Onko hevonen turvallinen eläin?

Niin taitolajeja molemmat. Toisaalta hevosillahan sitä on ennen autoja matkattukin

Anonyymi00002 kirjoitti:

Niin taitolajeja molemmat. Toisaalta hevosillahan sitä on ennen autoja matkattukin

Minun ratsastus kokemukset ne harvat on olleet aikuisena kummia.Hevonen on ollut aina ylivarovainen..vaistonnut minun pelon tai taitamattomuuden,ei ole halunnut lähteä käyntiä lukemaan millään ja käyntikin on ollut hidasta ...monilla eri hevosilla eri talleilla sama.Olen ollut normaalipainonen joskin jopa alle sekä myöhemmin lievästi ylipainoinen ja hevoset on olleet lämminverisiä normi kokosia.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Minun ratsastus kokemukset ne harvat on olleet aikuisena kummia.Hevonen on ollut aina ylivarovainen..vaistonnut minun pelon tai taitamattomuuden,ei ole halunnut lähteä käyntiä lukemaan millään ja käyntikin on ollut hidasta ...monilla eri hevosilla eri talleilla sama.Olen ollut normaalipainonen joskin jopa alle sekä myöhemmin lievästi ylipainoinen ja hevoset on olleet lämminverisiä normi kokosia.

*käyntiä lujempaa

Helposti pillastuu kun näkee auton😂

Anonyymi00006 kirjoitti:

Helposti pillastuu kun näkee auton😂

Ei kaikki. Ratsastin kerran hevosella päätiellä pienen matkan ja tuli tyhjä tukkirekka takaa perävaunun kanssa. Kettingit hakkasivat pystyrautoihin ja vauhti oli kova vaikka risteys oli lähellä. Hevoseni säikähti vähän, mutta pysyi hallinnassa (lämminverinen ratsuhevonen). Muutaman askeleen steppasi lähes paikoillaan. Tuntui kun takapää olisi matalammalla. Ei sen kummempaa. Kuorma-auto sitten aiemmin vastaan hiekkatiellä mutkan takaa jossa puustoa, mihinkään et voinut kääntää hevosta, pakko ratsastaa eteepäin. Pyrin pitämään hallinnassa ja vasen etuohja oli löysähköllä, puolipidäte oikealla puolen ja pohkeilla avitus, ettei mene kuormiksen eteen. Lisäsin koko aja vauhtia siksi että hevonen ei tee mitään odottamatonta kuten hyppää kuorma-auton eteen eli kokoajan lisää pohkeita. Ohitimme auton niin että olisin voinut koskea sen rautaiseen lavaan. Oikealla puolen oli jyrkkä rinne alas ja menimme tosi ahtaasta paikasta ohi. Siinä piti tunteet jäädyttää ja luottaa yläkertaan johon oli aiemmin ja myöhemminkin kannattanut luottaa. Se oli mitä viisain ja rakastettavin hevonen. Siitä on yli 30 vuotta aikaa.

Meille opetettiin ratsastuskoulussa oikeaa putoamista siten että me feikattiin se putoaminen hallitusti hevosen ollessa käynnissä ja sitten ravissa. Painotettiin että kädet eteen jos putoaa pään ylitse. Ohjista tuli pitää aina tiukasti kiinni niin että jos hevonen väisti vaikka estettä niin ei pudonnut hallitsemattomasti vaan ohjat vaimensi pudotusta ja pep.pu harvoin osui edes maahan ja siitä nopeasti uudelleen selkään ja ei kun menoksi uudestaan.

Ai sä et ite tiedä että hevosella on turpa

Kauanko olet ratsastanut ja mitä tapahtui?

Toivottavasti olet itse ees jossain määrin hyödyllinen, ettet mene seuraavana yms

Toista maailmansotaa ei oltais voitettu ilman suomenhevosia, jotka vetivät tykkejä ja olivat luonnon ja sodan armoilla -40 asteen pakkasessa ilman riittävää suojaa. Moni suomenhevonen antoi isänmaan puolesta henkensä ja sinä sanot hevosia hyödyttömäksi.
Samoin viestikoirat kuljettivat viestejä sotajoukkojen välillä ja ilmoittivat vihollisen olevan lähellä murisemalla hiljaa tai muullatavoin (seisoen kuin seisova lintukoira).
Kirjasuositus: "Sotakoira Rocky". (Saksanpaimenkoira)

Oletko sinä se eläintenvihaaja/rääkkääjä joka koira-palstalla vihaa koiria ja kissapalstalla kissoja ja nyt hevoskeskusteluissa pitää tulla vihaansa purkamaan tänne? Tahallaanko tahdot ärsyttää ja kiusata eläinten ystäviä ja omistajia? Viha kumpuaa pelosta ja/tai säikähdyksestä.

Kerroppa sitten mitä hyötyä on sinusta? Oletko sinä hyödyllinen?

Ai sä et lähtökohtaisesti tiedä hevosen omistavan turpaa.
Ihmeellisen moni alkaa tässä ketjussa puhumaan turvallisuudesta vaikka kyse on lähinnä turvasta (turpa)

T. Ap

Entä jos se metwursti menee henkeen ja tukehdut siihen? Onko se sitten turvallista.