70 vuotta ihan suotta

Kun kuolen, en voisi vähempää välittää yhtään mistään :))

Olet satutäti.

Esimerkkiä elämiseen toivoisin lasten ja lastenlasten ottavan. Ihan niinkuin itselle monissa tilanteissa mieleen muistuu miten isä tai äiti tekivät vastaavassa. Ei tietenkään just samanlaisia eteen tule. Että virheistä oppisivat, että vaikeuksien jälkeen löytäisivät tavan selvitä ja jatkaa. Että läytäsivät tavoitteita joihin pyrkiä. Että paheet olisivat lyhytaikaisia, etteivät ne ehtisi saada valtaa. Että hoitaisivat itseään, vain siten voi hoitaa toista. Että olisivat kiitollisia kun aihetta on. Että toimisivat ihmisten parissa, etteivät erakoituisi riittävää yksinoloa unohtamatta. Että kannustaisivat lapsiaan.
Ja että antaisivat erilaisten ihmisten olla sen kummemmin solvaamatta, eläisivät mieluummin omaa elämää.

Heh heh ja elämä oli yhtä syytösstä.