Käske mua unohtamaan sut. En muuten usko. Tämä raastaa mua kun vieläkin huomaan kuvittelevani jotain. On aika unohtaa. Se on vain niin vaikeaa sun tapauksessasi koska tunnuit niin aidolta ja oikealta.
Option haluan kuitenkin antaa: Jos tilanteesi muuttuu ja kaipaat mua niin tee ihmeessä jotain. Minä en itseni takia voi tehdä enää mitään. Särjen sydämeni joka kerta. Jotain kuolee minussa aina kun se tapahtuu.
Ymmärräthän. En ole paha enkä epäaito. Voisin sanoa jopa rakastavani sinua niin paljon kuin tällä tuntemisella voi. Oikeastaan paljon enemmänkin. Päästin sinut tahtomattasi liian pitkälle omassa päässäni. Olit minun rakkaani, paras kaverini ja vaimoni yhtä aikaa. Pyydän anteeksi itseltäni. Ja ehkä hiukan sinultakin.
T: Pöljä
Option haluan kuitenkin antaa: Jos tilanteesi muuttuu ja kaipaat mua niin tee ihmeessä jotain. Minä en itseni takia voi tehdä enää mitään. Särjen sydämeni joka kerta. Jotain kuolee minussa aina kun se tapahtuu.
Ymmärräthän. En ole paha enkä epäaito. Voisin sanoa jopa rakastavani sinua niin paljon kuin tällä tuntemisella voi. Oikeastaan paljon enemmänkin. Päästin sinut tahtomattasi liian pitkälle omassa päässäni. Olit minun rakkaani, paras kaverini ja vaimoni yhtä aikaa. Pyydän anteeksi itseltäni. Ja ehkä hiukan sinultakin.
T: Pöljä
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos olisit välittänyt edes minusta hitusen olisit ottanut yhteyttä. En voi käskeä sinua unohtamaan koska en itsekkään unohda. ja tilanne on muuttunut parempaan suuntaan sinulle
Moi.
En toki voi tietää oletko hän, joksi sinua luulen, mutta kirjoitan kumminkin.
En voi, enkä halua käskeä sua unohtamaan. En voi itsekään unohtaa. Välitän edelleen enkä ole saanut tunteitani kuolemaan. Luulen, että sinä olet jo unohtanut ja jatkanut elämääsi. En ole pitänyt hirveästi yhteyttä sinuun, tiedät miksi. Minun piti antaa itselleni aikaa unohtaakseni sinut, jotta voisimme olla vain ystäviä. Tiedän, että en sinua ikinä saa, koska olet jo toisen, mutta en silti ole lakannut rakastamasta. Olen huomannut, että en varmaan ikinä kykene olemaan sinulle vain ystävä ja minun pitäisi kertoa se sinulle.
Kysyit jokin viikko sitten puhelimessa mitä tunnen. En halunnut vastata, koska meidän piti olla vain kavereita. En voinut kertoa, että minulla on ikävä sinua.
En tiedä miksi kirjoitan tätä tänne enkä sähköpostiisi. Ehkä kerään vielä rohkeutta. Meidän pitäisi vielä nähdä ja puhua asiat selviksi, sillä ilman sitä en kykene jatkamaan elämääni.
Olen pahoillani, että tulin elämääsi hiukan liian myöhään. Jos vain voisin niin muuttaisin sen, mutta valitettavasti en siihen kykene.
Jos satut lukemaan (en usko, että mitenkään voisit erehtyä henkilöstä tekstin perusteella) tämän niin voisitko ottaa minuun yhteyttä sillä itse en siihen rohkene, kun en tiedä enää yhtään missä mennään tai haluatko enää olla yhteydessä minuun siitä huolimatta, että sanoit ettet ikinä halua hävitä elämästäni.
t. Susanna