Onko mitään hyvää marssijärjestystä olemassakaan. Milloin ne lapset on liian pieniä tai isoja. Pitääkö jäädä henkisesti taistelemaan surkeaan suhteeseen? Kuinka huonosti asioiden pitää olla että voi hyvällä omallatunnolla sanoa että tämä oli tässä. Mitään valmista konseptia tuskin löytyy. Minulla on vain sellainen tilanne etten ole yli kahteen vuoteen tuntenut mieheen mitään läheisyyden kaipuuta. Seksiä on liian vähän ja se ei herätä intohimoa, varmaan kummallekkaan. Minun kiinnostuksen kohteen tapasin vasta alle vuosi sitten, eli avioliittoni on ollut jo hiipunut ennen sitä.
Onko se niin paha asia jos naimisissa oleva ihminen rakastuu toiseen ihmiseen?
Anonyymi-ap
44837
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Ei ole lainkaan paha. Parempi rakkaussopimus voittaa kuitenkin lopulta aina, on turha taistella sitä vastaan, siinä vain menettää vain ainutkertaista aikaa elämästään turhaan pois.
Ei ole paha asia. Lopulta kaikki voivat paremmin. sivusta m kokemusta on.
Avioliitto on pyhä ja tahdon sopimus ei tunneailahtelujen temmellyskenttä. Avioliittoa pitää hoitaa. Jos lähtee toisen perään tunteiden takia, voi olla samassa tilanteessa taas muutaman vuoden kuluttua: jälleen uusi parinvaihto. Typerää ja vahingoittavaa erityisesti lapsille. Uusioperheet voivatkin olla varsinaisia ongelmapesiä, mukana entiset suhteet, entiset anopit, appiukon, lapset useasta eri suhteesta, mustasukkaisuutta, kiusantekoa jne. Jos mies on kunnollinen ja asiansa hoitava, ei väkivaltainen, homoileva, narsistinen, mustasukkainen tai päihderiippuvainen kannattaa harkita kaksi kertaa, lähteekö suhteesta.
Mikä tahansa vastakkaista sukupuolta olevien liitto on himon ja tyydytyksen sopimus, Kun erotiikka sekä seksi (coitus) päättyy, suhde joko päättyy tai siitä muodostuu katkera pärjäilykulissi.
Jopas jotakin!
On. Mutta ei niin kävisi jos suhde olisi kunnossa. Loppujenlopuksi se voi parasta kaikille.
Hyvähän tuo on jos tunteita on arvotavaraa.
Ei se oo meijän käsissä
Miksi olet jäänyt huonoon avioliittoon etkö sivusta huomannut että lapset siitä aina lopulta kuitenkin eniten kärsivät että vanhemmilla on huono olla toistensa kanssa haluatko että lapsesi hakeutuvat samankaltaisiin suhteisiin kuin missä itse olet
Laoset näkevät ja tuntevat kyllä, että vanhemmilla ei suju.
Siinä sitä on hyvää mallia lapsille, kun väkisin ollaan yhdessä.
Eihän rakastumiselle mitään mahda. Itse kuulun siihen harvalukuiseen joukkoon, joka ei pitkässäkään parisuhteessa edes huomaa muita siinä mielessä, jos liitto on onnellinen. Sikäli mun on vaijea tajuta miten tuollainen noin vain rakastuminen edes on mahdollista. Oletettavasti se kuitenkin on mahdollista ja eihän kukaan pysty sitä valitsemaan keneen rakastuu tai ei rakastu. Sitä voi tietekin miettiä, että kannattaako sen rajastumisen takia mitään tehdä, ainakin jos tulee useinkin noin vain rakastuttua. Lopulta oleellista on onko se sen arvoista ja sen määrittää jokainen itse.
Mistä teitä riittää? Olet naimisissa, rakastunut toiseen ja pidät puolisoasi "varalla"! Marssijärjestys joka sinulla on mennyt niin päin helvettiä kuin vain voi mennä on : eroa, ala katsella muita jos kiinnostaa, ihastu, rakastu ja ala vaikka yhteen. Mutta nyt sinulla menee järjestys näin: katsele toisia rakastu, aloita suhde, ja jos aikaa jää kerro puolisolle... Mitä v...a!
Sanoisin niin, että jos suhde on huono, ottakaa ero. Lapset selviää kyllä. Älä eroa jonkun toisen ihmisen takia, koska suhde ei välttämättä toimikaan. Jos pystyt elämään yksinkin, niin silloin olet oikealla tiellä eroajatustesi kanssa.
Ei ole aina niin yksin kertaista. Esim. Minä en ole töissä ja mies on hyvä tulonen. Haluaisin erota, mutta elin taso putoaisi. Tarviin uuden miehen (miel. rikkaan) tilalle. S
Vähän riippuu... Tietääkö miehesi ettei ole lastesi isä.? Eli onko vähän niinkuin mikä se nyt on aisankannattaja! Jos olet pystynyt kusettamaan häntä jo noin kauan miksi lopettaa? Katsele rauhassa nauti elämästä ja pidä ukkosi jos siitä vielä jotain hyötyä olis🤣
Kyllä mieheni on lasteni isä, en ole koskaan häntä pettänyt.
Joo o olet naimisissa silti sinulla on jo valmiiksi katsottuna joku jota "rakastat" joka kertoo jo aika paljon siitä miten paljon arvostat ns uskollisuutta! Mutta mitä sitten ei tässä kukaan ketään tuomitse anna mennä täysillä minä ainakin tsemppaan👍
Niin jokaisella on omat syyt asioihin, minun mieheni on puhunut minut jäämään monta kertaa.
Ja ihminen voi rakastua se ei tarkoita mitään erikseen hakemista.
Tätä voi kompata hyvin, oman liiton ollessa ohi. Olkoon tämä samalla viimeinen viestini tänne. Kuolkoot tunteet ajan kanssa. Turha niitä tunteita tännekään purkaa. Tykkään susta nuorempi nainen, en vaan jaksa enää haaveilla jostain mitä ei tule.
❤️😞
Joo samat sanat vanhemmalle miehelle. Toivoin että kysyt mua ulos kun ollaan hetki edes kahdestaan mutta ei sua tosiaan kiinnosta. Ehkä ruokit vaan silmiäs mussa
Eipä ole kahdestaan oltu paljoa.
Kyllä mä hänessä ihastuin ihan muuhun. 😞❤️
Ei ollut minulta tuo vaikket sinä nainen et täällä olekkaan. Minun tunteeni ei häviä mihinkään. Päinvastoin ajattelen sinua nytkin. Tai sitä etten nähnyt sinua eilenkään. Olen kai hieman hullu. Rakastua yksipuolisesti puolituttuun työkaveriin. ❤️
En ollut eilen töissä.
Siis mies et ollut eilen töissä? Et ollutkaan. Mihin sitten ihastuit nuoremmassa naisessasi jos et ulkonäköön
Vastasin miehelle ja olen nainen. Johan se pitäisi tuosta edellisestä kommentista selvitä.
Ainahan se autoliikkeessä oleva auto on hienompi kuin se oma vanha ritsa.....
Ensin pitää tutustua itseensä ennen haaveilua aina uudesta "paremmasta" suhteesta.
Useimmiten nämä vaihtajat vievät omat virheensä mukanaan uuteenkin suhteeseen ja sitten ihmetellään, mikä meni vikaan....
Joo kun sillä rakastumisella ei ole mitään merkitystä. Se millä on merkitystä ,on sitoutuminen,ja siihen kuuluu uskollisuus. Ihminen voi rakastua miljoonatriljoona kertaa elämässään,mutta sitoutua voi vaan yhden kerran. Sitä on sitoutuminen. Sitä on aito rakastaminen.💩
Ihmisille on miljoonia oikeita. Mutta oikea on se johon sitoudut. Ja sen kuuluu olla molemminpuolista,ja sataprosenttista. Jos ei ole ,ei ole oikea se. Ainoastaan molemmin puolinen sitoutuminen,on aitoa oikeaa rakkautta. Muuta on turha hamuta. 💩
Jos koet ettei toinen ole sitoutunut eikä ymmärtä minkä kulta-arteen päällä seisoo,niin jätä. Mutta jos itse olet se , joka noin kokee,niin ota vastuu valinnastasi. Älä katkeroidu.💩
Älä silloinkaan,vaikka löisitkin kirveesi kiveen. 💩
Nainen joka lähtee rakastumisen takia noin pitkästä suhteesta. Lähtee toisenkin kerran. Huonoin syy on vihreämpi ruoho aidan toisella puolella. Usein se on silmälumetta. Se sinkku tietää sen. Sinä et. Hunaja houkuttaa... muista se.
Takasin vanhaa ei välttis takas enää pääse
Haistakaa ny paska.. elämä on ihan muuta
Ensirakkaus se jää mieleen.
Ihminen ei juuri tunteilleen mitään voi kun ratas alkaa pyörimään. Kariutuneen suhteen lopettaminen on taitolaji.
Odotatko niin pitkään että petät ja sen petoksen turvin eroatte vai lopetatko ensin vanhan ja vasta sitten uuteen.
Millainen luottamussuhde sinulla on mieheesi, jos se on vahva olisiko parempi erota sovussa ennemmin kuin tulisten tunteiden ja pettymyksen kautta.
Oletko itsenäinen vai riippyvainen läheisyyteen. Tuskin kukaan vpi sanoa miten, milloin ja mitä tehdä mutta yrittäisin tehdä mahdollisimman järkevästi.
Oikeastaan neuvo, että teet niinkuin itse ajattelisit olevasi tyytyväisin, on myös lastesi etu. Joskus on vain huonoja vaihtoehtoja, joista pitää yrittää valita sitten se vähiten huono vaihtoehto. Lapsia on tärkeätä ajatella valinnoissa, mutta jos jäät suhteeseen ja teet sen lasten vuoksi niin ota huomioon se, että lapsesi voivat silti myöhemmin syyttää sinua väärästä valinnasta ja toisaalta lapsetkin on erilaisia ja voivat kokea eri tavoin asiat. Itse näkisin, että tärkeintä on, että voit itse elää hyvällä omallatunnolla ratkaisusi kanssa, et ympäristön ehdoilla. Tuossa jotkut arvosteli rakkauden vuoksi lähtemistä, uusperheiden epäonnistumisia ym. Kannattaa muistaa, että jotkut niistäkin onnistuvat ja itse ainakin näkisin rakkauden, jossa kumpainenkin rakastaa parempana vaihtoehtona kuin ns. kulissin. Mutta kuten sanottua tilanteet ja ihmiset ovat erilaisia eikä mitään yleispätevää ohjetta voi antaa.
Aloittaja. Toivon sulle suurta onnea!
Älä eroa🙏
parisuhteessa tulee erinlaisia vaiheita.
Tuut vielä kiittämään itseäsi jos jaksat elää/katsoa vaikeat ajat.
On paha, ihmisellä pitää olla sen verran luoteen lujuutta, kun kerran on valinnut silloin on oltava loppuun saakka. Itse olet valintasi aikoinaan thnyt joten tyydyt siihen. Jos jonkun asian joskus päättä niin se on silloin päätetty ja päätöksiään ei voi ikinä muuttaa. Kunnon ihminen jolla on oikea itseluottamus ei sekoile eikä vaihda puolisoaan ikinä.
En ole koskaan kuulunut "parempien ihmisten" joukkoon.
Meinaat sitten, että ihminen tuomitaan elinikäiseen kärsimykseen ja rangaistukseen jos on joskus väärin valinnut. Kyllä aikanaan tehdyn huonon valinnan voi vaihtaa. Kunnon ihminen ei halua väkisin toista kiinnittää itseensä. Tuollaisen vaatiminen viittaa vaikeaan luonnehäiriöön.
Justiin näin
Palan helvetin tulessa sehän on tullut selväksi jo nuorena. 😊