Osaako kukaan selventää, mistä johtuu erilaisten labra-alojen palkkaerot ja myös koulutuserot?
Osa on ammattikoulupohjaisia ja itse yritän päästä kemistiksi lukemaan. Ihmettelen, että miten ne työt eroavat erilaisilla koulutuksilla. Ajattelin, että jos vaikka pääsisi sairaalan labraan tai jonnekin tehtaalle töihin. En oikein läytänyt netistäkään kunnon vastausta. Kaikki (kemistit, biokemistit, laborantit, laboratorionhoitajat jne) tuntuvat tekevän samaa työtä, vaikka palkoissa on huima ero. Tarttisin pikaista apua, että tietäisin, minkä yliopiston paikan otan vastaan, jos pääsen useampaan paikkaaan. Hain nimittäin vähän kaikkeen labraan liittyvään. Kiitoksia jo etukäteen!
Osa on ammattikoulupohjaisia ja itse yritän päästä kemistiksi lukemaan. Ihmettelen, että miten ne työt eroavat erilaisilla koulutuksilla. Ajattelin, että jos vaikka pääsisi sairaalan labraan tai jonnekin tehtaalle töihin. En oikein läytänyt netistäkään kunnon vastausta. Kaikki (kemistit, biokemistit, laborantit, laboratorionhoitajat jne) tuntuvat tekevän samaa työtä, vaikka palkoissa on huima ero. Tarttisin pikaista apua, että tietäisin, minkä yliopiston paikan otan vastaan, jos pääsen useampaan paikkaaan. Hain nimittäin vähän kaikkeen labraan liittyvään. Kiitoksia jo etukäteen!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Esimerkiksi sairaalassa bioanalyytikot tekevät perusanalyysit ja kemistit ovat vastuussa tuloksista. Kemistit ovat siis "päällyshenkilöitä". Kemistien, biokemistien ym. työ on enemmän tutkimus-, kehitystyötä. Laborantit ja bioanalyytikot sitten tekevät analyysit kemistien ja biokemistien ohjeiden mukaan.
Ennen kuin otat yo paikan vastaan, mieti haluatko painottaa opintojasi biopuolelle(DNA-tutkimusta yms...), näitä opintoja ei kemistien ko:ssa pahemmin ole.
Suosittelen tuota kemistin ko:ta, varsinkin jos haluat tulevaisuudessa vakinaisen työsuhteen ja hyvän palkan.
Kiitoksia paljon, selvensi kovasti...ja heti saan hylätä osan hakemuksista. Nyt vain toivotaan, että saisin paikan Kuopiosta biokemian alalta tai Joensuusta kemisti-alalta. Biokemia on ehkä kuitenkin monipuolisempi, ja eikös se ole lähempänä käytäntöä esim. sairaaloissa ja elintarviketehtaissa? Jossakin tosin oli että kemistit työllistyvät jonkin verran paremmin kuin biokemistit, vaikka olivatkin aika lähellä toisiaan sen asian suhteen. Kemisti-koulutus kai on lähempänä puhdasta kemiaa, ainakin itse sain sellaisen kuvan. Toivottavasti saisin vain toisen paikan ja asia ratkeaisi sillä. Ammattikorkean mahdollisen paikan taidan jo hylätä, jos vain saan jomman kumman noista. Onko netissä missään esitelty laajemmin laboratorio-alaa? Itse löysin vain mainoksentapaisia "tule meille-työllistyt hyvin" -tyyppisiä sivuja. Saisi verrata noita kahta vielä lisää. Vastauksesi auttoi jo kuitenkin paljon eteenpäin, en ollutkaan hoksannut tuota pointtia, että osa tekee peruskokeet ja yo-pohjalta sitten tarvitaan varsinaista kemian osaamista.
Bioanalyytikkojen työnkuva voi olla hyvin erilainen työpaikasta riippuen. Mutta esim. sairaalan laboratoriossa bioanalyytikot tekevät analyysit ja myös ovat vastuussa tulosten oikeellisuudesta, sillä he antavat vastaukset lääkäreille ym. Läheskään aina bioanalyytikkojen työ ei ole "perusanalyysien" tekemistä vaan labrasta riippuen työ on hyvinkin itsenäistä ja työtään voi itse kehittää. Bioanalyytikkojen koulutuksessa AMK:ssa painotetaankin nimenomaan sitä, että saatuaan tutkinnon on teoreettisia valmiuksia nimenomaan KEHITTÄÄ työtapoja ja tutkimusmenetelmiä! (vrt. näin ei ole laboratoriohoitajilla sillä heillä on erilainen ja lyhyempi koulutus!) Kemistit laativat sairaalan labroissa yleensä työohjeet ja vastaavat laitteiden toimivuudesta ja testauksesta jne., mutta he eivät sinänsä osallistu käytännön työhön, vaan sen tekevät bioanalyytikot! Ja parhaiten kehittämistyössä onnistuvat nimenomaan ne, joilla on käytännön näkemystä ja työkokemusta. Monesti biokemistit ja bioanalyytikot tekevät samoja töitä, erityisesti tutkimusryhmissä, mutta kuten sanoitkin palkkaerot on huimat, mikä on kyllä ihme! Suomessa vaan arvostetaan yliopistotutkinnon suorittaneita enemmän, vaikka tietotaito olisikin sama! Bioanalytiikan koulutuksessa voi paljolti itse vaikuttaa siihen, mihin "erikoistuu", 12 ov:n laajuisiin syventäviin opintoihin voit valita esim. solu- ja molekyylibiologiaa, genetiikkaa tms, jolloin tietämyksesi näiltä aloilta on tietenkin normaalia suurempi ja voit päästä nimenomaan ns. tutkimus- ja kehittämistyöhön. Ei siis kannata hylätä tätä vaihtoehtoa! Bioanalytiikka on alana hyvin monipuolinen ja avaa työmahdollisuuksia moniin bioalan yrityksiin, tutkimusryhmiin tai sitten sairaalamaailmaan.
Joo, ihan varmasti bioanalyytikkojen ja biokemistien tietotaito on sama...hah hah:)!! Mietihän nyt itsekin mitä puhut. Biokemistit ovat tutkijoita, bioanalyytikot tekevät enemmän käytännön töitä. Teillä ei aivan taatusti ole AMK:ssa yhtä syvällistä opiskelua esim. molekyylibilsasta kuin yliopistossa. Eikä se ole tarkoituskaan! Ei AMK:sta tarvitse valmistua tutkijoita. Yliopiston tehtävä on tehdä tutkimusta.
"Bioanalyytikkojen koulutuksessa AMK:ssa painotetaankin nimenomaan sitä, että saatuaan tutkinnon on teoreettisia valmiuksia nimenomaan KEHITTÄÄ työtapoja ja tutkimusmenetelmiä! (vrt. näin ei ole laboratoriohoitajilla sillä heillä on erilainen ja lyhyempi koulutus!)"
Bioanalyytikot laillistetaan labranhoitajiksi.
Ei kannata laborantiksi ainakaan jos ei jotain ihme työtä ole tarjolla.
Mitäs eroa sitten on biokemistillä ja kemistillä töiden suhteen? Vastausten perusteella käsitin, että nämä kaksi ovat suunnilleen "sama" asia työelämässä eli samantyyppisiä töitä. Bioanalyytikko, laborantti jne ovat "alempiarvoisia", se on jo mennyt perille... Opiskelupaikkani tulee kai olemaan jompi kumpi noista kahdesta ensimmäisestä.
Kiitos muuten selventävistä vastauksista joita on jo tullut.