Onko kukaan kiinnostunut jakamaan kokemuksia talotekniikan osalta?
Olemme saaneet tarjouksen lämmöntuotosta (täystehomaalämpöpumppu, porakaivo 200m, tulistinvaraaja 500l), lämmönjaosta (vesikiertoinen lattialämmitys) ja ilmanvaihdosta (LTO) sisältäen LVIS-suunnittelun ja ym. laitteiden asennuksen. Talon kokonaispinta-ala 283 neliötä. Tarjouksen loppusumma 40.000 euroa. Mitä olette mieltä, onko hinta kohdallaan?
Olemme saaneet tarjouksen lämmöntuotosta (täystehomaalämpöpumppu, porakaivo 200m, tulistinvaraaja 500l), lämmönjaosta (vesikiertoinen lattialämmitys) ja ilmanvaihdosta (LTO) sisältäen LVIS-suunnittelun ja ym. laitteiden asennuksen. Talon kokonaispinta-ala 283 neliötä. Tarjouksen loppusumma 40.000 euroa. Mitä olette mieltä, onko hinta kohdallaan?
Vastaukset 19
Vanhimmat
hinnoittelu katteineen, me saimme tuohon hintaan samankokoisen puutalon tiilikattopäälle pystytettynä perustuksineen (perustukset teimme tosin itse).
Lämmitämme kaksiaikatariffilla laattoja ja pattereita, varaavaa takkaa puilla ja vettä yösähköllä ja aurinkopaneeleilla sekä jäähdytämme yläkertaa ILP:llä. Pyörivä iv-laite palauttaa osan lämmöstä takaisin.
Hankintakustannukset 10000 luokkaa.
onneksi teimme pienen kivitalon, 140 neliötä. Sähkökaapelit lattialämmitykseen, 1200 eur. Sitten päälle ilmalämpöpumppu 1500eur asennuksineen, ja LTO:ksi Pingviini, 2800eur. Vesivaraaja 800 eur. Suunnittelu 500eur. Tästä tulee yhteensä 6800eur, ja siihen sitten Uponorin siniset putket päälle, niin asennuksineen ollaan jossain 12000 eurossa.
mutta isosti ne isot hevoset nai, että kun toi torppa on 2x suurempi, niin äkkiä nuo talotekniikkavempeleetkin on moninkertaisesti kalliimpia.
Talotekniikkaakin on niin monenlaista. Halvimmalla tosiaan pääsee suoralla sähkölämmityksellä. Jos talon tekee myyntiin, se kannattaa valita ilman muuta.
Mutta miksi verrata suoraa sähköä maalämpöpumppuun tulistimella ja vesikiertoisella lattialämmityksellä ?
Talon koko ei tässä korreloi, vaan valittu lämmitysmuoto ja ylimalkaan talotekniikan korkea taso.
Vertailkaa sitten myöhemmin sähkölaskuja, ei taida enää niin paljon naurattaa.
saa sähkölämmitystä vuosiksi eteenpäin, ja vielä sittenkin kun tuo maalämpöpumppu on jo mennyt vaihtoon ja hinta lähtee taas rullaamaan alusta.
Meille olisi maalämpö tullut maksamaan n. 24000€ mutta päädymme sähköön (n. 7000€) juuri tästä syystä. Talon kokonaisala 282m2
sahkolammitys ei kylla ole edes tosiassa nykyhinnoilla liian kallista. Elelemme 182 nelion tiilitalossa, jossa on suora kaksitariffi sahkolammitys ja saunatiloissa lattialammitys....sahkot kaikkineen on noin 170 eeroo kuussa....siita vaan takasinmaksuaikoja laskemaan...
niin että 300 neliön talo kuluttaisi vähemmän sähköä kuin 140 neliötä ?
Ei kannata vertailla 182 neliön talon lämmityskuluja lähes 300 neliön talon kuluihin. Lisäksi lämpimän käyttöveden kulutus: onko käytössä esim. poreamme. Sillä sekunnilla kun kuuma vettä alkaa virtaamaan hanasta, talon kuin talon energiankulutus moninkertaistuu.
Kuka osaa ennustaa sähkön hinnan kehityksen ? Ei kukaan. Uskallan kuitenkin väittää, että kasvamaan päin ja yllättävänkin reippaasti muihin lämmitysmuotoihin verrattuna.
Tuollaisessa vajaan 300 neliön talossa, jossa poreammme tai vast. saattaa maalämmöllä säästää kuussa satakin euroa. Vuodessa säästö on silloin noin 1200 eur, viiteen vuoteen säästyy siis noin 6000 eur.
Pienemmissä taloissa, joissa lämmintä käyttövettä ei hupeloida kaiken maailman jakuzzeihin, sijoitus kalliiseen maalämpöön on ilmeisen turhaa rahan haaskausta.
Vesikiertoiseen systeemiin on helppo ja halpa lisätä myöhemmin ( miksei hetikin ) aurinkokerääjät, jolloin lämmin käyttövesi voidaan tuottaa "ilmaiseksi" jostain maaliskuulta syys-lokakuulle, samoin voidaan avustaa lämmitystä jostain helmikuulta lähtien. Käyttöveden osalta sen voi tietenkin liittää suorasähkölämmitteiseenkin, jos vain tilat laitteille löytyvät.
Ilman muuta vaikuttaa kulutukseen, jos vertaillaan muuten samanlaisia taloja. Tuossa puhuttiinkin ketjun aloittajan talosta ja annettiin vastine lähinnä lauseeseen: "mutta isosti ne isot hevoset nai, että kun toi torppa on 2x suurempi, niin äkkiä nuo talotekniikkavempeleetkin on moninkertaisesti kalliimpia. "
Jos talon koko on 2x suurempi, ei tarkoita että talotekniikan pitäisi olla samassa suhteessa kalliimpaa, eli ei suoraan korreloi. Kalliimpaa toki 200 neliöiseen , mutta vähemmän kuin kahteen 100 neliöiseen.
Meillä LVI -urakan hinta on 25 000 eur. Talomme koko noin 200 asuin m2, muita aloja en nyt muista, kivitalo rinteeseen.
Lämmitysmuotona pelletti, vesikiertoinen lattialämmitys, ilmastointi lto:lla jne.
Pohdin aikoinaan tuota maalämpöä, meille olisi tullut noin samanlainen lämpökaivo, jonka hinnaksi arvioin noin 5000 eur ( 24 eur/metri kallioon, 70 eur/m maa ). Maalämpöpumppu asennuksinen on kalliimpi, kuin pellettikattila polttimineen. Muistanko väärin, mutta hintaeroa pellettikattilaan tulee noin 3000 eur.
Eli kun summataan: teidän talonne talotekniikan lisäkustannukset verrattuna meidän ovat noin 5000 3000 = 8000 eur. Kun tämä lisätään meidän LVI -urakan hintaan, pitäisi saada karkeasti vertailukelpoinen hinta, eli 25 000 8000 = 33 000 eur. Tämän mukaan teillä on jostain syystä 7000 eur em. mukaan selittämättömiä kustannuksia.
Sain juuri itse tarjoukset n 300 neliön taloon:
- lattialämmitys asennettuna 7000e
- MLP, 300l varaaja, porakaivo 200m, releet ja asennus kaikky yht. 16000e
Eli kyllä sinun kannattaa vähän kysellä lisää tarjouksia...
Eikä taida olla yksin kyllä vastaajien hölmöyttä, vaan myös kysyjän kun lähtee heittelemään ajatusta onko kallis vai halpa.
Jos "perusmallin" sijaan valitaankin ilmamääriltään suurempi IV -kone ja otetaan mukaan vielä automatiikkaa, hintaluokka helposti kolminkertaistuu, eli muistaakseni perusmallin noin 1500 eur hinnasta pompataan jonnekin lähes 5000 eur hintaan.
Tämän päälle sitten suuremmat kanavat eristyksineen ja päätelaitteineen ( 125 -> 160 ), kustannuslisää en nyt osaa sanoa.
tekisi kahdella perusmallin ilmanvaihtokoneella?
IV-putkimäärä voisi pienentyä aikalailla.
Märkätilojen tehostettu ilmanvaihto voisi toimia paremminkin.
Onko hullu ajatus?
Heinolassa oli Herrala-talo, jossa yläkerrassa oma lto ja alakerrassa omansa.
Periaatteessa ilmanvaihto mitoitetaan määräysten mukaan rakennuksen sisätiluuden mukaan, ilma vaihtuu kahdesti tunnissa. Rakennus itse ei kuitenkaan ilmaa "pilaa", vaan sen asukkaat. Eli jos 100 neliön talossa asuu 5 henkinen perhe, tulo( ja poisto ) ilman tilavuusvirta on a litraa/s. Jos taas sama perhe elää 200 neliön talossa, vaaditaankin ( karkeasti ) 2a litraa / s. Tämä taas johtaa herkästi suurempaan koneeseen, koska pienemmän koneen resurssit ovat rajalliseet.
Eli suuremmassa talossa päädytään herkästi aika suureen ilmanvaihtokoneeseen loppujen lopuksi aika heppoisin perustein. Tämä johtaa
- kallliiseen laitteistoon ( kone, kanavat, asennus jne )
- suuremmat käyttökulut: vaikka onkin lto, ei se kuitenkaan ota lämpöä 100% talteen, ulos joutuu lämmitettyä ilmaa ja korvausilmaa pitää lämmittää.
- mahdollinen iv melu kuuluu paremmin, koska liikutellaan suurempia ilmamääriaä ( kone itse + kanavisto, erityisesti venttiilit )
Kahden koneen käyttö saattaa olla perusteltua
- kaksitasoinen ratkaisu, oma kone ylä- ja alakertaan
- yhdelle isolle koneelle ei ole tilaa, samoin isommille kanaville.
- verkoston säädettävyys ilmeisesti parempi
- mahdolliset hajuhaitat helpompi eliminoida
- kosteiden tilojen tehostettu ilmanvaihto
Toisaalta pientalossa saattaa olla hankalaa yhdenkin IV -koneen jemmaaminen kahdesta puhumattakaan, isomman ja pienemmän koneen ( esim. Enervent ) kokoero ei nyt ole ole kummoinen. Lisäksi kahdella koneella ilmastointi pitää suunnitella tavallistakin huolellisemmin, jotta ilmat menevät sinne mihin on ajateltukin, eikä esim. vessat olekin ylipaineisia ympäristöön nähden.
Molempien koneiden huollon on sujuttava, tarkoittaa rajoituksia niiden sijoittelussa, huoltoluukkuja jne. Saattaa olla hankalaa toteuttaa yhdelläkin koneella.
Kone pitää sijoitaa sellaiseen paikkaan ettei sen vaimea humina häiritse esim. makuuhuoneita. Muuten tulee sellainen fiilinki kuin asuis ruotsinlaivalla. Meillä nykyisessä talossa on tämmöinen ongelma: ilmalämmityskone on heti makuuhuoneen oven takana. Kyllä siihen huminaan tottuu, mutta joskus kun olen ollut esim. vanhempien luona olen ihastellut sitä hiljaisuutta.
Esitellyssä kohteessa on kaksi IV -konetta:
http://www.rakentaja.fi/suorakanava/verkkolehti/05/2305vallox.htm
sieltä se oli tämäkin ajatus lähtöisin.
Samassa talossa oli myös ilmastointijärjestelmään kytketty maapiiri, jolla voidaan esilämmittää talvella tuloilmaa tai kesällä vastaavasti jäähdyttää. Sellainen idea tuli omalta kannaltani liian myöhään, en viitsinyt enää kaivaa pihoja auki. Putket kun olisi laittanut ajoissa, niin olisi myöhemmin voinut rakentaa lämmönvaihtimen ja kiertovesipumpun, kun jostain olisi löytynyt sopivia osia. Kyseinen systeemi on tietääkseni tulossa Uponorilta markkinoille lähiaikoina.
lyhyemmän ja yhdessä tasossa (kaksikerroksisessa talossa) olevan putkijärjestelmän puhdistaminen voisi olla helpompaa. Minua on nimittäin ruvennut sellainenkin huolestuttamaan.
Taitaa olla aika paljon suunnitteluratkaisuista kiinni tuon kaksikonejärjestelmän edut. Niin talon, kuin ilmastointijärjestelmänkin osalta?
Itse isommassa kaksitasoratkaisussa miettisin kaksikonejärjestelmää ihan tosissani.
Ei juuri eroja, koska poistoilmat tuupatataan alakerrastakin joka tapauksessa läpiviennistä katolle. Seinästä niitä ei kuulu ( ei saa ) puhaltaa ulos. Meillä vanhassa talossa on näin tehty, pakkasella ulkoseinä ja katon lippa poistoventtiilin lähellä on 10 sentin kuurassa, lämpimämmällä kelillä taas aika märkänä.
Vastaavasti tuloilmaritilä sijoitetaan suojaisaan paikkaan, jonka lähellä esim. naapuri ei vinguta ladallaan kylmäkäynnistyksiä aamuisin.
Putsaus tehdään pyörivillä harjoilla tarkastusluukkujen kautta. Harjat ovat kiinni taipuisassa vaijerissa, toisessa päässä ikäänkuin porakone. Harjaa tuupataan kanavaan ja moottori pyörittää niitä. Mielestäni ei ole merkitystä onko yksi- vai kaksitasoratkaisu. Kanavaa tietty mahtuu enemmän ja siten enemmän putsattavaa, mutta tämä taas johtuu talon koosta enemmänkin kuin tasojen määrästä.
Itse en ole edes harkinnut, koska toisen koneen sijoittelu alakerrassa on hankalaa. Nyt kun kone on yläkerrassa, alakerran osalta riittää kun vedetään kanavat ( tulo/poisto D125 ) läpi välipohjan. Toisaalta taas tuoreilma saadaan raitisilmasäleikön kautta läheltä IV konetta talon päätykolmiosta noin 8 metrin korkeudesta maanpinnasta.