Onneaan hehkuttanut Jasmin Vähäkangas jakoi mieheltään saamat karmivat viestit: "Toivottavasti kuole

Onneaan hehkuttanut Jasmin Vähäkangas jakoi mieheltään saamat karmivat viestit: "Toivottavasti kuolet pian"
Jasmin jakoi hirvittävät viestit avoimesti julkisella tilillään.

mita tekkee poliisi ampuu viattoman lunnin..

tässäkin poliisi oottaa vaan .. olis ennalta ehkäsyn paikka hakkee marko putkaan.

Mielisairaus: asioita, jotka tulee pitää mielessä
fobiat voivat olla merkki mielisairaudesta

Varhainen huomio ongelmaa kohtaan auttaa sinua hallitsemaan sitä tehokkaammin.

On monia riskitekijöitä, jotka voivat vaikuttaa oireisiin, mutta ne eivät ole ratkaisevia:

Traumaattiset kokemukset joko lähimenneisyydessä tai aikaisemmin elämässä.
Väkivaltainen tai hylkivä ympäristö.
Mielisairaustausta.
Aivovamma.
Stressaaville tilanteille altistuminen.
Mielisairaudet ovat paljon yleisempiä kuin ehkä ajatteletkaan. Ne voivat ilmestyä missä vain iässä, sosiaaliluokassa, ammatissa tai kulttuurissa. Potilas tarvitsee apua sairauden hoitoon.

Kymmenen varoitusmerkkiä mielisairaudesta
3 minuuttia
Mahdollinen mielisairaus voi ilmetä tietyistä käyttäytymiseen ja mielialaan liittyvistä häiriöistä tai muihin samaistumiseen liittyvistä tekijöistä. Tällaiset oireet tulisi hoitaa niin pian kuin mahdollista.

Jotkut sairaudet vaikuttavat käytökseen ja toimintaan, ja johtavat yhtäkkisiin mielialan muutoksiin. Mielisairauden oireet voivat johtua monista syistä, ja niillä on vakavia terveysvaikutuksia. Nämä tilanteet voivat myös olla väliaikaisia. Kun oireet pitkittyvät, kyseessä saattaa olla mielisairaus. Oireita voidaan hallita, jos ne hoidetaan ajoissa.

Potilas voi itse havaita joitakin oireita, ja joskus epänormaalin käyttäytymisen huomaa joku ulkopuolinen. Suurin osa oireista on heijastus pelosta, kivusta, konflikteista, autonomian puutteesta, eristyksestä ja niin edelleen.

Mielisairaus: kymmenen varoitusmerkkiä


Käyttäytymistä ja tapoja tarkkailemalla voidaan havaita joitakin mielenterveyshäiriöitä.

Seuraavaksi kerromme oireista, jotka voivat olla osoitus siitä, että ihminen kärsii mielisairaudesta:

Unihäiriöt
Kyvyttömyys nukkua levollisesti on yksi yleisimmistä mielisairauden oireista. Sitä esiintyy usein äärimmäisyyksinä, kuten unettomuutena tai kroonisena väsymyksenä. Se voi myös ilmetä unissakävelyn ja/tai painajaisten muodossa.

Mielisairaus ja fobiat
Fobiat ovat yleisiä, kun on kyse mielisairaudesta. Yleisimpiä ovat agorafobia, pelko lähteä kotoa, sosiaalinen fobia tai pelko olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa tai pelko olla väkijoukon keskellä, mikä tunnetaan myös enoklofobiana. On myös fobioita, jotka liittyvät tiettyihin eläimiin, esineisiin tai tilanteisiin.

Lue myös: Kuinka päästää irti pakkomielteisestä ajatuksesta

Mielialan muutokset ilman mitään ilmeistä syytä
Kaikki tuntevat olonsa toisinaan surulliseksi, ahdistuneeksi, hermostuneeksi, ärtyneeksi, vihaiseksi tai kykenemättömäksi nauttia iloisista asioista. Mutta kun näin tapahtuu ilman hyvää syytä, ovat ne ehdottomasti tärkeitä oireita, joita tulee pohtia. Valitettavasti nämä mielialamuutokset voivat johtaa läheisistä vieraantumiseen tai ongelmiin ihmissuhteissa.

Todellisuuden vääristyminen
Mielisairaudesta kärsivät ihmiset havaitsevat todellisuuden, joka on erilainen kuin muiden ihmisten havaitsema todellisuus. Pidä mielessä, että tällä ei ole mitään tekemistä poliittisen, seksuaalisen tai uskonnollisen näkökulman kanssa. Siinä on enemmänkin kyse todellisesta toimintahäiriöstä. Yksi äärimmäinen esimerkki tästä on, kun ihmisellä on harhaluuloja tai hallusinaatioita (ilman psykoaktiivisia lääkkeitä tietenkin).

Muutokset syömistottumuksissa
syömishäiriö on mielisairaus

Syömishäiriöt ovat erittäin tavallisia meidän kulttuurissamme, varsinkin teini-ikäisten keskuudessa.

Syömishäiriöt ovat myös oire mielisairaudesta. On ihmisiä, jotka alkavat yhtäkkiä syödä hallitsemattomasti, huolimatta siitä kuinka heidän kehonsa ja terveytensä mahdollisesti heikentyy. Sitten on myös ihmisiä jotka lakkaavat syömästä, koska heidän vääristynyt minäkuvansa saa heidät kuvittelemaan heidän olevan ylipainoisia. Tällä tavoin alkavat ongelmat, kuten anoreksia ja bulimia, ja se liittyy myös aikaisempiin oireisiin todellisuuden vääristymiseen liittyen.

Riippuvuudet
Aineriippuvuus tai mitkä vain muut aktiviteetit, joita ihminen ei hallitse lainkaan, ovat yleisiä mielisairauden oireita. Siten riippuvuudet ovat paheita, joita ihmiset voivat hallita, mikäli he työstävät niitä ja voivat turvautua perheen sekä yhteisön antamaan tukeen.

Käytännössä riippuvuudesta kärsivän ihmisen on todella vaikea huomata oma toimintahäiriönsä tai sairautensa. Riippuvuudet tulevat monissa eri kategorioissa, oli kyseessä sitten väärinkäyttö, pakonomainen syöminen, peliriippuvuus, sadismi, masokismi tai jopa pakonomainen omistautuminen elektronisille laitteille.

Lue myös: Älypuhelimen käytön haitat ja hyödyt lapsilla

Mielisairaus ja seksuaalinen halu
Seksuaalisen halun hiipuminen liittyy yleensä johonkin mielenterveysongelmaan, kuten masennukseen. On myös oireita, jotka liittyvät seksuaalisiin tottumuksiin ja ovat osoitus mahdollisesta mielisairaudesta. Kaikista yleisimpiä ovat ennenaikainen siemensyöksy, sadomasokismi ja muut parafilian merkit.

Kognitiivinen tai muistiin vaikuttava heikentyminen
Vaikeus ymmärtää tai yhdistää tehtäviä ja ihmisiä, tai ihmisiä ja tilanteita ja niin edelleen on myös merkki siitä, että ihmisellä on mielisairaus. Samoin käy progressiivisen muistinmenetyksen kanssa.

Jotkut ihmiset alkavat havaita, että he ovat saattaneet unohtaa laittaa valot pois päältä. Tai he eivät tunnista läheisiään tai tuttaviaan. Tämä on oire, joka täytyy hoitaa nopeasti voidaksemme ehkäistä onnettomuuksia ja psyykkisiä haittoja.

Yletön vihamielisyys ja raivo
Kyvyttömyys selvitä stressistä aiheuttaa hallitsematonta vihaa. Vihan aiheuttamat hyökkäykset ovat suurempia ja saattavat päätyä väkivaltaisiin tekoihin. Jos impulsseja ei hallita, johtavat ne vakaviin seurauksiin töissä ja muissa vuorovaikutussuhteissa.

Itsetuhoiset ajatukset

Itsetuhoiset ajatukset
Toistuva halu päättää oma elämä on yksi selvimmistä mielenterveyshäiriön oireista. Hyödyttömyyden tai sopeutumisen mahdottomuuden tunne on yleinen tekijä, joka tekee itsemurhan ajatuksesta houkuttelevan. On tärkeää, että itsemurha-ajatuksista kärsivä ihminen rohkenee puhua siitä ajoissa, pyytää apua ja yrittää hakeutua muiden seuraan, jotta hän ei joutuisi eristäytyneeksi.

Perheväkivalta
Päivitetty 29.12.2021

Perheväkivallalla tarkoitetaan perheen sisäistä väkivaltaa, joka voi kohdistua kehen tahansa perheenjäseneen. Perheväkivaltaan kuuluu avo- tai aviopuolisoiden keskinäinen väkivalta, vanhempien tai heihin verrattavien aikuisten lapsiinsa kohdistama väkivalta, sisarusten toisiinsa kohdistama väkivalta ja lasten vanhempiinsa kohdistama väkivalta.

Suomessa kaikki perheen sisäinen väkivalta on kriminalisoitu ja virallisen syytteen alainen rikos. Tämä tarkoittaa sitä, että väkivallan tullessa poliisin tietoon se tutkitaan ja saatetaan syyttäjälle syyteharkintaan ja mahdollista rikossyytettä varten riippumatta siitä, haluaisiko väkivallan kohde itse nostaa asiasta syytettä.

Perheväkivalta on henkistä, fyysistä, seksuaalista, taloudellista tai kunniaan liittyvää väkivaltaa, tai laiminlyöntiä. Fyysinen väkivalta itsessään on aina samalla myös henkistä väkivaltaa, se loukkaa ja alistaa kohdettaan. Muita henkisen väkivallan muotoja on periaatteessa rajattomasti. Sekä lapseen että puolisoon kohdistuvana näitä voivat olla vähättely (ulkonäön, seksuaalisuuden, ymmärryksen tai muun ominaisuuden pilkkaaminen) ja pelottelu ja uhkailu (esim. väkivallalla). Puolisoiden välillä henkistä väkivaltaa voi olla esimerkiksi toisen eristäminen ystävistä, sukulaisista ja harrastuksista ja muu kontrollointi, lapsiin kohdistuvat uhkailut tai uhkaus katkaista toisen vanhemman yhteys yhteisiin lapsiin (esim. aiheettomilla pahoinpitely- tai insestisyytöksillä). Niin ikään henkinen väkivalta voi kohdistua sijaiskohteisiin (huonekalujen paiskominen, lemmikkieläinten uhkailu tai vahingoittaminen). Toista voidaan uhkailla suoraan tai välillisesti (esim. itsemurhalla).

Suomessa perheväkivalta sekä naisiin kohdistuva väkivalta ovat edelleen vakava ongelma. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 aikuisiin kohdistuneesta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta puolet oli avio- tai avopuolisoiden välistä. Aikuisista uhreista 75,2 prosenttia oli naisia ja kaikista epäillyistä 78,1 prosenttia oli miehiä. Kaikista uhreista alaikäisiä oli 21,3 prosenttia. Alaikäisten uhrien osuus on noussut vuoden 2009 noin 18 prosentista vuoden 2019 vajaaseen 25 prosenttiin. Vuonna 2020 osuus laski 21,3 prosenttiin. Kaikki väkivalta ei kuitenkaan tule viranomaisten tietoon.

Runsas alkoholin käyttö lisää lähisuhdeväkivallan riskiä ja vaikuttaa väkivallan uusiutumiseen, vakavuuteen ja seurauksiin. Tekijän päihtymys lisää riskiä enemmän kuin uhrin päihtymys. Alkoholisidonnaiseen väkivaltaan vaikuttavat yksilöllisten fysiologisten vaikutusten lisäksi myös esimerkiksi henkilön persoonallisuuden piirteet, taustatekijät ja kokemukset sekä tilannetekijät. Päihtyneenä olemista voidaan käyttää myös tekosyynä väkivaltaan, tai sillä voidaan kieltää oma vastuu väkivallasta tai sen seurauksista.

Väkivaltaa esiintyy myös ilman alkoholinkäyttöä. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että alkoholi lisää väkivallan riskiä huomattavasti. Humalatila ja varsinkin pitkäaikainen alkoholinkäyttö heikentää kykyä havainnoida oikein toisten käyttäytymistä ja puheita, lisää alttiutta loukkaantua vähäpätöisistä asioista ja hämärtää suhteellisuudentajua. Kaikki nämä tekijät lisäävät läheisiin kohdistuvien väkivallantekojen riskiä humalaisten riidoissa.

ddd