Mistä ay-liikkeen ja hallituksen yhteentörmäyksessä on kyse? 1. SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorann

Mistä ay-liikkeen ja hallituksen yhteentörmäyksessä on kyse?

1. SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä hallituksen päätökset ovat ”palkansaaja­vastaisia”.

– Suomalaista työelämää runnotaan nyt uusiksi ennen näkemättömällä tavalla, kun hallitusohjelmaan on suoraan saneltu lain­säädäntö­muutokset, joilla työsuhteen ehtoja ja sosiaaliturvaa halutaan heikentää, Eloranta sanoi tiedotteessa.


SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä suomalaista työelämää runnotaan uusiksi ennennäkemättömällä tavalla.
SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä suomalaista työelämää runnotaan uusiksi ennennäkemättömällä tavalla. KUVA: VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

2. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mielestä hallituksen keinot talouden sopeuttamiseen ovat ”täysin väärät”.

– Hallituksen toimilla sopeutus on epäoikeudenmukaista ja eriarvoistavaa. Suomi tarvitsee kasvua, mutta sitä ei pidä luoda työehtoja heikentämällä ja kurjistamis­politiikalla, Palola painotti.

3. Mielenilmauksilla ja lakoilla SAK ja STTK peräänkuuluttavat ”aitoja neuvotteluita” hallituksen kanssa ”sanelun sijaan”.

4. Orpon hallituksen tavoitteena on kehittää työmarkkinoita joustavampaan suuntaan muuttamalla työrauhalain­säädäntöä, laajentamalla paikallista sopimista järjestäytymättömiin yrityksiin ja purkamalla työllistämisen esteitä.

Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa lakkosakkojen korottamista laittomista lakoista, poliittisten ja tukilakkojen rajoittamista, vuoden mittaisia määräaikaisia työsopimuksia ilman perustetta, palkatonta ensimmäistä sairaus­poissa­olopäivää ja irtisanomis­perusteen keventämistä.

Lisäksi hallitus säätää lailla vientivetoisesta työmarkkinamallista, sillä neuvottelut työmarkkina­mallista kariutuivat SAK:n lähdettyä työryhmästä. Jatkossa palkantarkastusten yleistä linjaa ei voitaisi enää ylittää valtakunnan­sovittelijan sovinto­ehdotuksella.

Uudistusten tarkoituksena on tukea työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä sekä tuottavuuden kehitystä.


SAK ja STTK järjestivät hallituksen suunnittelemia työelämän heikennyksiä vastustavan Stop Nyt! -mielenosoituksen Helsingin Senaatintorilla 1. helmikuuta 2024.
SAK ja STTK järjestivät hallituksen suunnittelemia työelämän heikennyksiä vastustavan Stop Nyt! -mielenosoituksen Helsingin Senaatintorilla 1. helmikuuta 2024. KUVA: VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

5. Uudistuksia valmistellaan kolmikantaisesti eli lainsäädäntöä valmistelevissa työryhmissä ovat mukana työmarkkina­järjestöjen edustajat. Hallitus ei kuitenkaan ole halunnut antaa työmarkkina­järjestöille ”veto-oikeutta” lakiuudistuksiin, vaan hallitus on määritellyt uudistukset melko tarkasti. Tämä on palkan­saaja­järjestöjen mielestä ”sanelua”.

6. Hallitus uudistaa sosiaaliturvaa ”työhön kannustavaksi”. Käytännössä hallitus leikkaa ansiosidonnaista työttömyys­turvaa ja kiristää sen saamisen ehtoja. Muutoksilla haetaan työllisyysvaikutusten lisäksi säästöjä julkiseen talouteen. Budjettilait vietiin nopeasti läpi, ja oikeuskanslerikin on moittinut sosiaaliturva­leikkausten liian lyhyitä lausuntoaikoja. Myös vuorottelu­vapaa­järjestelmä ja aikuiskoulutus­tuki lakkautetaan.

7. SAK haluaisi, että kaikki hallituksen uudistukset otettaisiin yhtä aikaa neuvottelu­pöydälle, jotta osasta niistä voitaisiin luopua tai lieventää niitä. Hallitus ei ole tähän suostunut, vaan hallitusohjelmassa on tarkka aikataulu sille, miten työmarkkina­uudistukset viedään läpi yksi toisensa jälkeen.

8. Palkansaajajärjestöjen näkemyksen mukaan hallitus toteuttaa elinkeinoelämän järjestöjen eli työnantajapuolen tavoitteet sellaisenaan, eikä työntekijäpuolen tavoitteita huomioida millään tavalla.


Valtiovarainministeri Riikka Purra ja pääministeri Petteri Orpo aikovat viedä läpi hallituksen lainsäädäntöuudistukset.
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja pääministeri Petteri Orpo aikovat viedä läpi hallituksen lainsäädäntöuudistukset. KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS

9. Konkreettisten uudistusten taustalla taistelua käydään myös ideologisista syistä. Palkansaajajärjestöt pelkäävät, että paikallisen sopimisen laajentaminen romuttaa työehtosopimusten yleissitovuuden ja heikentää palkansaaja­järjestöjen asemaa. Poliittisten ja tukilakkojen rajoittamisella hallituksen katsotaan puututtavan työntekijöiden perusoikeuksiin.

10. Hallitus puolestaan pitää kiinni toimeenpanovallastaan, eikä halua luovuttaa valtaa ”ulko­parlamentaarisille toimijoille”. Erityisesti perus­suomalaiset ovat valtiovarain­ministeri Riikka Purran ja elinkeino­ministeri Wille Rydmanin johdolla kärjistäneet yhteenottoa. Purra on syyttänyt SAK:ta vääristelystä ja uhkailusta ja Rydman on nimitellyt sitä ”Hakaniemen ay-mafiaksi”. SAK:n nähdään pelaavan samaan pussiin oppositiopuolue Sdp:n kanssa.

Täsmennetty kello 9.44, että Rydman on nimitellyt SAK:ta Hakaniemen ay-mafiaksi ja Purra on syyttänyt SAK:ta vääristelystä ja uhkailusta.

Mistä ay-liikkeen ja hallituksen yhteentörmäyksessä on kyse?

1. SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä hallituksen päätökset ovat ”palkansaaja­vastaisia”.

– Suomalaista työelämää runnotaan nyt uusiksi ennen näkemättömällä tavalla, kun hallitusohjelmaan on suoraan saneltu lain­säädäntö­muutokset, joilla työsuhteen ehtoja ja sosiaaliturvaa halutaan heikentää, Eloranta sanoi tiedotteessa.


SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä suomalaista työelämää runnotaan uusiksi ennennäkemättömällä tavalla.
SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä suomalaista työelämää runnotaan uusiksi ennennäkemättömällä tavalla.

2. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mielestä hallituksen keinot talouden sopeuttamiseen ovat ”täysin väärät”.

– Hallituksen toimilla sopeutus on epäoikeudenmukaista ja eriarvoistavaa. Suomi tarvitsee kasvua, mutta sitä ei pidä luoda työehtoja heikentämällä ja kurjistamis­politiikalla, Palola painotti.

3. Mielenilmauksilla ja lakoilla SAK ja STTK peräänkuuluttavat ”aitoja neuvotteluita” hallituksen kanssa ”sanelun sijaan”.

4. Orpon hallituksen tavoitteena on kehittää työmarkkinoita joustavampaan suuntaan muuttamalla työrauhalain­säädäntöä, laajentamalla paikallista sopimista järjestäytymättömiin yrityksiin ja purkamalla työllistämisen esteitä.

Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa lakkosakkojen korottamista laittomista lakoista, poliittisten ja tukilakkojen rajoittamista, vuoden mittaisia määräaikaisia työsopimuksia ilman perustetta, palkatonta ensimmäistä sairaus­poissa­olopäivää ja irtisanomis­perusteen keventämistä.

Lisäksi hallitus säätää lailla vientivetoisesta työmarkkinamallista, sillä neuvottelut työmarkkina­mallista kariutuivat SAK:n lähdettyä työryhmästä. Jatkossa palkantarkastusten yleistä linjaa ei voitaisi enää ylittää valtakunnan­sovittelijan sovinto­ehdotuksella.

Uudistusten tarkoituksena on MUKA tukea työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä sekä tuottavuuden kehitystä.


SAK ja STTK järjestivät hallituksen suunnittelemia työelämän heikennyksiä vastustavan Stop Nyt! -mielenosoituksen Helsingin Senaatintorilla 1. helmikuuta 2024.
SAK ja STTK järjestivät hallituksen suunnittelemia työelämän heikennyksiä vastustavan Stop Nyt! -mielenosoituksen Helsingin Senaatintorilla 1. helmikuuta 2024.

5. Uudistuksia valmistellaan kolmikantaisesti eli lainsäädäntöä valmistelevissa työryhmissä ovat mukana työmarkkina­järjestöjen edustajat. Hallitus ei kuitenkaan ole halunnut antaa työmarkkina­järjestöille ”veto-oikeutta” lakiuudistuksiin, vaan hallitus on määritellyt uudistukset melko tarkasti. Tämä on palkan­saaja­järjestöjen mielestä ”sanelua”.

6. Hallitus uudistaa sosiaaliturvaa ”työhön kannustavaksi”. Käytännössä hallitus leikkaa ansiosidonnaista työttömyys­turvaa ja kiristää sen saamisen ehtoja. Muutoksilla haetaan työllisyysvaikutusten lisäksi säästöjä julkiseen talouteen. Budjettilait vietiin nopeasti läpi, ja oikeuskanslerikin on moittinut sosiaaliturva­leikkausten liian lyhyitä lausuntoaikoja. Myös vuorottelu­vapaa­järjestelmä ja aikuiskoulutus­tuki lakkautetaan.

7. SAK haluaisi, että kaikki hallituksen uudistukset otettaisiin yhtä aikaa neuvottelu­pöydälle, jotta osasta niistä voitaisiin luopua tai lieventää niitä. Hallitus ei ole tähän suostunut, vaan hallitusohjelmassa on tarkka aikataulu sille, miten työmarkkina­uudistukset viedään läpi yksi toisensa jälkeen.

8. Palkansaajajärjestöjen näkemyksen mukaan hallitus toteuttaa elinkeinoelämän järjestöjen eli työnantajapuolen tavoitteet sellaisenaan, eikä työntekijäpuolen tavoitteita huomioida millään tavalla.


Valtiovarainministeri Riikka Purra ja pääministeri Petteri Orpo aikovat viedä läpi hallituksen lainsäädäntöuudistukset.
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja pääministeri Petteri Orpo aikovat viedä läpi hallituksen lainsäädäntöuudistukset. KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS

9. Konkreettisten uudistusten taustalla taistelua käydään myös ideologisista syistä. Palkansaajajärjestöt pelkäävät, että paikallisen sopimisen laajentaminen romuttaa työehtosopimusten yleissitovuuden ja heikentää palkansaaja­järjestöjen asemaa. Poliittisten ja tukilakkojen rajoittamisella hallituksen katsotaan puututtavan työntekijöiden perusoikeuksiin.

10. Hallitus puolestaan pitää kiinni toimeenpanovallastaan, eikä halua luovuttaa valtaa ”ulko­parlamentaarisille toimijoille”. Erityisesti perus­suomalaiset ovat valtiovarain­ministeri Riikka Purran ja elinkeino­ministeri Wille Rydmanin johdolla kärjistäneet yhteenottoa. Purra on syyttänyt SAK:ta vääristelystä ja uhkailusta ja Rydman on nimitellyt sitä ”Hakaniemen ay-mafiaksi”. SAK:n nähdään pelaavan samaan pussiin oppositiopuolue Sdp:n kanssa.

Täsmennetty kello 9.44, että Batman on nimitellyt SAK:ta Hakaniemen ay-mafiaksi ja Purra on syyttänyt SAK:ta vääristelystä ja uhkailusta.

Äräde vandalister----