet ovat yhtälailla vastuussa lasten kasvatuksesta. Kuitenkin käytännön tilanteet osoittavat sen, että yhä edelleen äiti nähdään kuitenkin vielä vähän vastuullisempana kuin mitä isä. Kun esim. lapsi sairastuu, niin pääasiallisesti se on äiti, joka jää kotiin hoitamaan lasta. Mielestäni olisikin ehdottoman tärkeää saada miehet sitoutumaan täysipainoisemmin lasten kasvatukseen myös käytännön tasolla. Tämä vaatii luonnollisesti uudenlaista sopeutumista miehiltä aivan samoin kuin naisiltakin."Kun esim. lapsi sairastuu, niin pääasiallisesti se on äiti, joka jää kotiin hoitamaan lasta."
Ehkä tämä on itseään toteuttava asia. Mikäli nyt sitten miehet ovat parempipalkkaisia kuin naiset niin parisuhteessa voidaan päättää, että nainen jää töistä pois vaadittavaksi aikaa koska tällöin taloudellinen menetys olisi pienempi. Tästä seuraa se, että naisten työssäolot pysyisivät edelleen sen 25%:a miestä suurempina niin naisia palkataan huonommin ja pienemmillä palkoilla. Jonka johdosta naisen kotiin jäänti on pienempi taloudellinen tappio, jonka johdosta...jne jne.. - exLotta
luotsi kirjoitti:
"Kun esim. lapsi sairastuu, niin pääasiallisesti se on äiti, joka jää kotiin hoitamaan lasta."
Ehkä tämä on itseään toteuttava asia. Mikäli nyt sitten miehet ovat parempipalkkaisia kuin naiset niin parisuhteessa voidaan päättää, että nainen jää töistä pois vaadittavaksi aikaa koska tällöin taloudellinen menetys olisi pienempi. Tästä seuraa se, että naisten työssäolot pysyisivät edelleen sen 25%:a miestä suurempina niin naisia palkataan huonommin ja pienemmillä palkoilla. Jonka johdosta naisen kotiin jäänti on pienempi taloudellinen tappio, jonka johdosta...jne jne..Niin mutta toisaalta valtaosa näistä lasten sairausjaksoista on lyhyitä, muutaman päivän mittaisia jaksoja, joilta maksetaan kotiin jäävälle vanhemmalle normaalisti palkkaa. Eli tällöin ei ole mitään väliä palkan suhteen, kumpi vanhemmista jää kotiin.
- luotsi
exLotta kirjoitti:
Niin mutta toisaalta valtaosa näistä lasten sairausjaksoista on lyhyitä, muutaman päivän mittaisia jaksoja, joilta maksetaan kotiin jäävälle vanhemmalle normaalisti palkkaa. Eli tällöin ei ole mitään väliä palkan suhteen, kumpi vanhemmista jää kotiin.
Tosin nykyisen työpaikan naispuoleinen toimihenkilö on todella usein pois lastensa sekä omien sairauksiensa vuoksi. Tilanne itseasiassa on sillä mallilla, että jo ylin johto on asiaan kiinnittänyt huomiota. En hämmästyisi jos hänet siirretään toisiin tehtäviin tai irtisanotaan.
Mikäli ks. perheen lapset sairastelevat todellakin noin paljon niin heidän perheessä on varmasti laskettu myös mahdollisia seuraamuksia runsaista poissaoloista. Ja perheen tuntien tiedän kyllä miehen tässä tapauksessa tienaavan runsaasti enemmän kuin naisen. Joten ehkä he ovat jo valmiiksi joutuneet laskemaan sen, että kumman irtisanominen tulee vähemmän kalliiksi.
Tuo nyt on vain yksi irrallinen tapaus.
Mutta suurin syy on varmasti perinteet ja kasvatus. Meidän talossa emäntä on ilmoittanut, että hän on se joka jää sairasta lasta hoivaamaan jos tarve on. Onneksi ei juurikaan ole. Palkallisesti ei ole suurtakaan merkitystä kumpi meistä jäisi - tai muutenkaan taloudellisesti.
- kirjoitukseni
Ylitse provosoivaa luonnetta.
Jatkoin siinä samalla logiikan tasolla, kuin "miesvero"
miksi osaa porukkaa pitää rangaista siitä, jos toinen osa kusee hommat?
Rangaistaanko kaikkia naisia siitä, jos osa Naisista pahoinpitelee lapsiaan?
Kerro minulle, miksi syyttömien pitäisi kärsiä?- exLotta
Kirjoituksesi saattoi olla provosointimielessä kirjoitettu, mutta yleisesti tuohon asenteeseen törmää muuallakin. Ja kyllähän tuosta asenteesta kertoo se käytännön tosiasia, että yhä edelleen raskausajan ja vauva-ajan kustannukset ovat pääasiassa äitien niskoilla.
Toisaalta (etenkin tällä palstalla) on myös esitetty, että nämä mm. äityidestä johtuvat "ylimääräiset" kustannukset naisvaltaisilla aloilla aiheuttavat osaltaan alojen matalan palkkauksen. Jos tämä pitäisi paikkansa, niin eivätkö naiset tällöin kollektiivisesti maksa raskauden aiheuttamia kustannuksia? Eli toisin sanoen myös "syyttömät" eli lapsettomat naiset kärsivät nahoissaan tai ainakin rahapussissaan.
- Kivikirves
Avioerot sattuvat näköjään muualla, eivät minun tuttavapiirissäni tai naapuristossani. Kaikki tuntemani keskiluokkaiset miehet käyvät töissä, huolehtivat perheiden toimeentulosta, asunnosta, ravinnosta, vaatetuksesta, lasten koulutuksesta ja hyvinvoinnista. Se on niin luonnollinen asia, etteivät marmattajat pane sitä merkille.
Omalta kohdaltani totean, että kasvattajan vastuu jatkuu aina lapsen aikuistumiseen saakka, mutta miten sinä näet asian? Monista kirjoituksista päätellen naiset kokevat vastuuta vain aivan pienistä lapsista. Lapsen sairaus vaatii yhdenlaista vastuuta vanhemmilta, murrosiän myrskyt toisenlaista. Molempia vanhempia tarvitaan, mutta vanhempien roolit voivat olla erilaisia.
Erittäin tärkeää on, että isää voidaan pitää turvallisena varsinkin silloin, kun äiti on luonteeltaan marisija.- Nari Säre
...kyllähän jämerä isähahmo voi hyvinkin tasapainottaa tuulella käypää ja ajoittain äkäistä naisihmistä - ja toisaalta päin vastoin (kun niitä on aika hysteerisiä äijiäkin olemassa, niin sitten tarvitaan rauhallista äitihahmoa).
Ehkäpä yleensä huonot isät ja äidit ovat sellaisia, joilla ei ole ollut itselläkään sitten paljon eväitä aikanaan - ts. heitä ei ole lapsena otettu huomioon? Toisaalta tämä ei kerro kaikkea - tiedän useita tapauksia, joissa huonon isän tai äidin lapsi on esimerkillinen kasvattaja. - exLotta
"Kaikki tuntemani keskiluokkaiset miehet käyvät töissä, huolehtivat perheiden toimeentulosta, asunnosta, ravinnosta, vaatetuksesta, lasten koulutuksesta ja hyvinvoinnista. Se on niin luonnollinen asia, etteivät marmattajat pane sitä merkille. "
Miten on, jäävätkö nämä tuntemasi miehet kotiin kun lapsi sairastuu. Ja ovatko he pitäneet täysimittaiset vanhempainvapaat? Kuinka paljon he viettävät aikaa lastensa kanssa päivittäin?
"Omalta kohdaltani totean, että kasvattajan vastuu jatkuu aina lapsen aikuistumiseen saakka, mutta miten sinä näet asian? Monista kirjoituksista päätellen naiset kokevat vastuuta vain aivan pienistä lapsista."
Höpön löpön. Naiset kokevat yhtä lailla vastuuta myös vanhemmista lapsista ja jopa aikuisista lapsista. On luonnollista, että vastuukysymykset korostuvat aivan pienten lasten kohdalla, koska tämän ikäisinä lapset ovat kaikkein riippuvaisimpia vanhemmistaan. '
"Molempia vanhempia tarvitaan, mutta vanhempien roolit voivat olla erilaisia."
Tietysti tarvitaan, siitähän tässä on kyse. Ja mitä tulee tuohon erilaisiin rooleihin, niin niitähän tässä pyritään juuri selkeyttämään. Eli kysymys olikin nimenomaan siitä, millaisena miehet kokevat roolinsa lasten elämässä ja ottavatko he vastuuta lasten kasvatuksesta. Itse näen asian niin, että ei riitä, että mies turvaa töissä käymällä lapsille ruuat ja vaatteet yms. vaan tarvitaan enemmän ns. henkistä vastuunottoa. - Kivikirves
exLotta kirjoitti:
"Kaikki tuntemani keskiluokkaiset miehet käyvät töissä, huolehtivat perheiden toimeentulosta, asunnosta, ravinnosta, vaatetuksesta, lasten koulutuksesta ja hyvinvoinnista. Se on niin luonnollinen asia, etteivät marmattajat pane sitä merkille. "
Miten on, jäävätkö nämä tuntemasi miehet kotiin kun lapsi sairastuu. Ja ovatko he pitäneet täysimittaiset vanhempainvapaat? Kuinka paljon he viettävät aikaa lastensa kanssa päivittäin?
"Omalta kohdaltani totean, että kasvattajan vastuu jatkuu aina lapsen aikuistumiseen saakka, mutta miten sinä näet asian? Monista kirjoituksista päätellen naiset kokevat vastuuta vain aivan pienistä lapsista."
Höpön löpön. Naiset kokevat yhtä lailla vastuuta myös vanhemmista lapsista ja jopa aikuisista lapsista. On luonnollista, että vastuukysymykset korostuvat aivan pienten lasten kohdalla, koska tämän ikäisinä lapset ovat kaikkein riippuvaisimpia vanhemmistaan. '
"Molempia vanhempia tarvitaan, mutta vanhempien roolit voivat olla erilaisia."
Tietysti tarvitaan, siitähän tässä on kyse. Ja mitä tulee tuohon erilaisiin rooleihin, niin niitähän tässä pyritään juuri selkeyttämään. Eli kysymys olikin nimenomaan siitä, millaisena miehet kokevat roolinsa lasten elämässä ja ottavatko he vastuuta lasten kasvatuksesta. Itse näen asian niin, että ei riitä, että mies turvaa töissä käymällä lapsille ruuat ja vaatteet yms. vaan tarvitaan enemmän ns. henkistä vastuunottoa.Kun lapseni olivat pieniä, ei isyyslomasta ollut tietoakaan. Kasvattajan vastuu kestää vähintään 18 vuotta, joten isyysloma ei kata siitä suurtakaan osaa, ja luulen että sillä on merkitystä ennen kaikkea äidille. (Kylvetin, vaihdoin kapalot,valvoin yöllä etc. joten "osallistuin" kyllä työni ohessa.) Mielestäni on tarkoituksenmukaisuuskysymys, kumpi vanhemmista jää hoitamaan pientä lasta, tämän ollessa sairas. Miksei mies voisi tehdä sitä yhtä hyvin kuin nainen, mutta tämä on ohimenevä asia verrattuna esimerkiksi koulunkäynnin järjestämiseen, harrastuksien edistämiseen ja yleensä lapsen kehityksen ohjaamiseen, joista et ole maininnut sanaakaan. Tämä oikeuttaa kysymään, miksi naiset sivuuttavat vastuun joka koskee yli 10-vuotiaita lapsia ja ennen kaikkea murrosikäisiä. Varmasti naiset tuntevat vastuuta, mutta millä tavalla he toteuttavat sitä käytännössä.
Monia isiä loukkaa se, ettei heidän työlleen anneta arvoa ja vähätellään sen merkitystä. Miehelle tarjotaan jotain apupojan roolia jostain ahtaasta näkökulmasta katsottuna. En vähättele näkemyksiäsi, mutta anna toki arvoa muillekin!
- Kurre_Orava
Minusta tuntuu, omiin havaintoihin perustuen, että jakautuu kaikkiin mainitsemiisi luokkiin.
Suurin luokka taitaa olla tämä C. Lapsista kiinnostutaan ihan hirveästi kun ero uhkaa. Halutaan käyttää lapsia aseena tulevaa eksää vastaan.
Selitellään sossussa urakalla kuinka hyviä isiä ollaan, vaikka osallistuminen lasten hoitoon olisi ollut luokkaa kerta Särkännimessa per vuosi.
Eli minusta se kitinä taas kerran miesten syrjinnästä on vässyköiden natinaa.
Itse olisin erotapauksessa valmis ottamaan suurehkonkin taloudellisen vastuun mutta pehmoisiä leikkimään minusta ei ole.- Nari Säre
...esim. avioerossa olisi mielestäni otettava huomioon.
Esim. ei sekään ole vaikkapa elatuksesta päävastuun kantaneelle osapuolelle kovin kivaa, jos vaikkapa lapsia kasvattanut osapuoli huoraa -> vie lapset -> maksattaa ison osan lystistä syyttömällä osapuolella, joka on ilman perhettä ja talousongelmissa toisen ihmisen valintojen takia.
Itse tiedän, että minulla ei ole syytä, mutta jos minulla olisi vaimo, joka haluaisi nyt eron, ja sitten elatusmaksuja ja viedä lapset johonkin muualle yhteisestä kodistamme, niin kyllä minä sentään haluaisin pitää sen osan perhettä, joka vielä jotenkin pitäisi minusta. Etsisin sitten uusia keinoja organisoida aikaani.
Tällä hetkellä ilmeisesti naiselle onnistuisi semmoinen temppu paremmin kuin miehelle, että a) hyppisi aisan yli, b) siitä huolimatta voisi viedä lapset pois isältä ja sanoa, että "maksa juntti". Semmoinen ei sovellu oikeustajuun - ei sovellu tietysti toisin päinkään, joskin ehkäpä harvemmin lienee näin päin tositarinat?
Silti, uskon kyllä että suurin ongelma nykyään on, että isät viettävät liian vähän aikaa lapsiensa kanssa. Miesten kokonaistyötaakkaa olisi syytä vähän helpottaa, että heille jäisi aikaa vähän lapsillekin kaikkien miehiin kohdistettujen paineiden takaa. - Kurre_Orava
Nari Säre kirjoitti:
...esim. avioerossa olisi mielestäni otettava huomioon.
Esim. ei sekään ole vaikkapa elatuksesta päävastuun kantaneelle osapuolelle kovin kivaa, jos vaikkapa lapsia kasvattanut osapuoli huoraa -> vie lapset -> maksattaa ison osan lystistä syyttömällä osapuolella, joka on ilman perhettä ja talousongelmissa toisen ihmisen valintojen takia.
Itse tiedän, että minulla ei ole syytä, mutta jos minulla olisi vaimo, joka haluaisi nyt eron, ja sitten elatusmaksuja ja viedä lapset johonkin muualle yhteisestä kodistamme, niin kyllä minä sentään haluaisin pitää sen osan perhettä, joka vielä jotenkin pitäisi minusta. Etsisin sitten uusia keinoja organisoida aikaani.
Tällä hetkellä ilmeisesti naiselle onnistuisi semmoinen temppu paremmin kuin miehelle, että a) hyppisi aisan yli, b) siitä huolimatta voisi viedä lapset pois isältä ja sanoa, että "maksa juntti". Semmoinen ei sovellu oikeustajuun - ei sovellu tietysti toisin päinkään, joskin ehkäpä harvemmin lienee näin päin tositarinat?
Silti, uskon kyllä että suurin ongelma nykyään on, että isät viettävät liian vähän aikaa lapsiensa kanssa. Miesten kokonaistyötaakkaa olisi syytä vähän helpottaa, että heille jäisi aikaa vähän lapsillekin kaikkien miehiin kohdistettujen paineiden takaa."
Miesten kokonaistyötaakkaa olisi syytä vähän helpottaa, että heille jäisi aikaa vähän lapsillekin kaikkien miehiin kohdistettujen paineiden takaa.
"
Kuinka moni mies haluaa sitä työtaakkaa vähennettävän.
Ihan oieasti veikkaan, että suuri osa miehistä ei juurikaan ole kiinnostuneita lapsista.
Monelle miehelle lapset ovat niitä 'pieniä meluisia ihmisiä jotka asuu meillä'.
Itse asiassa jälleen rouvan kanssa asiaa vatvottiin ja valitettavasti oma rehellinen kantani on, että OK hankitaan vain mutta minen rupea vaippoja vaihtamaan, en ehdi eikä kiinnosta. - Nari Säre
Kurre_Orava kirjoitti:
"
Miesten kokonaistyötaakkaa olisi syytä vähän helpottaa, että heille jäisi aikaa vähän lapsillekin kaikkien miehiin kohdistettujen paineiden takaa.
"
Kuinka moni mies haluaa sitä työtaakkaa vähennettävän.
Ihan oieasti veikkaan, että suuri osa miehistä ei juurikaan ole kiinnostuneita lapsista.
Monelle miehelle lapset ovat niitä 'pieniä meluisia ihmisiä jotka asuu meillä'.
Itse asiassa jälleen rouvan kanssa asiaa vatvottiin ja valitettavasti oma rehellinen kantani on, että OK hankitaan vain mutta minen rupea vaippoja vaihtamaan, en ehdi eikä kiinnosta....ettei kiinnostaisi, ennen kuin sain tutustua ko. tyyppeihin...
Jos saisin lapset nyt, niin itse asiassa voisin jäädä kotio niiden kanssa - etenkin kun työpaikkani on julkisella sektorilla.
Sen ymmärrän sitten täysin, jos pienyrityksen työllistämällä ihmisellä ei oma etiikka anna periksi jäädä toisen yksityisihmisen kustannuksella jäädä lapsiaan hoitelemaan. Nari Säre kirjoitti:
...esim. avioerossa olisi mielestäni otettava huomioon.
Esim. ei sekään ole vaikkapa elatuksesta päävastuun kantaneelle osapuolelle kovin kivaa, jos vaikkapa lapsia kasvattanut osapuoli huoraa -> vie lapset -> maksattaa ison osan lystistä syyttömällä osapuolella, joka on ilman perhettä ja talousongelmissa toisen ihmisen valintojen takia.
Itse tiedän, että minulla ei ole syytä, mutta jos minulla olisi vaimo, joka haluaisi nyt eron, ja sitten elatusmaksuja ja viedä lapset johonkin muualle yhteisestä kodistamme, niin kyllä minä sentään haluaisin pitää sen osan perhettä, joka vielä jotenkin pitäisi minusta. Etsisin sitten uusia keinoja organisoida aikaani.
Tällä hetkellä ilmeisesti naiselle onnistuisi semmoinen temppu paremmin kuin miehelle, että a) hyppisi aisan yli, b) siitä huolimatta voisi viedä lapset pois isältä ja sanoa, että "maksa juntti". Semmoinen ei sovellu oikeustajuun - ei sovellu tietysti toisin päinkään, joskin ehkäpä harvemmin lienee näin päin tositarinat?
Silti, uskon kyllä että suurin ongelma nykyään on, että isät viettävät liian vähän aikaa lapsiensa kanssa. Miesten kokonaistyötaakkaa olisi syytä vähän helpottaa, että heille jäisi aikaa vähän lapsillekin kaikkien miehiin kohdistettujen paineiden takaa."syyllisyys"pykälä pitäisi ottaa erossa huomioon?
Eihän se tietenkään ole "kovin kivaa" jos puoliso huoraa (...) mutta minulle jäi kyllä vähän epäselväksi tuo hypoteettinen kuvio miten sitä sitten maksatetaan toisella osa lystistä ja kuinka tämä pulmusosapuoli päätyy yhtä äkkiä olemaan "ilman perhettä ja talousongelmissa toisen ihmisen valintojen takia."- Nari Säre
Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:
"syyllisyys"pykälä pitäisi ottaa erossa huomioon?
Eihän se tietenkään ole "kovin kivaa" jos puoliso huoraa (...) mutta minulle jäi kyllä vähän epäselväksi tuo hypoteettinen kuvio miten sitä sitten maksatetaan toisella osa lystistä ja kuinka tämä pulmusosapuoli päätyy yhtä äkkiä olemaan "ilman perhettä ja talousongelmissa toisen ihmisen valintojen takia."...pohdiskeli tuota asiaa kerran ääneen - en ollut itse tullut ajatelleeksikaan juttua.
Totta kai, jos on vaikkapa perheen elatuksen eteen töitä tekevä isä, jonka vaimo yhtäkkiä päättää "vaihtaa" ja sitten vie lapset vielä mukanaan (täydet elatusavut vaatien lapsille, tapaamisoikeuksia ym. rajoitellen jne.)... niin kyllähän isukista voipi tuntua vähän paskamaiselta - etenkin kun huoltajuuskiistojen jo riitauttaminen tuntuu olevan miehelle erityisen riskialtis juttu nykyisessä oletusyhteiskunnassa, jossa äidille (eron taustoista huolimatta) ne lapset lähes automaattisesti menevät.
Siinä voipi olla kunnollinen suomalainen mies yhtäkkiä tarpeessa etsiä uutta kämppää ja tilanteessa, jossa ei saa tavata lapsiaan jne... jos joku naipponen tekee tuommoisen tempun. Se on hyvin mahdollista (tosin onneksi kait kuitenkin harvinaista). Myös elatusvelvollisten miesten on todettu olevan usein talousvaikeuksissa.
Tuommoisessa tapauksessahan ko. nainen usein (tutkimustenkin mukaan) vaihtaa vielä usein ns. parempaan - eli paremmin koulutettuun ja ansaitsevaan, jonka kanssa sitten "uusioperhe" perustetaan.
Noh... onneksi tilanne on harvinainen, mutta kuitenkin ehkäpä miehen vahingoksi huomattavasti todennäköisempi kuin naisihmisen. - Kurre_Orava
Nari Säre kirjoitti:
...ettei kiinnostaisi, ennen kuin sain tutustua ko. tyyppeihin...
Jos saisin lapset nyt, niin itse asiassa voisin jäädä kotio niiden kanssa - etenkin kun työpaikkani on julkisella sektorilla.
Sen ymmärrän sitten täysin, jos pienyrityksen työllistämällä ihmisellä ei oma etiikka anna periksi jäädä toisen yksityisihmisen kustannuksella jäädä lapsiaan hoitelemaan.Meillä on toi etiikka asia sellainen, ettei ylypeys anna periksi ottaa yhteiskunnan almuja, notta...
Eli meillä on elintaso kuitenkin sitä luokkaa, ettemme tunne tarpeelliseksi käyttää yhteiskunnan palveluita. - Kurre_Orava
Nari Säre kirjoitti:
...ettei kiinnostaisi, ennen kuin sain tutustua ko. tyyppeihin...
Jos saisin lapset nyt, niin itse asiassa voisin jäädä kotio niiden kanssa - etenkin kun työpaikkani on julkisella sektorilla.
Sen ymmärrän sitten täysin, jos pienyrityksen työllistämällä ihmisellä ei oma etiikka anna periksi jäädä toisen yksityisihmisen kustannuksella jäädä lapsiaan hoitelemaan.Olisipa Nari mukava keskustella etiikasta muutenkin hiukan yleisemminkin...
Maailmankatsimuksesi kiinnostaa minua, vanhaa Helvetin Enkeliä. Nari Säre kirjoitti:
...pohdiskeli tuota asiaa kerran ääneen - en ollut itse tullut ajatelleeksikaan juttua.
Totta kai, jos on vaikkapa perheen elatuksen eteen töitä tekevä isä, jonka vaimo yhtäkkiä päättää "vaihtaa" ja sitten vie lapset vielä mukanaan (täydet elatusavut vaatien lapsille, tapaamisoikeuksia ym. rajoitellen jne.)... niin kyllähän isukista voipi tuntua vähän paskamaiselta - etenkin kun huoltajuuskiistojen jo riitauttaminen tuntuu olevan miehelle erityisen riskialtis juttu nykyisessä oletusyhteiskunnassa, jossa äidille (eron taustoista huolimatta) ne lapset lähes automaattisesti menevät.
Siinä voipi olla kunnollinen suomalainen mies yhtäkkiä tarpeessa etsiä uutta kämppää ja tilanteessa, jossa ei saa tavata lapsiaan jne... jos joku naipponen tekee tuommoisen tempun. Se on hyvin mahdollista (tosin onneksi kait kuitenkin harvinaista). Myös elatusvelvollisten miesten on todettu olevan usein talousvaikeuksissa.
Tuommoisessa tapauksessahan ko. nainen usein (tutkimustenkin mukaan) vaihtaa vielä usein ns. parempaan - eli paremmin koulutettuun ja ansaitsevaan, jonka kanssa sitten "uusioperhe" perustetaan.
Noh... onneksi tilanne on harvinainen, mutta kuitenkin ehkäpä miehen vahingoksi huomattavasti todennäköisempi kuin naisihmisen.Vai on elatusvelvollisten miesten todettu usein olevan taloudellisissa vaikeuksissa. Ja sehän on tietenkin sekin naisen syytä. Mitenkä taas jotenkin ontuu tämä yhtälö. Muna, kana, muna.
Paskamaiselta varmasti tuntuu ero, olisinkin huolestunut jos yleisesti näin ei olisi. Ei se nyt silti sillä parane, että vierittää syyn naisen niskoille. Voi estyä kehitys ja seuraavassa suhteessa miesparalle käy jälleen samalla tavalla.- mezo
Nari Säre kirjoitti:
...pohdiskeli tuota asiaa kerran ääneen - en ollut itse tullut ajatelleeksikaan juttua.
Totta kai, jos on vaikkapa perheen elatuksen eteen töitä tekevä isä, jonka vaimo yhtäkkiä päättää "vaihtaa" ja sitten vie lapset vielä mukanaan (täydet elatusavut vaatien lapsille, tapaamisoikeuksia ym. rajoitellen jne.)... niin kyllähän isukista voipi tuntua vähän paskamaiselta - etenkin kun huoltajuuskiistojen jo riitauttaminen tuntuu olevan miehelle erityisen riskialtis juttu nykyisessä oletusyhteiskunnassa, jossa äidille (eron taustoista huolimatta) ne lapset lähes automaattisesti menevät.
Siinä voipi olla kunnollinen suomalainen mies yhtäkkiä tarpeessa etsiä uutta kämppää ja tilanteessa, jossa ei saa tavata lapsiaan jne... jos joku naipponen tekee tuommoisen tempun. Se on hyvin mahdollista (tosin onneksi kait kuitenkin harvinaista). Myös elatusvelvollisten miesten on todettu olevan usein talousvaikeuksissa.
Tuommoisessa tapauksessahan ko. nainen usein (tutkimustenkin mukaan) vaihtaa vielä usein ns. parempaan - eli paremmin koulutettuun ja ansaitsevaan, jonka kanssa sitten "uusioperhe" perustetaan.
Noh... onneksi tilanne on harvinainen, mutta kuitenkin ehkäpä miehen vahingoksi huomattavasti todennäköisempi kuin naisihmisen.Mitä tarkoitat kun sanot että "naipponen huoraa", jos rakastuu toiseen mieheen ja eroaa epätyydyttävästä parisuhteestaan? Missä kohtaa siinä tapahtuu huoraamista? Oman moraalikäsitykseni mukaan ihminen huoraa silloin jos hän toimii oman eettisen näkemyksensä vastaisesti. Noin kuvainnollisesti: Oli kysymys mistä asiasta tahansa.
- Kurre_Orava
Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:
Vai on elatusvelvollisten miesten todettu usein olevan taloudellisissa vaikeuksissa. Ja sehän on tietenkin sekin naisen syytä. Mitenkä taas jotenkin ontuu tämä yhtälö. Muna, kana, muna.
Paskamaiselta varmasti tuntuu ero, olisinkin huolestunut jos yleisesti näin ei olisi. Ei se nyt silti sillä parane, että vierittää syyn naisen niskoille. Voi estyä kehitys ja seuraavassa suhteessa miesparalle käy jälleen samalla tavalla.Oikeastaan elatusmaksujen takia ei joudu taloudellisiin vaikeuksiin.
Ulosottokelpoista on vain se osuus ruokoista jonka maksaa lapsen kotikunta.
Eli jos elatusmaksuksi oan sovittu vaikka 307,5 euroa. Ulosotto kelpoista tästä summasta on vain se elatustuki eli 107,5 €
Loput 200€ saa sitten lapsen äiti hakea yksityisesti, jos haluaa.
Tämänkin kun olisi tiennyt...
No joo. Oikeasti, onpahan tullut maksettua. Nykyään varaa olisi enempäänkin vaan kun ei köyhän antimet rikkaalle kelpaa... ;) - exLotta
Nari Säre kirjoitti:
...pohdiskeli tuota asiaa kerran ääneen - en ollut itse tullut ajatelleeksikaan juttua.
Totta kai, jos on vaikkapa perheen elatuksen eteen töitä tekevä isä, jonka vaimo yhtäkkiä päättää "vaihtaa" ja sitten vie lapset vielä mukanaan (täydet elatusavut vaatien lapsille, tapaamisoikeuksia ym. rajoitellen jne.)... niin kyllähän isukista voipi tuntua vähän paskamaiselta - etenkin kun huoltajuuskiistojen jo riitauttaminen tuntuu olevan miehelle erityisen riskialtis juttu nykyisessä oletusyhteiskunnassa, jossa äidille (eron taustoista huolimatta) ne lapset lähes automaattisesti menevät.
Siinä voipi olla kunnollinen suomalainen mies yhtäkkiä tarpeessa etsiä uutta kämppää ja tilanteessa, jossa ei saa tavata lapsiaan jne... jos joku naipponen tekee tuommoisen tempun. Se on hyvin mahdollista (tosin onneksi kait kuitenkin harvinaista). Myös elatusvelvollisten miesten on todettu olevan usein talousvaikeuksissa.
Tuommoisessa tapauksessahan ko. nainen usein (tutkimustenkin mukaan) vaihtaa vielä usein ns. parempaan - eli paremmin koulutettuun ja ansaitsevaan, jonka kanssa sitten "uusioperhe" perustetaan.
Noh... onneksi tilanne on harvinainen, mutta kuitenkin ehkäpä miehen vahingoksi huomattavasti todennäköisempi kuin naisihmisen.Sinulla on kyllä ihmeen katkera asenne naisia kohtaan. Maalailet aina noita kuvia, joissa nainen yht'äkkiä vain saa päähänsä vaihtaa miestä ja vie tältä kodin ja lapset. Voin kertoa sinulle, että tällaiset ihmiset, jotka tuosta noin vain yht'äkkiä saavat päähänsä vaihtaa kumppania, ovat harvassa. Kyllä useimpien vaihtojen takana on pitkällinen prosessi, jonka lopputuloksena tuo ero tulee. Vaikka tuo päätös vaihtaa kumppania saattaa näyttää äkkinäiseltä, edeltää sitä yleensä pitkään kestänyt, syystä tai toisesta huono suhde. Ja harva pystyy yksin suhteen pilaamaan aivan kuten harva saa sitä yksin onnistumaan, eli niin onnistumiseen kuin epäonnistumiseen tarvitaan kaksi ihmistä.
- proffan rouva
exLotta kirjoitti:
Sinulla on kyllä ihmeen katkera asenne naisia kohtaan. Maalailet aina noita kuvia, joissa nainen yht'äkkiä vain saa päähänsä vaihtaa miestä ja vie tältä kodin ja lapset. Voin kertoa sinulle, että tällaiset ihmiset, jotka tuosta noin vain yht'äkkiä saavat päähänsä vaihtaa kumppania, ovat harvassa. Kyllä useimpien vaihtojen takana on pitkällinen prosessi, jonka lopputuloksena tuo ero tulee. Vaikka tuo päätös vaihtaa kumppania saattaa näyttää äkkinäiseltä, edeltää sitä yleensä pitkään kestänyt, syystä tai toisesta huono suhde. Ja harva pystyy yksin suhteen pilaamaan aivan kuten harva saa sitä yksin onnistumaan, eli niin onnistumiseen kuin epäonnistumiseen tarvitaan kaksi ihmistä.
Niin ja jos tämä mainitsemasi prosessi on vain toisen osapuolen omassa päässä, tulee ero katkerana yllätyksenä sille toiselle osapuolelle, joka ei ole tiennyt mitään ongelmia olevankaan.
Lueskelin joskus tästä tehtyä tutkimusta, jossa nimenomaan huomattavasti useammat naiset olivat tyytymättömiä parisuhteeseen kun aviopuolisonsa olivat täysin tyytyväisiä. Eli pointsihan on se, jos hautoo kauankin ongelmiaan puhumatta niistä puolison kanssa, sitten löytääkin "uuden onnen" toisen kanssa ja kuittaa eron sanomalla hyvästi ja viemällä lapset mukanaan, ottamalla jopa kodin, ei skenaario ole ollenkaan epärealistinen muuta kuin feministeille, jotka elättelevät jotain ihmeihannekuvaa naisten pelkästä hyvyydestä.
Narin kuvaama juttu kuitenkin onnistuisi nykysuomessa hyvinkin helposti nykyisen oikeuskäytännön mukaan ja oman oikeustajuni näkee kuvion hyvinkin epäreiluna.
Harva pystyy suhteen yksin pilaamaan, mutta jos toiselle ei anna edes mitään mahdollisuutta tietää ja yrittää korjata tilannetta.. - Nari Säre
mezo kirjoitti:
Mitä tarkoitat kun sanot että "naipponen huoraa", jos rakastuu toiseen mieheen ja eroaa epätyydyttävästä parisuhteestaan? Missä kohtaa siinä tapahtuu huoraamista? Oman moraalikäsitykseni mukaan ihminen huoraa silloin jos hän toimii oman eettisen näkemyksensä vastaisesti. Noin kuvainnollisesti: Oli kysymys mistä asiasta tahansa.
...se, joka on (kristillisessä) avioliitossa ja rakastuu toiseen, on huorintekijä.
Tämä nyt koskenee vain niitä 85% suomalaisista avioliitoista, jotka ovat jostain syystä kristillisin perustein solmittuja.
Sekulaarin ihmisen moraali(ttomuus) voi sitten tietty olla kuvaamasi kaltaista... se nyt ei ketään yllätäkään. - Nari Säre
exLotta kirjoitti:
Sinulla on kyllä ihmeen katkera asenne naisia kohtaan. Maalailet aina noita kuvia, joissa nainen yht'äkkiä vain saa päähänsä vaihtaa miestä ja vie tältä kodin ja lapset. Voin kertoa sinulle, että tällaiset ihmiset, jotka tuosta noin vain yht'äkkiä saavat päähänsä vaihtaa kumppania, ovat harvassa. Kyllä useimpien vaihtojen takana on pitkällinen prosessi, jonka lopputuloksena tuo ero tulee. Vaikka tuo päätös vaihtaa kumppania saattaa näyttää äkkinäiseltä, edeltää sitä yleensä pitkään kestänyt, syystä tai toisesta huono suhde. Ja harva pystyy yksin suhteen pilaamaan aivan kuten harva saa sitä yksin onnistumaan, eli niin onnistumiseen kuin epäonnistumiseen tarvitaan kaksi ihmistä.
...jossa mies alkaa huoraamaan... semmoisessa varmaan harvempi kyseenalaistaa päätöstä jättää lapset äidin huomaan?
...vaikka se äitsykkä olisi ollut kuinka sulkeutunut tuppisuuturrikka, eikä mies olisi millään saanut suhdetta "yksin toimimaan"? ;-) - Nari Säre
Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:
Vai on elatusvelvollisten miesten todettu usein olevan taloudellisissa vaikeuksissa. Ja sehän on tietenkin sekin naisen syytä. Mitenkä taas jotenkin ontuu tämä yhtälö. Muna, kana, muna.
Paskamaiselta varmasti tuntuu ero, olisinkin huolestunut jos yleisesti näin ei olisi. Ei se nyt silti sillä parane, että vierittää syyn naisen niskoille. Voi estyä kehitys ja seuraavassa suhteessa miesparalle käy jälleen samalla tavalla....jonka se on:
1) jos mies lyö naista ja nainen eroaa, ero on miehen syy ilman muuta
2) jos joku alkaa huorata ja käydä muissa (tai, kuten romanttisluonteinen pikkufemu sanoo: "rakastuu toiseen"), eron syy on ilman muuta tuossa huoraajassa / "rakastujassa" (ilmeisesti näyttäisi siltä, että mies "menee vieraisiin", kun taas "nainen rakastuu, kun suhde oli niin huono..."? ;-) - exLotan ukko
proffan rouva kirjoitti:
Niin ja jos tämä mainitsemasi prosessi on vain toisen osapuolen omassa päässä, tulee ero katkerana yllätyksenä sille toiselle osapuolelle, joka ei ole tiennyt mitään ongelmia olevankaan.
Lueskelin joskus tästä tehtyä tutkimusta, jossa nimenomaan huomattavasti useammat naiset olivat tyytymättömiä parisuhteeseen kun aviopuolisonsa olivat täysin tyytyväisiä. Eli pointsihan on se, jos hautoo kauankin ongelmiaan puhumatta niistä puolison kanssa, sitten löytääkin "uuden onnen" toisen kanssa ja kuittaa eron sanomalla hyvästi ja viemällä lapset mukanaan, ottamalla jopa kodin, ei skenaario ole ollenkaan epärealistinen muuta kuin feministeille, jotka elättelevät jotain ihmeihannekuvaa naisten pelkästä hyvyydestä.
Narin kuvaama juttu kuitenkin onnistuisi nykysuomessa hyvinkin helposti nykyisen oikeuskäytännön mukaan ja oman oikeustajuni näkee kuvion hyvinkin epäreiluna.
Harva pystyy suhteen yksin pilaamaan, mutta jos toiselle ei anna edes mitään mahdollisuutta tietää ja yrittää korjata tilannetta..Ehkä teillä näitä ongelmia haudotaan hiljaa itsekseen, mutta uskoisin, että se ei kovin yleistä ole. Pikemminkin ongelma taitaa olla se, että toista osapuolta ei kiinnosta kuunnella kun esim. televisiosta tulee niin paljon mielenkiintoisempaa ohjelmaa. Mielestäni se, että parisuhteessa syystä tai toisesta ei pystytä avoimesti kommunikoimaan, kertoo kyllä melko lailla parisuhteen laadusta. Jotain vikaahan siinä on, jos ei a) pysty toiselle kertomaan, että jokin vaivaa ja B) toinen ei tunne toista sen vertaa, että huomaisi jonkin olevan vialla.
"Lueskelin joskus tästä tehtyä tutkimusta, jossa nimenomaan huomattavasti useammat naiset olivat tyytymättömiä parisuhteeseen kun aviopuolisonsa olivat täysin tyytyväisiä. Eli pointsihan on se, jos hautoo kauankin ongelmiaan puhumatta niistä puolison kanssa, sitten löytääkin "uuden onnen" toisen kanssa ja kuittaa eron sanomalla hyvästi ja viemällä lapset mukanaan, ottamalla jopa kodin, ei skenaario ole ollenkaan epärealistinen muuta kuin feministeille, jotka elättelevät jotain ihmeihannekuvaa naisten pelkästä hyvyydestä. "
Kylläpäs sinä nyt vedät hanakasti täysin vääriä johtopäätöksiä. Se, että naiset ovat tyytymättömämpiä parisuhteeseen ei tarkoita sitä, etteivätkö he siitä olisi voineet kumppanilleen viestiä ennen eroa. Varsin monessa suhteessa se tyytymättömämpi osapuoli yrittää monin keinoin parantaa suhdetta, mutta kuten tuolla jo tuli ilmi, ei onnistunutta suhdetta tehdä yksin. Sinulla on nyt vain taas kerran ihme tarve saada naiset leimatuksi noilla kehittämilläsi skenaarioilla. - exLotta
Nari Säre kirjoitti:
...jossa mies alkaa huoraamaan... semmoisessa varmaan harvempi kyseenalaistaa päätöstä jättää lapset äidin huomaan?
...vaikka se äitsykkä olisi ollut kuinka sulkeutunut tuppisuuturrikka, eikä mies olisi millään saanut suhdetta "yksin toimimaan"? ;-)"...vaikka se äitsykkä olisi ollut kuinka sulkeutunut tuppisuuturrikka, eikä mies olisi millään saanut suhdetta "yksin toimimaan"? ;-) "
..ja sinun ratkaisusi on tällaisessa tilanteessa lähteä huoraamaan? No mikäs siinä, kyllähän se varmaan ainakin saa vaimon kielenkannat vihdoin laulamaan ;) - mezo
Nari Säre kirjoitti:
...se, joka on (kristillisessä) avioliitossa ja rakastuu toiseen, on huorintekijä.
Tämä nyt koskenee vain niitä 85% suomalaisista avioliitoista, jotka ovat jostain syystä kristillisin perustein solmittuja.
Sekulaarin ihmisen moraali(ttomuus) voi sitten tietty olla kuvaamasi kaltaista... se nyt ei ketään yllätäkään.Tuo 85 % on kirkkoon kuuluvien ihmisten lukumäärä tällä hetkellä, ei kristillisin perustein solmittujen avioliittojen!
On helppoa vetäytyä muinaisten kirkon miesten laatimien moraalikäsitysten taakse ja kuvitella arvojen olevan itsenäisiä subjektista riippumatta. Oma eettinen näkemys jää kehittymättömäksi ja suvaitsemattomuus asenteissa pyrkii rajoittamaan yksilöitä jotka määrittävät itse arvojensa luonteen. - mezo
exLotta kirjoitti:
"...vaikka se äitsykkä olisi ollut kuinka sulkeutunut tuppisuuturrikka, eikä mies olisi millään saanut suhdetta "yksin toimimaan"? ;-) "
..ja sinun ratkaisusi on tällaisessa tilanteessa lähteä huoraamaan? No mikäs siinä, kyllähän se varmaan ainakin saa vaimon kielenkannat vihdoin laulamaan ;)Minusta on hienoa kun miehet eivät huoraa ja ovat olleet kautta aikojen uskollisempia kuin naiset. On se niin väärin niin väärin kun naiset nyt valitsevat oman tiensä...
- proffan rouva
exLotan ukko kirjoitti:
Ehkä teillä näitä ongelmia haudotaan hiljaa itsekseen, mutta uskoisin, että se ei kovin yleistä ole. Pikemminkin ongelma taitaa olla se, että toista osapuolta ei kiinnosta kuunnella kun esim. televisiosta tulee niin paljon mielenkiintoisempaa ohjelmaa. Mielestäni se, että parisuhteessa syystä tai toisesta ei pystytä avoimesti kommunikoimaan, kertoo kyllä melko lailla parisuhteen laadusta. Jotain vikaahan siinä on, jos ei a) pysty toiselle kertomaan, että jokin vaivaa ja B) toinen ei tunne toista sen vertaa, että huomaisi jonkin olevan vialla.
"Lueskelin joskus tästä tehtyä tutkimusta, jossa nimenomaan huomattavasti useammat naiset olivat tyytymättömiä parisuhteeseen kun aviopuolisonsa olivat täysin tyytyväisiä. Eli pointsihan on se, jos hautoo kauankin ongelmiaan puhumatta niistä puolison kanssa, sitten löytääkin "uuden onnen" toisen kanssa ja kuittaa eron sanomalla hyvästi ja viemällä lapset mukanaan, ottamalla jopa kodin, ei skenaario ole ollenkaan epärealistinen muuta kuin feministeille, jotka elättelevät jotain ihmeihannekuvaa naisten pelkästä hyvyydestä. "
Kylläpäs sinä nyt vedät hanakasti täysin vääriä johtopäätöksiä. Se, että naiset ovat tyytymättömämpiä parisuhteeseen ei tarkoita sitä, etteivätkö he siitä olisi voineet kumppanilleen viestiä ennen eroa. Varsin monessa suhteessa se tyytymättömämpi osapuoli yrittää monin keinoin parantaa suhdetta, mutta kuten tuolla jo tuli ilmi, ei onnistunutta suhdetta tehdä yksin. Sinulla on nyt vain taas kerran ihme tarve saada naiset leimatuksi noilla kehittämilläsi skenaarioilla.Ihmettelen kyllä suuresti, jos samassa tutkimuksessa pariskunnan osapuolet antavat niin kovin erilaiset vastaukset liitostaan. Joten hautomista voi silloin tapahtua ja/tai kuvaamaasi kommunikointitorjuntaa sen telkkarimatsin ym. vuoksi tai muuta häikkää kommunikoinnissa.
Jos minulla on skenaarioitani, sinä tykkäät heittää kaikki minun niskaani, muuten, jos et satu huomaamaan. Uskoisin omat vastauksemme olevan hyvinkin likellä toisiaan, mitä liittoomme tulee. Puhumattomuuskaan ei onneksemme vaivaa meillä, siihenhän toisen oikea tunteminen perustuu: keskinäiseen keskusteluun, jossa molemmille on tilaa.
Sen kummemmin yleisyydestä en tiedä, koska liitot ovat yksityisasioita, muutamien ystävien kanssa keskusteltuani tiedän kuitenkin olevan myös pareja, jotka eivät oikeasti vatvo ja puhu ongelmistaan vaan hautovat asioita. Ehkäpä pelosta ettei toinen "kestäkään" tms.. Se on totta, että jotain vikaa hommassa on, ellei puhumaan pystytä, mutta siinä olen hiukan eri mieltä että toinen aina voi kaiken huomata ilman sanojakin. Tai jos huomaakin, voi asiasta vedetyt johtopäätökset olla kaukana totuudesta. keskusteluhan on aina riski, puhuessaan sisimmistä tunnoistaan on alttiina satuttamiselle. Kaikki eivät suinkaan ole valmiit ottamaan ko riskiä edes läheisimmissä suhteissaan.
On sinullakin yleistyksesi. Parisuhteita on hirviän monenlaisia ja niihin mahtunee niitäkin, jotka sinä näet kummallisiksi.
Naisia en pyri leimaamaan tai mustamaalaamaan, olen kuitenkin realisti. Nainen sinällään on ihminen siinä kuin mieskin omine vahvuuksineen ja heikkouksineen. Feministinen keskustelu vain pyrkii sammuttamaan kaiken mitä puhuttaisiin naisen heikkouksista tai jopa pahuudesta; naiseus halutaan nähdä kaiken hyvän kehtona.
Totuus on kuitenkin karumpi, huomaahan sen jo palstalla. Ei-feministiset naiskirjoittajat tuntuvat olevan melkein kuin syöpäläisiä feministeille, vaikka mielipiteissä ei aina niin kamalasti eroa olisikaan, jos ollenkaan tietyissä kysymyksissä. Naiseus ei kuitenkaan ole yhtä kuin hyvyys - eikä pahuus; vaan molempia löytyy jokaisesta yksilöstä, molemmista sukupuolista.
Pointsi kuitenkin oli, että nykyisen kaltaiset rakenteet (muodolliset ja epämuodolliset) yhteiskunnassa mahdollistavat ylläkuvatun skenaarion - mikä on mielestäni hyvinkin epäreilu. Ymmärrystä mielipiteelleni en feministipalstalla odotakaan, vaikka täällä epäreiluista yhteiskunnan rakenteista puhutaankin - useinkin.. Skenaario on myös mahdollinen, koska naisissakin on hyväksikäyttäjiä ym. luonnehäiriöisiä, jotka onnistuvat huiputtamaan kunnon miestä (epävirallinen kiitos ilmaisuista palstan feministeille). - exLotan ukko
proffan rouva kirjoitti:
Ihmettelen kyllä suuresti, jos samassa tutkimuksessa pariskunnan osapuolet antavat niin kovin erilaiset vastaukset liitostaan. Joten hautomista voi silloin tapahtua ja/tai kuvaamaasi kommunikointitorjuntaa sen telkkarimatsin ym. vuoksi tai muuta häikkää kommunikoinnissa.
Jos minulla on skenaarioitani, sinä tykkäät heittää kaikki minun niskaani, muuten, jos et satu huomaamaan. Uskoisin omat vastauksemme olevan hyvinkin likellä toisiaan, mitä liittoomme tulee. Puhumattomuuskaan ei onneksemme vaivaa meillä, siihenhän toisen oikea tunteminen perustuu: keskinäiseen keskusteluun, jossa molemmille on tilaa.
Sen kummemmin yleisyydestä en tiedä, koska liitot ovat yksityisasioita, muutamien ystävien kanssa keskusteltuani tiedän kuitenkin olevan myös pareja, jotka eivät oikeasti vatvo ja puhu ongelmistaan vaan hautovat asioita. Ehkäpä pelosta ettei toinen "kestäkään" tms.. Se on totta, että jotain vikaa hommassa on, ellei puhumaan pystytä, mutta siinä olen hiukan eri mieltä että toinen aina voi kaiken huomata ilman sanojakin. Tai jos huomaakin, voi asiasta vedetyt johtopäätökset olla kaukana totuudesta. keskusteluhan on aina riski, puhuessaan sisimmistä tunnoistaan on alttiina satuttamiselle. Kaikki eivät suinkaan ole valmiit ottamaan ko riskiä edes läheisimmissä suhteissaan.
On sinullakin yleistyksesi. Parisuhteita on hirviän monenlaisia ja niihin mahtunee niitäkin, jotka sinä näet kummallisiksi.
Naisia en pyri leimaamaan tai mustamaalaamaan, olen kuitenkin realisti. Nainen sinällään on ihminen siinä kuin mieskin omine vahvuuksineen ja heikkouksineen. Feministinen keskustelu vain pyrkii sammuttamaan kaiken mitä puhuttaisiin naisen heikkouksista tai jopa pahuudesta; naiseus halutaan nähdä kaiken hyvän kehtona.
Totuus on kuitenkin karumpi, huomaahan sen jo palstalla. Ei-feministiset naiskirjoittajat tuntuvat olevan melkein kuin syöpäläisiä feministeille, vaikka mielipiteissä ei aina niin kamalasti eroa olisikaan, jos ollenkaan tietyissä kysymyksissä. Naiseus ei kuitenkaan ole yhtä kuin hyvyys - eikä pahuus; vaan molempia löytyy jokaisesta yksilöstä, molemmista sukupuolista.
Pointsi kuitenkin oli, että nykyisen kaltaiset rakenteet (muodolliset ja epämuodolliset) yhteiskunnassa mahdollistavat ylläkuvatun skenaarion - mikä on mielestäni hyvinkin epäreilu. Ymmärrystä mielipiteelleni en feministipalstalla odotakaan, vaikka täällä epäreiluista yhteiskunnan rakenteista puhutaankin - useinkin.. Skenaario on myös mahdollinen, koska naisissakin on hyväksikäyttäjiä ym. luonnehäiriöisiä, jotka onnistuvat huiputtamaan kunnon miestä (epävirallinen kiitos ilmaisuista palstan feministeille)."Naisia en pyri leimaamaan tai mustamaalaamaan, olen kuitenkin realisti."
Olen ikävä kyllä kanssasi eri mieltä tuosta.. tai sitten realismi tarkoittaa sinulle sitä, että otetaan vain negatiiviset asiat esiin ja syyllistetään kohdetta milloin mistäkin.
En ole itse kokenut, että tällä palstalla juurikaan esiintyisi mitään "naiset ovat täydellisiä" -mentaliteettia. Sen sijaan olen törmännyt täällä kijoittajiin, jotka jaksavat kyllä viestistä toiseen kirjoittaa, kuinka naiset ovat petollisia, typeriä, nalkuttavia, laiskoja, väkivaltaisia ja milloin mitäkin.
"Totuus on kuitenkin karumpi, huomaahan sen jo palstalla. Ei-feministiset naiskirjoittajat tuntuvat olevan melkein kuin syöpäläisiä feministeille, vaikka mielipiteissä ei aina niin kamalasti eroa olisikaan, jos ollenkaan tietyissä kysymyksissä."
Höpön löpön, sotket nyt asioita. Se, että jollekin ei-feministi-naisille, saatetaan kirjoittaa välillä varsin kriittisiä vastauksia, ei johdu siitä, että nainen ei ole feministi, vaan yleensä syynä on kirjoittajan provosoiva ja naisia selkeästi syyllistävä kirjoitustyyli. - Sohvi
mezo kirjoitti:
Minusta on hienoa kun miehet eivät huoraa ja ovat olleet kautta aikojen uskollisempia kuin naiset. On se niin väärin niin väärin kun naiset nyt valitsevat oman tiensä...
Kautta aikain ja yhä edelleen on katsottu miesten oikeudeksi hankkia seksuaalisia kokemuksia ennen avioliittoa, avioliiton aikana ja eron tapahduttua. Ja sama rumba alusta uuden avioliiton kanssa. Eronneet yh.äidit eivät ole olleet yhtä markkinakelpoista kamaa.
"Menevä" mieskin on yleensä naisjuttujensa keskellä ollut tyytyväinen kotisöövikseen, on mukavaa, hyvää ruokaa, puhtaat paidat, lapsistakin iloa. Nainen ei sitten jaksa olla yhtä tyytyväinen, toivoo jotain parempaa. Outoa, eikö?
En jaksa enää reagoida Narin naipposkuvitelmiin, huvittavia. Suomen lakien mukaan ei avioeroissa enää osoiteta "syyllisyyksiä", tämän pitäisi kelvata kristillisille intoilijoillekin. Jos syyllisyydet jotain merkkaisivat, painuisi miesten kelvollisuus huoltajina vielä alemmas. Avioeroista päättävät eroajat itse ja oikeusistuin.
Huoltajuuteen puolestaan pitää vaikuttaa painavimpana lasten etu: kumpi puolisoista a) pystyy kasvattamaan ja b) haluaa kasvattaa lapset paremmin ja c) mikä on lasten kanta huoltajuuteen. Tätä koetetaan arvioida oikeudessa ja sosiaalitoimessa, ei papin kansliassa. - avecMaria
Sohvi kirjoitti:
Kautta aikain ja yhä edelleen on katsottu miesten oikeudeksi hankkia seksuaalisia kokemuksia ennen avioliittoa, avioliiton aikana ja eron tapahduttua. Ja sama rumba alusta uuden avioliiton kanssa. Eronneet yh.äidit eivät ole olleet yhtä markkinakelpoista kamaa.
"Menevä" mieskin on yleensä naisjuttujensa keskellä ollut tyytyväinen kotisöövikseen, on mukavaa, hyvää ruokaa, puhtaat paidat, lapsistakin iloa. Nainen ei sitten jaksa olla yhtä tyytyväinen, toivoo jotain parempaa. Outoa, eikö?
En jaksa enää reagoida Narin naipposkuvitelmiin, huvittavia. Suomen lakien mukaan ei avioeroissa enää osoiteta "syyllisyyksiä", tämän pitäisi kelvata kristillisille intoilijoillekin. Jos syyllisyydet jotain merkkaisivat, painuisi miesten kelvollisuus huoltajina vielä alemmas. Avioeroista päättävät eroajat itse ja oikeusistuin.
Huoltajuuteen puolestaan pitää vaikuttaa painavimpana lasten etu: kumpi puolisoista a) pystyy kasvattamaan ja b) haluaa kasvattaa lapset paremmin ja c) mikä on lasten kanta huoltajuuteen. Tätä koetetaan arvioida oikeudessa ja sosiaalitoimessa, ei papin kansliassa.Mahdoitkohan nyt puhua ohi paremman tietosi?
Minittäin yhöidin arvoon markkinoilla ei voi olla vaikuttamatta se tosiseikka, että hänellä on hyvin suurella todennäköisyydellä myös liuta lapsia elätettävänään.
Ehkä kaikki miehet eivät näe sitä helpotuksena... - cisma
proffan rouva kirjoitti:
Niin ja jos tämä mainitsemasi prosessi on vain toisen osapuolen omassa päässä, tulee ero katkerana yllätyksenä sille toiselle osapuolelle, joka ei ole tiennyt mitään ongelmia olevankaan.
Lueskelin joskus tästä tehtyä tutkimusta, jossa nimenomaan huomattavasti useammat naiset olivat tyytymättömiä parisuhteeseen kun aviopuolisonsa olivat täysin tyytyväisiä. Eli pointsihan on se, jos hautoo kauankin ongelmiaan puhumatta niistä puolison kanssa, sitten löytääkin "uuden onnen" toisen kanssa ja kuittaa eron sanomalla hyvästi ja viemällä lapset mukanaan, ottamalla jopa kodin, ei skenaario ole ollenkaan epärealistinen muuta kuin feministeille, jotka elättelevät jotain ihmeihannekuvaa naisten pelkästä hyvyydestä.
Narin kuvaama juttu kuitenkin onnistuisi nykysuomessa hyvinkin helposti nykyisen oikeuskäytännön mukaan ja oman oikeustajuni näkee kuvion hyvinkin epäreiluna.
Harva pystyy suhteen yksin pilaamaan, mutta jos toiselle ei anna edes mitään mahdollisuutta tietää ja yrittää korjata tilannetta.."..useammat naiset olivat tyytymättömiä parisuhteeseen kun aviopuolisonsa olivat täysin tyytyväisiä."
- Ja mistäköhän tämä voisi johtua? - avecMaria
cisma kirjoitti:
"..useammat naiset olivat tyytymättömiä parisuhteeseen kun aviopuolisonsa olivat täysin tyytyväisiä."
- Ja mistäköhän tämä voisi johtua?Dr. Phil paneutui eilen ajatukseen, miksi ei kannata mennä liian nuorena naimisiin.
Esimerkkiparina oli pari, jonka rouvapuolisko oli tyytymätön elämäänsä.
Hän kertoi, että oli "joutunut" naimisiin liian nuorena ja väärän henkilön kanssa. Häntä rajoittivat lapset ja hän tunsi itsensä uhriksi.
Hänellä ei oman kokemuksensa mukaan ollut mahdollisuuksia enää mihinkään. Siksi hän oli johkaantunut baareihin ja vieraisiin syleihin.
Varmasti kaikki feministit täällä yhtyvät tähän virteen. Mutta ohjelman jontaja (Dr. Phil) ei ollutkaan samaa mieltä.
Hän sanoi, että nainen on itse vastuussa tekemistään asioista. Hän oli ollut läsnä kun puolisoa valitsi, samoin tullessaan raskaaksi.
Juontaja totesi myös, että mikään mahdollisuus ei mene, ennen kuin siitä itse luopuu.
Ja olen aivan samaa mieltä. - Nari Säre
avecMaria kirjoitti:
Dr. Phil paneutui eilen ajatukseen, miksi ei kannata mennä liian nuorena naimisiin.
Esimerkkiparina oli pari, jonka rouvapuolisko oli tyytymätön elämäänsä.
Hän kertoi, että oli "joutunut" naimisiin liian nuorena ja väärän henkilön kanssa. Häntä rajoittivat lapset ja hän tunsi itsensä uhriksi.
Hänellä ei oman kokemuksensa mukaan ollut mahdollisuuksia enää mihinkään. Siksi hän oli johkaantunut baareihin ja vieraisiin syleihin.
Varmasti kaikki feministit täällä yhtyvät tähän virteen. Mutta ohjelman jontaja (Dr. Phil) ei ollutkaan samaa mieltä.
Hän sanoi, että nainen on itse vastuussa tekemistään asioista. Hän oli ollut läsnä kun puolisoa valitsi, samoin tullessaan raskaaksi.
Juontaja totesi myös, että mikään mahdollisuus ei mene, ennen kuin siitä itse luopuu.
Ja olen aivan samaa mieltä....että se "moderni" ihminen ei halua ottaa vastuuta valinnoistaan... vaan pistää kaikki "onnettomien olosuhteiden" tai "huonon parisuhteen" jne. piikkiin...
Vähän semmoista kuvaa tulee nykyajasta useamminkin - koskee sekä miehiä että naisia tämä ilmiö. - Nari Säre
mezo kirjoitti:
Tuo 85 % on kirkkoon kuuluvien ihmisten lukumäärä tällä hetkellä, ei kristillisin perustein solmittujen avioliittojen!
On helppoa vetäytyä muinaisten kirkon miesten laatimien moraalikäsitysten taakse ja kuvitella arvojen olevan itsenäisiä subjektista riippumatta. Oma eettinen näkemys jää kehittymättömäksi ja suvaitsemattomuus asenteissa pyrkii rajoittamaan yksilöitä jotka määrittävät itse arvojensa luonteen....pettämispykälä ehkä harvemmin soveltuukaan, koska ei siinä kukaan ole luvannut rakastaa toista myötä- ja vastoinkäymisissä.
Kun taas avioliitossa on ilman muuta epäeettinen se, joka "rakastuu" toiseen. Tämähän nyt on niin ilmiselvää pässinlihaa, ettei sen selvempätä voi olla.
Sekulaarille ihmisellehän on ilman muuta selvää, että hän määrittelee oman moraalinsa... minullekin aikoinaan oli. Toisaalta, mitäs se relativistia haittaa, vaikka toinen moralisoisikin? Ei vapaassa maassa niiden kanssa tarvitse olla tekemisissä - eikä toisaalta itse tunkeutua omasta mielestään liian "ahdasmielisiin" yhteisöihin.
(Mielestäni ihminen, joka lupailee kevyesti asioita, joita ei kykene pitää, ei ole oikein "kehittynyt" eettiseltä näkemykseltään...) - mezo
Nari Säre kirjoitti:
...pettämispykälä ehkä harvemmin soveltuukaan, koska ei siinä kukaan ole luvannut rakastaa toista myötä- ja vastoinkäymisissä.
Kun taas avioliitossa on ilman muuta epäeettinen se, joka "rakastuu" toiseen. Tämähän nyt on niin ilmiselvää pässinlihaa, ettei sen selvempätä voi olla.
Sekulaarille ihmisellehän on ilman muuta selvää, että hän määrittelee oman moraalinsa... minullekin aikoinaan oli. Toisaalta, mitäs se relativistia haittaa, vaikka toinen moralisoisikin? Ei vapaassa maassa niiden kanssa tarvitse olla tekemisissä - eikä toisaalta itse tunkeutua omasta mielestään liian "ahdasmielisiin" yhteisöihin.
(Mielestäni ihminen, joka lupailee kevyesti asioita, joita ei kykene pitää, ei ole oikein "kehittynyt" eettiseltä näkemykseltään...)Yleensä kaksi ihmistä joilla on saman kaltaiset perusarvot pariutuvat keskenään nykymaailmassa. Jos joillekin sopii että kumpikin voi pettää, se on heidän tapansa elää ja he voivat tehdä tavasta keskenään sopimuksen.
Jos taas sovitaan että kumpiaan ei petä - tarkoittaa: ei halua pettää - toiminnassa tähdätään tietysti tähän. Usein se näin ajattelevilta ihmisiltä luonnistuu yrittämättä.
Jos ihmiset "lupailevat kevyesti asioita" joita ei ole edes ajatellut pitää tai toteuttaa, kertoo se puolestaan kehittymättömästä eettisestä näkemyksestä.
Papit ovat median mukaan erityisesti ansioituneet näissä pettämis- ja pedofiilipuuhissa... - Nari Säre
mezo kirjoitti:
Yleensä kaksi ihmistä joilla on saman kaltaiset perusarvot pariutuvat keskenään nykymaailmassa. Jos joillekin sopii että kumpikin voi pettää, se on heidän tapansa elää ja he voivat tehdä tavasta keskenään sopimuksen.
Jos taas sovitaan että kumpiaan ei petä - tarkoittaa: ei halua pettää - toiminnassa tähdätään tietysti tähän. Usein se näin ajattelevilta ihmisiltä luonnistuu yrittämättä.
Jos ihmiset "lupailevat kevyesti asioita" joita ei ole edes ajatellut pitää tai toteuttaa, kertoo se puolestaan kehittymättömästä eettisestä näkemyksestä.
Papit ovat median mukaan erityisesti ansioituneet näissä pettämis- ja pedofiilipuuhissa......eivät tietenkään ole pettämistä.
Avioero on aina. (Koska avioliitto on määritelmällisesti eliniäksi solmittu liitto).
Minulle ei sinänsä kerro mitään, millä tittelillä kukakin tyyppi kulkee... Moni "kristitty" on susi lammasten vaatteissa.
Eli avioeroista (joista olen puhunut koko ajan) on turha puhua, että ne olisivat eroajan kannalta "eettisiä" ratkaisuja (jos tämä on "rakastunut" toiseen jne.). - Nari Säre
Sohvi kirjoitti:
Kautta aikain ja yhä edelleen on katsottu miesten oikeudeksi hankkia seksuaalisia kokemuksia ennen avioliittoa, avioliiton aikana ja eron tapahduttua. Ja sama rumba alusta uuden avioliiton kanssa. Eronneet yh.äidit eivät ole olleet yhtä markkinakelpoista kamaa.
"Menevä" mieskin on yleensä naisjuttujensa keskellä ollut tyytyväinen kotisöövikseen, on mukavaa, hyvää ruokaa, puhtaat paidat, lapsistakin iloa. Nainen ei sitten jaksa olla yhtä tyytyväinen, toivoo jotain parempaa. Outoa, eikö?
En jaksa enää reagoida Narin naipposkuvitelmiin, huvittavia. Suomen lakien mukaan ei avioeroissa enää osoiteta "syyllisyyksiä", tämän pitäisi kelvata kristillisille intoilijoillekin. Jos syyllisyydet jotain merkkaisivat, painuisi miesten kelvollisuus huoltajina vielä alemmas. Avioeroista päättävät eroajat itse ja oikeusistuin.
Huoltajuuteen puolestaan pitää vaikuttaa painavimpana lasten etu: kumpi puolisoista a) pystyy kasvattamaan ja b) haluaa kasvattaa lapset paremmin ja c) mikä on lasten kanta huoltajuuteen. Tätä koetetaan arvioida oikeudessa ja sosiaalitoimessa, ei papin kansliassa....loistavasti tuon pointtini paikkansapitävyyden :-)
Ilman muutahan eettisesti korkeatasoisin kasvattaja on paras kasvattaja (ts. tilanteessa, joissa huoltajuus on kiistautettu - eli molemmat lapsiaan rakastavat vanhemmat haluaisivat heidän huoltajuutensa ja heillä olisi siihen edellytykset -> eli ilman muuta pitää katsoa sitten molempien vanhempien kyky esim. sanansa/lupaustensa pitämiseen jne.). Nari Säre kirjoitti:
...jonka se on:
1) jos mies lyö naista ja nainen eroaa, ero on miehen syy ilman muuta
2) jos joku alkaa huorata ja käydä muissa (tai, kuten romanttisluonteinen pikkufemu sanoo: "rakastuu toiseen"), eron syy on ilman muuta tuossa huoraajassa / "rakastujassa" (ilmeisesti näyttäisi siltä, että mies "menee vieraisiin", kun taas "nainen rakastuu, kun suhde oli niin huono..."? ;-)Olen ollut siinä uskossa, että parisuhteet ovat suhteellisen kompleksisia kokonaisuuksia, tämä selkeys on yllättävää. Yhden syyllisen periaate.
Minusta huoltajuusoikeudenkäynneissä tulisi preferoida lapsen mielipidettä, eikä niinkään korkeita moraaleita, mitä ikinä ovatkaan.
Rosikseen ei tarvitse mennäkään, jos molemmilla vanhemmilla prefrontaalialueet ovat tosiaan kunnossa.
Tiedoksesi: femujen romanttisluontoisuus on keskimääräistä alhaisempaa.- Nari Säre
Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:
Olen ollut siinä uskossa, että parisuhteet ovat suhteellisen kompleksisia kokonaisuuksia, tämä selkeys on yllättävää. Yhden syyllisen periaate.
Minusta huoltajuusoikeudenkäynneissä tulisi preferoida lapsen mielipidettä, eikä niinkään korkeita moraaleita, mitä ikinä ovatkaan.
Rosikseen ei tarvitse mennäkään, jos molemmilla vanhemmilla prefrontaalialueet ovat tosiaan kunnossa.
Tiedoksesi: femujen romanttisluontoisuus on keskimääräistä alhaisempaa....tarkoitin lähinnä eräiden tälläkin palstalla naisten seksiturismia "romantiikaksi" kommentoneiden feministeiksi ilmoittautuneiden kirjoittajien ansiokkaita lausumia takakuukausilta :-)
Lapsen mielipide voi olla sikäli hankala, että kiistatilanteessa usein lapset määrätään pääsääntöisestikin äidille -> joka ehtii tuona aikana halutessaan manipuloida lapsia (jos sattuu olemaan ilkeetä sorttia).
Yhden syyllisen periaate on selkeä, jos joku huoraa ja toinen ei. Sehän on ihan pläkinselvä homma. (Tietysti olettaen, että toinen ei lyö eikä ole ilkeä noin muuten... ).
Noin yleensä sitten isommat lapset kyllä jo tietävät, mistä on kyse. Nari Säre kirjoitti:
...loistavasti tuon pointtini paikkansapitävyyden :-)
Ilman muutahan eettisesti korkeatasoisin kasvattaja on paras kasvattaja (ts. tilanteessa, joissa huoltajuus on kiistautettu - eli molemmat lapsiaan rakastavat vanhemmat haluaisivat heidän huoltajuutensa ja heillä olisi siihen edellytykset -> eli ilman muuta pitää katsoa sitten molempien vanhempien kyky esim. sanansa/lupaustensa pitämiseen jne.).korkeammasta moraalista, ja nyt eettisyydestä.
Jos molemmat vanhemmat lapsiaan todella rakastavat, ei luulisi riitaa huoltajuudesta tulevan. Yhteishuoltajuus 50/50 on yksi ratkaisu.- Nari Säre
Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:
korkeammasta moraalista, ja nyt eettisyydestä.
Jos molemmat vanhemmat lapsiaan todella rakastavat, ei luulisi riitaa huoltajuudesta tulevan. Yhteishuoltajuus 50/50 on yksi ratkaisu....olettaen, että vanhemmat asuvat samalla paikkakunnalla.
Sitten, jos asuvat eri paikkakunnalla, tai se "pettäjäosapuoli" muuttaa "uuden rakkaansa perään" tms. niin ilman muuta lasten pitäisi siinä tapauksessa että toinen osapuoli haluaa huoltaa ja siihen kykenevä, jäädä tutulle ja turvalliselle kotitanhuvalle.
Korkeampi moraali ja etiikka on tietysti ihmisellä, joka kykenee esim. pitämään lupauksensa - kuin hänellä, joka ei siihen kykene esim. "dundeen" viedessä häntä. SEmmoinen ihminen on kasvattajanakin noin oletusarvoisesti vallan epävakaa. Nari Säre kirjoitti:
...olettaen, että vanhemmat asuvat samalla paikkakunnalla.
Sitten, jos asuvat eri paikkakunnalla, tai se "pettäjäosapuoli" muuttaa "uuden rakkaansa perään" tms. niin ilman muuta lasten pitäisi siinä tapauksessa että toinen osapuoli haluaa huoltaa ja siihen kykenevä, jäädä tutulle ja turvalliselle kotitanhuvalle.
Korkeampi moraali ja etiikka on tietysti ihmisellä, joka kykenee esim. pitämään lupauksensa - kuin hänellä, joka ei siihen kykene esim. "dundeen" viedessä häntä. SEmmoinen ihminen on kasvattajanakin noin oletusarvoisesti vallan epävakaa.Kyllä kai tunteitakin pitää kuunnella, ja varsinkin lapsille pitää antaa malli siitä, että uskaltaa kuunnella myös tunteitaan eikä kitkutella surkeaa yhteiselämää vain periaatteesta katkerana hautaan saakka.
Tunteet eivät ole mitenkään irrallaan etiikasta, moraalista ne voivat kovasti ollakin.- Nari Säre
Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:
Kyllä kai tunteitakin pitää kuunnella, ja varsinkin lapsille pitää antaa malli siitä, että uskaltaa kuunnella myös tunteitaan eikä kitkutella surkeaa yhteiselämää vain periaatteesta katkerana hautaan saakka.
Tunteet eivät ole mitenkään irrallaan etiikasta, moraalista ne voivat kovasti ollakin.....vihkikaavassa ei tosin kysytä: "dunnetko" (vaan tahdotko).
Tunne seuraa tahtoa kyllä - rakastaminenkin on tahdon asia (ts. semmoinen aito rakkaus).
Eli ilmeisesti maailmankuvamme poikkeavat tässä toisistaan.
Dundeileva ihminen yleensä on taitava selittämään epäeettiset asiat itselleenkin parhain päin - lapset ovat usein todellakin näiden ihmisten tuuliviireilyissä niitä väliinputoajia. Nari Säre kirjoitti:
....vihkikaavassa ei tosin kysytä: "dunnetko" (vaan tahdotko).
Tunne seuraa tahtoa kyllä - rakastaminenkin on tahdon asia (ts. semmoinen aito rakkaus).
Eli ilmeisesti maailmankuvamme poikkeavat tässä toisistaan.
Dundeileva ihminen yleensä on taitava selittämään epäeettiset asiat itselleenkin parhain päin - lapset ovat usein todellakin näiden ihmisten tuuliviireilyissä niitä väliinputoajia.että on näitä tuuliviirejä. Mutta yhtä paljon on niitä, jotka tahtovat vielä silloinkin, kun ei missään nimessä enää pitäisi.
Tahto on tunnetila, muuten.- Nari Säre
Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:
että on näitä tuuliviirejä. Mutta yhtä paljon on niitä, jotka tahtovat vielä silloinkin, kun ei missään nimessä enää pitäisi.
Tahto on tunnetila, muuten....avioon mennyt on luvannut tahtoa aina.
Mielestäni vain silloin "ei pitäisi" tahtoa, jos partnerista on itselle fyysistä vaaraa (ts. ei saa itse eikä varsinkaan lasten kanssa jäädä hakattavaksi / tapettavaksi).
Samaten silloin on hyvinkin oikeutettu "ei-tahtomaan", jos partneri on huorannut.
Mutta muussa tapauksessa sitä kyllä sitten on semmoinen tuuliviiri, jos eroa hankitsee. - mezo
Nari Säre kirjoitti:
...eivät tietenkään ole pettämistä.
Avioero on aina. (Koska avioliitto on määritelmällisesti eliniäksi solmittu liitto).
Minulle ei sinänsä kerro mitään, millä tittelillä kukakin tyyppi kulkee... Moni "kristitty" on susi lammasten vaatteissa.
Eli avioeroista (joista olen puhunut koko ajan) on turha puhua, että ne olisivat eroajan kannalta "eettisiä" ratkaisuja (jos tämä on "rakastunut" toiseen jne.).Avioliitto ei ole pyhä instituutio sekulaarille parille. Se katsotaan kahden ihmisen väliseksi sopimukseksi joka yleensä on sopijapuoliensa näköinen. Ja sopiessaan käyttäytymissäännöistä esimerkiksi uskollisuuskysymyksessä, sopijapuolet toimivat omien eettisten näkemystensä pohjalta.
Ei se sen kummempaa ole. - Nari Säre
mezo kirjoitti:
Avioliitto ei ole pyhä instituutio sekulaarille parille. Se katsotaan kahden ihmisen väliseksi sopimukseksi joka yleensä on sopijapuoliensa näköinen. Ja sopiessaan käyttäytymissäännöistä esimerkiksi uskollisuuskysymyksessä, sopijapuolet toimivat omien eettisten näkemystensä pohjalta.
Ei se sen kummempaa ole....ei kai kukaan niin naivi olekaan?
Suomessa tosin valtaosa avioliitoista solmitaan kirkollisesti...
Vai onko se sitten ehkä niin, että suuri osa ihmisistä ei ajattele, mitä lupailevat? - mezo
mezo kirjoitti:
Avioliitto ei ole pyhä instituutio sekulaarille parille. Se katsotaan kahden ihmisen väliseksi sopimukseksi joka yleensä on sopijapuoliensa näköinen. Ja sopiessaan käyttäytymissäännöistä esimerkiksi uskollisuuskysymyksessä, sopijapuolet toimivat omien eettisten näkemystensä pohjalta.
Ei se sen kummempaa ole.Ilmeisesti pitää vielä lisätä että jos sovittuja ehtoja ei pidetä avioliittosopimus voidaan purkaa. Täysin riippumatta siitä mitä vihkikaavassa sanotaan.
- mezo
Nari Säre kirjoitti:
...ei kai kukaan niin naivi olekaan?
Suomessa tosin valtaosa avioliitoista solmitaan kirkollisesti...
Vai onko se sitten ehkä niin, että suuri osa ihmisistä ei ajattele, mitä lupailevat?No mieluummin tuo vaihtoehto voisi pitää paikkansa. Uskotaan johonkin joka sitten pettää odotukset.
- Nari Säre
mezo kirjoitti:
No mieluummin tuo vaihtoehto voisi pitää paikkansa. Uskotaan johonkin joka sitten pettää odotukset.
...että itse pitää huolen omasta etiikastaan. Ts. ei ole itse ensimmäisenä "rakastumassa muihin" avioliitossaan (saati muutoin huorailemassa).
Siitä se lähtee.
Mutta kaiken pohjana tietysti on halua aina rakastaa sitä ihmistä, jota on näin luvannutkin.
Sille ei voi sitten mitään, jos se toinen pettää. - nuttu
cisma kirjoitti:
"..useammat naiset olivat tyytymättömiä parisuhteeseen kun aviopuolisonsa olivat täysin tyytyväisiä."
- Ja mistäköhän tämä voisi johtua?ja kun sille akalle ei anneta mitään arvoa, silloin tilanne on just tuo.
Miehen mielestä akka vain nalkuttaa, vaikka se yrittää pelastaa liittoaan puhumalla asioista.
Kysymykseen, mennäänkö perheneuvolaan tms... vastaukseksi saa, mee vain, jos sulla on jotai ongelmia. Oiski hyvä, jos tuo nalkutus loppuis.
Joskus, siis joskus, nainen on miehelle se koriste-esine tai joku, joka huolehtii kodista. Mitään ongelmaahan ei miehelle olekaan, kun koti kiiltää ja akka näyttää vielä suht samalta, ku eilenkin.
Sit ku akka lähtee, ihmetellään, mikä sille tuli, ja ruvetaan sen perään parkumaan. Valitettavasti, siihen mennessä, että eropäätös syntyy, nainen on konstinsa käyttänyt.
Niin, nainen on kuin auto. Sitä tulee huoltaa, korjata, kiillottaa, vaihtaa öljyt jne,,, silloin, kun mies sen tekee, palvelee nais"auto" miestään tielle jättämättä ja aina käyttövalmiina. - Sohvi
avecMaria kirjoitti:
Mahdoitkohan nyt puhua ohi paremman tietosi?
Minittäin yhöidin arvoon markkinoilla ei voi olla vaikuttamatta se tosiseikka, että hänellä on hyvin suurella todennäköisyydellä myös liuta lapsia elätettävänään.
Ehkä kaikki miehet eivät näe sitä helpotuksena..... minäkin esitin: yh.äitien vetovoimaisuutta markkinoilla rasittavat juuri ne huollettavat. Silti äidit valitsevat tavallisesti mieluummin lapset kuin markkinakelpoisuuden.
Miehet ovat tyypillisesti mieluiten jättäneet päävastuun entiselle vaimolle, sopineet vain tapaamisoikeuksista ja elatusavusta - jos niitäkään ovat noudattaneet sitten käytännössä, enemmistö kaiketi on (?). Eronneet isät ovat näin ollen olleet "likvidimpää" valuuttaa aviomarkkinoilla, ainakin he ovat tilastollisesti avioituneet uudelleen nopeammin kuin eronneet äidit. - Sohvi
Nari Säre kirjoitti:
...loistavasti tuon pointtini paikkansapitävyyden :-)
Ilman muutahan eettisesti korkeatasoisin kasvattaja on paras kasvattaja (ts. tilanteessa, joissa huoltajuus on kiistautettu - eli molemmat lapsiaan rakastavat vanhemmat haluaisivat heidän huoltajuutensa ja heillä olisi siihen edellytykset -> eli ilman muuta pitää katsoa sitten molempien vanhempien kyky esim. sanansa/lupaustensa pitämiseen jne.).Miesten ja naisten seksuaalikäyttäytymistä ja sen muutoksia on tutkittu sekä Suomessa (mm. Haavio-Mannilan johdolla) että muualla. Nimenomaan juuri miesten taipumuksesta seksuaaliseen aktiivisuuteen ja hyppimiseen aisan yli ennen ja nykyään on vankkaa näyttöä. Kun "kunnon tytöt" eivät ole suostuvaisia, niin seksi ostetaan. Tämähän on palstan suosituimpia miesteemoja ja taattu motiivi raivoisiin hyökkäyksiin feministejä vastaan.
Kun siis niin suuri osa miehistä ei pidä "lupauksiaan", onko naisten muka roikuttava tällaisissa miehissä? No jo on moraali Narilla, ihmettelen. Eikö miehen lupaus ole lupaus? Mielestäni naisilla on silloin oikeus etsiä parempaa. Pakolla ja masentuneena ei perheyhteys toimi terveesti, luonnollisiin, oikeisiin tunnesiteisiin on jokaisella oikeus, kaikilla ei siihen ole vain uskallusta.
Ja muutenkin, vaikka mies ei pettäisi vaimoaan tai vaimo miestään, niin kumpikin tai jompi kumpi voi ajan mittaan huomata erehtyneensä totaalisesti, liitto ei toimi. Ei erehdysten kanssa tarvitse elää loputtomiin. Puhut äärimmäisen halveksivasti tunteista, Nari. Tunteettomasti, säälittä. Kristillistä vai? - mezo
Sohvi kirjoitti:
Miesten ja naisten seksuaalikäyttäytymistä ja sen muutoksia on tutkittu sekä Suomessa (mm. Haavio-Mannilan johdolla) että muualla. Nimenomaan juuri miesten taipumuksesta seksuaaliseen aktiivisuuteen ja hyppimiseen aisan yli ennen ja nykyään on vankkaa näyttöä. Kun "kunnon tytöt" eivät ole suostuvaisia, niin seksi ostetaan. Tämähän on palstan suosituimpia miesteemoja ja taattu motiivi raivoisiin hyökkäyksiin feministejä vastaan.
Kun siis niin suuri osa miehistä ei pidä "lupauksiaan", onko naisten muka roikuttava tällaisissa miehissä? No jo on moraali Narilla, ihmettelen. Eikö miehen lupaus ole lupaus? Mielestäni naisilla on silloin oikeus etsiä parempaa. Pakolla ja masentuneena ei perheyhteys toimi terveesti, luonnollisiin, oikeisiin tunnesiteisiin on jokaisella oikeus, kaikilla ei siihen ole vain uskallusta.
Ja muutenkin, vaikka mies ei pettäisi vaimoaan tai vaimo miestään, niin kumpikin tai jompi kumpi voi ajan mittaan huomata erehtyneensä totaalisesti, liitto ei toimi. Ei erehdysten kanssa tarvitse elää loputtomiin. Puhut äärimmäisen halveksivasti tunteista, Nari. Tunteettomasti, säälittä. Kristillistä vai?Tässä vähän lisää näkökulmaa naisten seksuaalisen käyttäytymisen kontrolloinin 'legitimoimseen'(lainaus omasta tekstistäni):
Raamatun käsityksen mukaan seksismi oli alun perin seurausta ihmisen tottelemattomuudesta Raamatun Jumalan käskyä vastaan. Seksismi on ensimmäinen ihmisten välinen sorron muoto jota seuraa valta ja alistussuhde muillekin elämänalueille. Naisen ja miehen rangaistukset ovat kulttuurisesti ehdollistettuja: Vaimona olo ja lasten synnyttäminen määrittävät naisen ja työnteko miehen. (!) Jahvistisen tradition mukaan nainen ja mies on kuitenkin alun perin tarkoitettu tasavertaisiksi kumppaneiksi.
Jeesusta seurasi myös paljon naisia. Muun muassa Maria Magdalena, Johanna, Susanna…Raamattu on manipuloitu teos. Ei ole sattumaa, että Jeesuksesta karsittiin kokonaan pois seksuaalisuus. Ei myöskään ole sattumaa että Jeesuksen väitetään syntyneen neitseestä. Näillä toimenpiteillä saatiin seksuaalisuuden synnillisyyden traditio jatkumaan myös Uudessa testamentissa.
Naisen ja miehen väliseen suhteeseen se vaikutti sen, että miehestä ”naisen päänä” tuli naisen seksuaalisuuden kontrolloija (joka siis pyhitettiin ”Jumalan sanalla”).
Kannattaa lukea teologi Kaija Junkkarin tutkimus ”Nainen Jumalan kuvana. Se tutkii ennakkoluulottomasti Raamatun kuvaa naisesta. (Sanoisin omasta puolestani, että murheellista luettavaa.) - Sohvi
mezo kirjoitti:
Tässä vähän lisää näkökulmaa naisten seksuaalisen käyttäytymisen kontrolloinin 'legitimoimseen'(lainaus omasta tekstistäni):
Raamatun käsityksen mukaan seksismi oli alun perin seurausta ihmisen tottelemattomuudesta Raamatun Jumalan käskyä vastaan. Seksismi on ensimmäinen ihmisten välinen sorron muoto jota seuraa valta ja alistussuhde muillekin elämänalueille. Naisen ja miehen rangaistukset ovat kulttuurisesti ehdollistettuja: Vaimona olo ja lasten synnyttäminen määrittävät naisen ja työnteko miehen. (!) Jahvistisen tradition mukaan nainen ja mies on kuitenkin alun perin tarkoitettu tasavertaisiksi kumppaneiksi.
Jeesusta seurasi myös paljon naisia. Muun muassa Maria Magdalena, Johanna, Susanna…Raamattu on manipuloitu teos. Ei ole sattumaa, että Jeesuksesta karsittiin kokonaan pois seksuaalisuus. Ei myöskään ole sattumaa että Jeesuksen väitetään syntyneen neitseestä. Näillä toimenpiteillä saatiin seksuaalisuuden synnillisyyden traditio jatkumaan myös Uudessa testamentissa.
Naisen ja miehen väliseen suhteeseen se vaikutti sen, että miehestä ”naisen päänä” tuli naisen seksuaalisuuden kontrolloija (joka siis pyhitettiin ”Jumalan sanalla”).
Kannattaa lukea teologi Kaija Junkkarin tutkimus ”Nainen Jumalan kuvana. Se tutkii ennakkoluulottomasti Raamatun kuvaa naisesta. (Sanoisin omasta puolestani, että murheellista luettavaa.)Seksismi on yksi niistä voimakkaista faktoreista, jotka toimivat alistamismekanismeissa. Myös naiset voivat käyttää tätä valtaa miehiin, mutta niskan päällä ovat aina olleet a) fyysisesti vahvemmat eli miehet, ellei tälle ole ollut vahvoja kulttuurisuskonnollisia estoja, ja b) ne, joille uskonto, valtakoneiston sopimukset ja tulkinnat sekä tietoisesti kehitetty kulttuuritraditio on antanut vallan ja etuoikeuksia: eli miehille.
Biologisiakin selityksiä on tyrkyllä: urosten vahva lisääntymisvietti, oman geeniperinnön kasvattaminen, mikä johtaa naaraiden tiukkaan valvontaan.
Kristinuskon hallinnoimissa kulttuureissa tietenkin vaikuttavat Raamattuun tungetut arvot, jotka heijastavat syntyaikansa ja sitä edeltävän ajan lähi-idän kansojen sotaista, maskuliinista arvojärjestystä ja sen kaltaista "etiikkaa", mitä nykyajan länsimainen ihminen pitää kaikkea muuta kuin eettisenä. Jeesuksen opetukset olivat niihin nähden suorastaan mullistavia: sekä julistuksen substanssi että seuraajien (seurakunnan) koostumus (naisten tärkeä asema) ja suhde yhteiskunnalliseen eliittiin. Mahtoi kirkkoisillä olla aikoinaan sulattamista, kun ne pitkällisten kiistojen kautta kuitenkin vihdoin 300-luvulla saivat aikaiseksi itseään tyydyttävän kompromissin, siinä pyhyys, valta ja tulkinta armoitettiin miehille, naisten rooli häivytettiin nöyräksi kuuliaisuudeksi tai etäännytettiin madonnamaiseksi epätodellisuudeksi. Nainen on "liha", houkutin, mies on vahva, mutta lihalle altis: siis nainen on vaara, synnin välikappale, naista on kontrolloitava. Ja jos mies lankeaakin, on nainen syyllinen. Aina. Sama on nähtävissä nykyään stereotyyppisesti ajattelevien piireissä (älä pidä minihametta, älä ole liian kaunis, älä kulje kuin pääkaduilla päiväsaikaan, "naipposet ne eivät pidä lupauksiaan, vaikka mies viihtyy", "naipposet vaan dundeilevat" jne).
Seksuaalisuus sinänsä mahdollistaisi myös miehen ja naisen tasavertaisen kumppanuuden keskinäisen kiintymyksen myötä, tarpeellisen sosiaalisen yksikön (perheen) ja sukujen turvan. Tasavertaisesta kumppanuudestakin on vahvaa näyttöä (mm. Suomessa). Heimojen ja kansojen pitkät sotaisat vaiheet ovat kuitenkin lujittaneet maskuliinisten, voimaan ja valtaan perustuvien ominaisuuksien ylivaltaa. Maapallon (myös Euroopan) historiassa on näyttöjä muunkinlaisista kehitysvaiheista, matriarkaateistakin. Pitkien rauhanperiodien aikoina ovat kulttuurit alkaneet kukoistaa ja naisten asema tyypillisesti parantunut.
Pahimmiksi organisoituneen alistamisen, naisia sortavien rakenteiden, tukijoiksi ovat länsimaissa jääneet kulttuuriviimästymiinsä jähmettyneet hierarkkiset organisaatiot, jotka aina rämpivät muiden perässä, jälkijunassa: kirkko (kirkkokunnat), armeija, julkishallinnollinen byrokratia.
Täytyypä lukea Kaija Junkkaria. - mezo
Sohvi kirjoitti:
Seksismi on yksi niistä voimakkaista faktoreista, jotka toimivat alistamismekanismeissa. Myös naiset voivat käyttää tätä valtaa miehiin, mutta niskan päällä ovat aina olleet a) fyysisesti vahvemmat eli miehet, ellei tälle ole ollut vahvoja kulttuurisuskonnollisia estoja, ja b) ne, joille uskonto, valtakoneiston sopimukset ja tulkinnat sekä tietoisesti kehitetty kulttuuritraditio on antanut vallan ja etuoikeuksia: eli miehille.
Biologisiakin selityksiä on tyrkyllä: urosten vahva lisääntymisvietti, oman geeniperinnön kasvattaminen, mikä johtaa naaraiden tiukkaan valvontaan.
Kristinuskon hallinnoimissa kulttuureissa tietenkin vaikuttavat Raamattuun tungetut arvot, jotka heijastavat syntyaikansa ja sitä edeltävän ajan lähi-idän kansojen sotaista, maskuliinista arvojärjestystä ja sen kaltaista "etiikkaa", mitä nykyajan länsimainen ihminen pitää kaikkea muuta kuin eettisenä. Jeesuksen opetukset olivat niihin nähden suorastaan mullistavia: sekä julistuksen substanssi että seuraajien (seurakunnan) koostumus (naisten tärkeä asema) ja suhde yhteiskunnalliseen eliittiin. Mahtoi kirkkoisillä olla aikoinaan sulattamista, kun ne pitkällisten kiistojen kautta kuitenkin vihdoin 300-luvulla saivat aikaiseksi itseään tyydyttävän kompromissin, siinä pyhyys, valta ja tulkinta armoitettiin miehille, naisten rooli häivytettiin nöyräksi kuuliaisuudeksi tai etäännytettiin madonnamaiseksi epätodellisuudeksi. Nainen on "liha", houkutin, mies on vahva, mutta lihalle altis: siis nainen on vaara, synnin välikappale, naista on kontrolloitava. Ja jos mies lankeaakin, on nainen syyllinen. Aina. Sama on nähtävissä nykyään stereotyyppisesti ajattelevien piireissä (älä pidä minihametta, älä ole liian kaunis, älä kulje kuin pääkaduilla päiväsaikaan, "naipposet ne eivät pidä lupauksiaan, vaikka mies viihtyy", "naipposet vaan dundeilevat" jne).
Seksuaalisuus sinänsä mahdollistaisi myös miehen ja naisen tasavertaisen kumppanuuden keskinäisen kiintymyksen myötä, tarpeellisen sosiaalisen yksikön (perheen) ja sukujen turvan. Tasavertaisesta kumppanuudestakin on vahvaa näyttöä (mm. Suomessa). Heimojen ja kansojen pitkät sotaisat vaiheet ovat kuitenkin lujittaneet maskuliinisten, voimaan ja valtaan perustuvien ominaisuuksien ylivaltaa. Maapallon (myös Euroopan) historiassa on näyttöjä muunkinlaisista kehitysvaiheista, matriarkaateistakin. Pitkien rauhanperiodien aikoina ovat kulttuurit alkaneet kukoistaa ja naisten asema tyypillisesti parantunut.
Pahimmiksi organisoituneen alistamisen, naisia sortavien rakenteiden, tukijoiksi ovat länsimaissa jääneet kulttuuriviimästymiinsä jähmettyneet hierarkkiset organisaatiot, jotka aina rämpivät muiden perässä, jälkijunassa: kirkko (kirkkokunnat), armeija, julkishallinnollinen byrokratia.
Täytyypä lukea Kaija Junkkaria.Joopa. Eihän miehen dominanssi ole mitään ylhäältä annettua vaan se on sopimuksen varainen juttu, jota ylläpidetään ja uusinnetaan muunmuassa myös uskonnon avulla. Muita keinoja lienee politiikka, mainonta, viihde- ja väkivaltateollisuus yms.
Mutta siitä matriarkaatista. Tässä mielenkiintoinen linkki luettavaksi yhdelle jos toisellekin.
http:// www.saunalahti.fi/~penelope/Feminism/ - Joopa joo
Nari Säre kirjoitti:
...olettaen, että vanhemmat asuvat samalla paikkakunnalla.
Sitten, jos asuvat eri paikkakunnalla, tai se "pettäjäosapuoli" muuttaa "uuden rakkaansa perään" tms. niin ilman muuta lasten pitäisi siinä tapauksessa että toinen osapuoli haluaa huoltaa ja siihen kykenevä, jäädä tutulle ja turvalliselle kotitanhuvalle.
Korkeampi moraali ja etiikka on tietysti ihmisellä, joka kykenee esim. pitämään lupauksensa - kuin hänellä, joka ei siihen kykene esim. "dundeen" viedessä häntä. SEmmoinen ihminen on kasvattajanakin noin oletusarvoisesti vallan epävakaa.Hitto sulla on kyllä mustavalkonen maailma. Jos joku pettää vaimoaan, on vaimo automaattisesti parempi huoltaja lapsille? Jep jep, tuskin oikeesti menee näin. Joku tyyppihän voi olla vaikka millainen höyrypää, jota ei lasten tekemiset kiinnosta, ja jos ei seksikään kiinnosta, niin on mahdollista että kumppani jossain vaiheessa käy vieraissa. Ja tällöinkö pitäisi tälle hourupäälle antaa lasten huoltajuus vaikka tämä vieraissakäynyt olisi ollut kaikin tavoin huolehtiva vanhempi.
Mieti nyt vähän miten typerältä kuulostat. - mezo
mezo kirjoitti:
Joopa. Eihän miehen dominanssi ole mitään ylhäältä annettua vaan se on sopimuksen varainen juttu, jota ylläpidetään ja uusinnetaan muunmuassa myös uskonnon avulla. Muita keinoja lienee politiikka, mainonta, viihde- ja väkivaltateollisuus yms.
Mutta siitä matriarkaatista. Tässä mielenkiintoinen linkki luettavaksi yhdelle jos toisellekin.
http:// www.saunalahti.fi/~penelope/Feminism/Linkki uudestaan.
http://www.saunalahti.fi/~penelope/Feminism - mezo
mezo kirjoitti:
Joopa. Eihän miehen dominanssi ole mitään ylhäältä annettua vaan se on sopimuksen varainen juttu, jota ylläpidetään ja uusinnetaan muunmuassa myös uskonnon avulla. Muita keinoja lienee politiikka, mainonta, viihde- ja väkivaltateollisuus yms.
Mutta siitä matriarkaatista. Tässä mielenkiintoinen linkki luettavaksi yhdelle jos toisellekin.
http:// www.saunalahti.fi/~penelope/Feminism/Kerran vielä linkki!
http://www.saunalahti.fi/~penelope/Feminism/ - Sohvi
mezo kirjoitti:
Kerran vielä linkki!
http://www.saunalahti.fi/~penelope/Feminism/.. sivuston suosikkeihin, sieltä löytyy muutakin mielenkiintoista. Irokeesien matrilineaariset piirteet olivat minulle uutta. Kiitosta vaan.
- proffan_rouva
exLotan ukko kirjoitti:
"Naisia en pyri leimaamaan tai mustamaalaamaan, olen kuitenkin realisti."
Olen ikävä kyllä kanssasi eri mieltä tuosta.. tai sitten realismi tarkoittaa sinulle sitä, että otetaan vain negatiiviset asiat esiin ja syyllistetään kohdetta milloin mistäkin.
En ole itse kokenut, että tällä palstalla juurikaan esiintyisi mitään "naiset ovat täydellisiä" -mentaliteettia. Sen sijaan olen törmännyt täällä kijoittajiin, jotka jaksavat kyllä viestistä toiseen kirjoittaa, kuinka naiset ovat petollisia, typeriä, nalkuttavia, laiskoja, väkivaltaisia ja milloin mitäkin.
"Totuus on kuitenkin karumpi, huomaahan sen jo palstalla. Ei-feministiset naiskirjoittajat tuntuvat olevan melkein kuin syöpäläisiä feministeille, vaikka mielipiteissä ei aina niin kamalasti eroa olisikaan, jos ollenkaan tietyissä kysymyksissä."
Höpön löpön, sotket nyt asioita. Se, että jollekin ei-feministi-naisille, saatetaan kirjoittaa välillä varsin kriittisiä vastauksia, ei johdu siitä, että nainen ei ole feministi, vaan yleensä syynä on kirjoittajan provosoiva ja naisia selkeästi syyllistävä kirjoitustyyli.No, lienemme kokemusmaailmoiltamme varsin erilaisia. Realistina näen sekä hyvät myönteiset puolet mutta myös ne negatiiviset, joita löytynee -rohkenen väittää- meistä jokaisesta.
Olen saanut tuta myös "naisten solidaarisuutta" hyvin erikoisin tavoin ilmaistuna. Mutta ehkäpä kyseessä sitten onkin ollut feministeistä, jotka toki suhtautuvat kaikkiin naisiin myönteisesti, mutta halveksivat ei-feministejä (niin kriitikoita kuin antejakin)... Joten sitten ymmärrän taas uudella tavalla karvaita kokemuksiani tietyistä naisporukoista. Nyt viime vuosina tosin olen taas tohtinut ottaa riskejä ja tutustua lähemmin ihmisiin - ja saanut huomata löytäväni -minäkin- upeita naisystäviä. He tosin eivät tarkista, mikä leima on otsassa, ja mitä mallia elän vai elänkö mitään, vaan ottavat minut tällaisenani. Mielipiteineen päivineen.
Syyllistämisestä vielä: Olen huomannut monien feministien olevan hyvin herkkiä tulkitsemaan syyllistämiseksi sellaisenkin mitä ei siksi ole tarkoitettu. Osaatko selvitää lähemmin mistä tämä johtuu, olen näes hieman ymmälläni. Ilmaisevathan feministitkin itseään selvästi ja anteeksipyytelemättä, miksi muiden pitäisi kommunikoida toisin?
En syyllistä naisia - enkä miehiä. Yksittäiset miehet ja naiset kylläkin ovat vastuussa omista vääristä tekemisistään, olipa sitten kyseessä lyöminen, pettäminen, työpaikkakiusaaminen ym.
Itse koen hyvin yleistävänä feministien tyylin kirjoittaa esim. "miksi mies lyö?" koska mielikuva syntyy, niinkuin feministi olettaisi ilmanmuuta kaikkien miesten (lukuunottamatta omaaa kultamussukkaaaa) lyövän naisiaan.. Se saa minut kommentoimaan toiselta kantilta asiaa, koska maailma ei ole yksivärinen, eikä aina löydy sitä ainoaa oikeaa totuutta..
- j.pukkila
..että he, jotka ovat lapsen hankkineet, niin he myös lapsesta vastaavat, ei kai nyt herra nähköön siihen tarvita valtakunnan tasolla tehtyä poliittista päätöstä tai feministipuoluetta päättämään kenelle se vastuu kuuluu..??
..perheiden tilanteet yhteiskunnassa taas vaihtelevat huomattavasti ja on perheen sisäinen asia, miten hoitovastuu ratkaistaan, mikä ihmeen miestyyppikysymys tuollainen voi olla..??
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nato kaatamassa Petterin haaveileman Tunnin junan?
Nato edellyttää pohjoisessa Jäämereltä Rovaniemelle saakka kapearaitesta suoraa rautatieväylää, joka maksaa paperirahaa,614834Puoluebarometri: Marinin hallituksella 7 parasta mittaustulosta
Orpon hallitusta pitää huonona 2/3 kansalaisista, joka on aika hyvin linjassa hallituspuolueiden yhteenlasketun kannatuk223657Donald Trump pääsi samalle listalle Sanna Marinin kanssa
Eli vasemmistolaisen Time-median top 100 jännäihmisten listalle. https://time.com/collections/time100-next-2021/5937699223320- 762232
- 241879
Tekeekö hän
Tekeekö hän sinut h*lluksi ja millä tavalla? Uusi yritys, kun edellinen aloitus poistettiin.271551Laine voitti oikeudessa
Onnea Savonlinna! Laine voitti oikeudessa kuten arvelinkin ja lieköhän palaa valtaisuimelleen?401492Grahn-laasonen taas todisti millaista porukkaa
kokoomusloiset ovat...työttömät jäävät kuulemma kotiin nukkumaan kun naapuri lähtee töihin...eikös taannoin kokoomuslois3111384Puistotyöntekijät
Miksi ei siivoojia näy. Näin hyvät ilmat. Voisi kerätä roskat. Onko rahat loppu. 🤔🤔🤔131380Onko kaivatullasi iso ego? Entä sinulla?
Vaikuttaako jommankumman ego jotenkin siihen, että ette voi lähentyä?321269