Niitä epäkohtia ilmenee muissakin paikoissa, eikä pelkästään Iltalehden esille tuomassa Auroran sairaalassa. Ja näitä epäkohtia ja valuvikoja on monia. Alkaen sairauksiin liiallisesta fokusoitumisesta, potilaiden tyhjänpäiväisestä kategorisoimisesta, huonosta ja alistavasta kohtelusta, terveyttä tuhoavien myrkkyjen, joita lääkkeiksi väitetään määräämisestä, psykiatrian systeemiin sinisilmäisesti aikoinaan luottaneiden, sittemmin uhriksi tulleiden pysyvästä leimaamisesta koko loppuelämäksi, ihmisarvon mitätöimistä, vääriin, tai toimimattomiin hoitokeinoihin, traumaterapian ja avoimeen dialogiin pohjautuvan hoidon liian vähäisestä käytöstä psykiatriassa, etenkin julkisella puolella. Potilaita ei kuunnella, heitä ja heidän elämänkokemuksiaan ei käsitellä. Psykiatriassa on liikaa autoritäärisyyteen ja hierarkiaan perustuvaa systeemiä, jossa sääntöjen noudattamisesta ja orjamaisesta alistumisesta tehdään "hoidon päätarkoitus". Ihmisoikeuksien räikeää rikkomista.
Diagnoosit seuraavat potilaan mukana sinne perusterveydenhuollonkin puolelle. Eli ne leimaavat potilaan pysyvästi kaikissa muissakin terveyteen liittyvissä asioinneissa. Niin, ettei saa enää ( välttämättä) itselleen somaattisiin oireisiin ja sairauksiin mitään hoitoa.
Näitä tuli minulle ainakin ensimmäisenä mieleen.
Kannattaako niitä palveluita siis edes käyttää? Etenkin, jos hoitoon hakeutuvia pidetään vain huomionhakuisina narsisteina? Suomessa epätasa-arvoinen kohtelu on tabu, josta ei saa puhua, eikä sitä tuoda esille. Takavuosikymmeninä joillekin aiemmin mt-diagnosoiduille potilaille, jotka valittivat esim. väsymystä ja masennusta, niin esim. Itä-Suomen sairaanhoitopiirin alueella tehtiin, tai tehtailtiin lähes järjestelmällisesti M1- lähetteitä. Vaikka taustalla olisikin ollut jokin muu, psyykkinen sairaus. Esim. väsymystä aiheuttaa moni muukin, kuin psyykkinen sairaus. Lisäksi kyseisellä alueella potilaiden kohtelu oli todella ala-arvoista, huonoa ja ihmisarvoa mitätöivää ja ihmisoikeuksia rikkovaa. Niin, että on niitä epäkohtia ollut muuallakin, kuin vain pelkästään jossakin yksittäisessä Auroran sairaalassa. Vikoja on koko hoitokulttuurissa, ilmapiirissä ja ylipäätään asenteissa mt-oireista, tai elämässään vaikeuksista kärsiviä kohtaan.
Itse katson asian näin, että koko psykiatriaa ja kaikkia käytössä olevia asenteita, ilmapiiriä, ja hoitokeinoja pitää uudistaa ja muuttaa potilaita kuuntelevaan, ymmärtävään, empaattiseen ja humaanimpaan suuntaan.
Terv. omakohtaisella kokemuksella
Diagnoosit seuraavat potilaan mukana sinne perusterveydenhuollonkin puolelle. Eli ne leimaavat potilaan pysyvästi kaikissa muissakin terveyteen liittyvissä asioinneissa. Niin, ettei saa enää ( välttämättä) itselleen somaattisiin oireisiin ja sairauksiin mitään hoitoa.
Näitä tuli minulle ainakin ensimmäisenä mieleen.
Kannattaako niitä palveluita siis edes käyttää? Etenkin, jos hoitoon hakeutuvia pidetään vain huomionhakuisina narsisteina? Suomessa epätasa-arvoinen kohtelu on tabu, josta ei saa puhua, eikä sitä tuoda esille. Takavuosikymmeninä joillekin aiemmin mt-diagnosoiduille potilaille, jotka valittivat esim. väsymystä ja masennusta, niin esim. Itä-Suomen sairaanhoitopiirin alueella tehtiin, tai tehtailtiin lähes järjestelmällisesti M1- lähetteitä. Vaikka taustalla olisikin ollut jokin muu, psyykkinen sairaus. Esim. väsymystä aiheuttaa moni muukin, kuin psyykkinen sairaus. Lisäksi kyseisellä alueella potilaiden kohtelu oli todella ala-arvoista, huonoa ja ihmisarvoa mitätöivää ja ihmisoikeuksia rikkovaa. Niin, että on niitä epäkohtia ollut muuallakin, kuin vain pelkästään jossakin yksittäisessä Auroran sairaalassa. Vikoja on koko hoitokulttuurissa, ilmapiirissä ja ylipäätään asenteissa mt-oireista, tai elämässään vaikeuksista kärsiviä kohtaan.
Itse katson asian näin, että koko psykiatriaa ja kaikkia käytössä olevia asenteita, ilmapiiriä, ja hoitokeinoja pitää uudistaa ja muuttaa potilaita kuuntelevaan, ymmärtävään, empaattiseen ja humaanimpaan suuntaan.
Terv. omakohtaisella kokemuksella
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lisäksi monissa psyykelääkkeissä on paljon merkittäviä haitta ja sivuvaikutuksia, jotka sairastuttavat niitä käyttävän ihmisen muihin vakaviin joko neurologisiin, tai somaattisiin sairauksiin. Epäkohta sekin.
Tuleeko muille mitään muita epäkohtia psykiatriassa, hoitosysteemissä, käytännöissä ja potilaiden kohtelussa?
Niis siis, tuleeko muille mieleen lisää mitään muita epäkohtia?