houkutusta vain jättää kaiken ja lähteä ja jonnekin minne tahansa pois? Minä tunnen!
tunteeko kukaan muu
minäTämänlainen
231446
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
ajatus käväissyt,mutta....
Toivottavasti sinulla on kuitenkin muuten asiat kunnossa.
mutta ei se ou oikkeesti niinkkää - heleppoo...
suunnaton houkutus on lähteä litomaan tästä oravanpyörästä. Ja JOSKUS mä vielä sen teen...kait...luultavasti..ehkä... :))
sanasi on oikeassa järjestyksessä.
kuinka niin :))
haluta ja tahtoa, tehdä siirtoja nyt kohta tai heti. Siis monen monet kerrat olen lähtenyt"huomenna" ja se huominen tulee sen uskon!
kuulostaa jotenkin tutulta :))
Vaan ainahan sitä kannattaa edes haaveilla...Kiva niitä on mielikuvitusmatkojakin tehdä.Lähteä vaikka appelsiineja poimimaan Marokkoon.
Reppuun seteleitä - sultan - suola - sokeri - onkivehkeet - pakki - puukko - teltta
Reppu paatin kokkaan purjeet ylös ja menoks
ja matkan aikana nautitaan tulevasta ja irtaannutaan menneistä.
Varokaa naikkoset meitä on monta karannutta liikenteessä ja meitä saa helliä ja vastalahjaksi annamme --ll-a
niinpä tietenkin...
Siinäkö se elämän muutos sitten olisi :)
on e l ä m ä ..sen mukaanottaminen ja minulta ei puutu mitään.. vielä joskus, ehkä, kenties, luulisin, lähden ennenkuin täytyy kirjoittaa "vaille 55"( sillä vielä kirjoitin 54)
Takila,vainko kakkosluokkaa tarjoaisit vastalahjaksi? Minä antaisin sulle ihan ykköstä. jOSPA SINÄKIN?
kukas teitä nyt haluais kimppuunsa äheltämään. Kunpa jostakin löytyis mies joka on muutakin kuin pelkkä pili.
aiotko vaihtaa toiselle keskustelupalstalle, se ajatus on käynyt minunkin mielessäni
on aina välillä paikallaan, mutta minne tahansa en lähtisi. Tämä ei suinkaan ole huonoin mahdollinen paikka.
Luulisin ... monet kerrat on ollut minullakin sama ajatus, mutta tässäpäs vain jökötän...
paitsi en työpaikkaani.
Asuin vajaan vuoden yksin, nyt nuorin lapsi asuu kanssani ja elämä maistuu hyvälle.
Ystäviä en uudelta paikkakunnalta ole saanut, mutta en kaipaakaan, mulle riittää että metsä on lähellä.
Minäpä jätin sen työn ... elämä maistuuu ,ei enää työpaikka kiusaamista eikä muitakaan velvoiteita ... kyllä ehdinkin olla jo työnantajan orja ihan tarpeeksi kauan ...
Miksiköhän sitä raataakin kuin hullu... Nyt saa paikkani joku nuori joka todella tarvii toimeentuloa , Toivottavasti kaikki osaa nauttia elämästäänkin ja asettaa arvot oikeille paikoilleen..
Lähtemiseen, jonkin taakseen jättämiseen, liitty aina vapauttavia elementtejä. Sillä, jos näin ei olisi, niin kuinka kukaan koskaan jättäisi mitään taakseen?! Eri asia sitten on, että vapauden vimma (se hetki, jolloin kaikki tuntuu olevan mahdollista!) ei koskaan kestä, kuin lyhyen siiveniskun verran. Sillä oikeasti elämä eletään korvien välissä. Ei olosuhteissa.
Se mitä teemme ja haluaisimme tehdä, ovat kaksi eri asiaa. Kaiken jättäminen taakse on kaunis kangastus mutta sitä emme koskaan tavoita/halua/uskalla tavoittaa. Kulkurin elämä on romantiikkaa mutta kulkurina eläminen on kaikkea muuta.
Hetken halu vapauteen on kuin kurkistus siihen että elämässä saattaa olla jotain hyvääkin, monasti se tunne riittää ja matka jatkuu.
Joka päivä
Pitäähän sitä joskus lähteäkin... että voisi kokea myös takaisin palaamisen ihanuuden.;)
Oma kysymyksensä on tietysti, mistä lähtee ja mihin palaa. Entiseen palaamista kannattaa harkita vielä enemmän kuin lähtemistä.
Vähäksi ajaksi voin lähteä melkein minne tahansa, mutta pitemmäksi ajaksi lähtemistä pitää vähän suunnitella. Se vie joskus niin paljon aikaa, että lähtemisentarve ehtii haihtua mielestä.
Pitää myös miettiä, mitä haluaa ottaa mukaansa ja mitä jättää taakseen.
Lähdettäisiinkö vasta huomenna... tai ensi viikolla... ehkä?
olisi helpompi kuin jääminen, minä olen kuin kissa, rakastan tätä paikkaa ja siedän sen ihmisiä.
taidat siellä viettää. ;)