Olen eronnut lapseni ulkomaalaisesta isästä joka asuu jälleen kotimaassaan, lapsemme on muutaman vuoden ikäinen ja haluaisimme nyt taistelujen laannuttua vierailla lapseni kanssa hänen isän luona. Lapsi ei puhu isän äidinkieltä mutta isän ystävä on lupautunut viettämään lapsen kanssa iltoja/päiviä puhuen isän kieltä - voisimmeko ajatella että esim. tapaamiset viikottain ja kielen harjaannuttaminen leikkien ohessa toisivat hänelle pientä kielitaitoa jota voisi harjaannuttaa vielä jatkossakin koska tulevaisuudessa toivoisimme lapsen viettävän lomia isän kanssa tiiviimmin. Summa summarun - olisiko ajatus "kielikoulusta" turhaa vai takaisi jonkinlaista kielipohjaa ajan mittaan? Kiitos asiallisista kommenteista!
Kielen oppiminen
Helleenitär72
4725
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hei!
Minusta idea kuulostaa hyvältä. Lapsi oppii pienenä yllättävän nopeasti uuden kielen. Itse olen oppinut ruotsin joskus 4-5 vuotiaana, kun menin yökyläilemään useasti paikkaan, jossa puhuttiin vain ruotsia. Ja muistan, ettei olo tuntunut edes orvolta, vaikken ensin ymmärtänyt mitään. Sormella osoittelemalla tulivat sanat tutuiksi :-)
Luulen, että tärkeintä on, että lapselle ei anneta mahdollisuutta kommunikoida omalla kielellään tämän toista kieltä puhuvan henkilön kanssa, vaan hänen on "pakko" vaihtaa toiselle kielelle pystyäkseen ilmaisemaan itseään. Muuten lapsi puhuu suomea, vaikka ymmärtäisikin mitä toinen sanoo. (Tämä vain oma teoriani monia kaksikielisiä perheitä seuranneena.)
Tuollaisessa "kielikylvytyksessä" kannattaa todella yrittää panostaa sanastoon, eli pelkkä "oleilu" ei ole niin tehokasta, kuin jos järjestelmällisesti yritetään lukea ja leikkiä kieltä kehittäen. Jokapäiväisen kielen sanasto on kuitenkin aika suppea.
Mikäs siinä, mutta varaudu siihen että tulet yksin takaisin Suomeen.
Olen samaa mieltä, että kannattaa olla varuillaan, kun lähtee viemään lasta lapsen isän kotimaahan. Maasta riippuen voi olla, että lapsi todellakin jää isän kotimaahan. Taisit mainita jotain "taistelujen laannuttua", mikä viittaisi siihen, että isä olisi ollut halukas pitämään lapsen itsellään.
Itselläni on kaksi lasta, jotka olen tuonut Suomeen muutama vuosi sitten enkä totisesti lähde niitä viemään lasten isän maahan, vaikka minulla on oikeuden päätös huoltajuudesta. Tulkoon isä käymään Suomessa lapsiaan katsomassa.
ei ole hyvä idea viedä lasta mihinkään isän maahan ennemmin kuin lapsi itse tohtoo tavata isänsä ja osaa ainakin sanoa ettei halua jäädä sinne jos tilanne muuttuu hankalaksi