lyhyt kölisille veneille. Miten niiden turvallisuus on ajateltu. En usko, että tyyppihyväksyntöjä saa, jos karilla ajossa syntyy pohjaan aukko ja esim. keskim. 3 kymmenestä veneessä olijasta hukkuu. Jokin idea näiden rakenteiden toimimiselle karilleajotilanteessa pitää olla? Onko kukaan ajanut kivelle tämmöistä nykyaikaista asuntovenettä tai ellei itse kehtaa tunnustaa niin tietääkö kaverin ajaneen. Miten siinä on käynyt? On tietenkin hienoa kun vanhan tyyppisillä "uppotukeilla" on kannattajansa ja löytyyhän sille varmasti perustelunsa. Hevosellakin oli lujaa kannatusta vuosikymmeniä kun autot ja traktorit tulivat markkinoille ja onhan sillä vieläkin paikkansa. Markkinavoimat taitaa ajaa näiden paskaa, paskaa, paskaa kommentaattorien ohi kun niitä valmistetaan tuhansia vuosittain. Eihän näitä vanhoja Swaneja eikä muita kunnon pelejä millään riittäisi näille kaikille. Voi olla etteivät edes haluaisi ostaa.
Mitä tapahtuu karilleajossa näille
tasapohjaisille
279524
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Riippuu valmistus materiaalista ja suunnittelusta ei niinkään kölin pituudesta.
karilla käynnin jälkeen veneet korjataan.
jos todella uskot vanhojen konstruktioiden kestävän loputtoman ja huolettoman kareilla käynnin, voit yllättyä. ehkä pitkäkölisellä voidaan suijailla parin hiekkasärkän tai laakean kiven laen, mutta täräytäppä sillä helvetinmoiseen terävään kivikkoon, niin tuskinpa kestää.
mikä ihme siinä kivillä käynnissä niin paljon houkuttaa, että siihen pitää oikein venevalinnassa keskittyä. itse olen luullut että kivillä käynti on vahinko. valitsetko leipäveitsesi ja henkilöautosi potentiaalisen vahingon perusteella? onko tapanasi leikellä sormiin ja ajella pitkin ojanpohjia? no, leikki leikkinä. tarkoitus ei ole provosoida tai suututtaa. ihmetyttää vain tämä karifobia. itse olen pyrkinyt opettelemaan nuo navigoinnin perusteet, mutta kivillä on itsekin tullut käytyä kertaalleen (vahingossa).
Ehkä samasta syystä valitset veneen, joka ei uppoa ensimmiseen kiveen ajettuasi.
Voisitko kertoa mitkä uudet tai vanhat veneet ovat viime vuosina uponneet "ensimmiseen kiveen ajettuasi"?
Ajattele, jos esim. ylität Atlanttia ja vaikka yöllä törmäät ajelehtivaan tavaraan. Köli irtoaa.
Nooh.. ei kai kukaan näillä uusilla asuntovaunuilla niin pitkälle lähdekään...
onneksi useimmat uusilla veneillä purjehtivat liikkuvat vain hyvin merkityillä väylillä. Jos veneilee paljon myös väylien ulkopuolella, arvostaa pohjarakennetta, joka ei ole niin herkkä pienille pohjakosketuksille. Lasikuituveneet ovat pääsääntöisesti heikkoja, mutta erityisesti kölirakenteen osalta on suuria eroja. Ainahan ei ole kyse siitä, että täräytetään täysillä helvetinmoiseen kvikkoon, mutta jos haluaa hieman seikkailla, tulee aina tilanteita, joissa gpssästä ja kailuluotaimista huolimatta täytyy kölillä hieman kokeilla. Syvä bulbiköli saattaa jo hyvin alhaisessa nopeudessa aiheuttaa sellaisa voimia pohjaan, että vauriot saavat alkunsa. Mielstäni vene on erittäin heikko, jos se ei kestä esim. rantautumisen yhteydessä tapahtuvai pieniä pohjakosketuksia.
Toiseen osioon vastauksena sanoisin, että leipäveitsessä en ole nähnyt turvavarusteita, mutta lapsilleni olen ensimmäiseksi puukoksi ostanut erityisesti lasten käyttöön suunnitellun tylppäkärkisen ja siten muotoillun puukon, ettei käsi luiskahda terään lapsen yrittäessä lyödä puukon kärjellä vakkapa puunkappletta. Auton valinnassa vaikuttaa turvallisuusnäkökohdat erittäin paljon, siis auton passiivinen turvallisuus, turvatyynyt, sivuturvatyynyt, turvaverhot, korin rakenne auton koko ja massa ym. Eikös ne autonvalmistajat mainostakkin törmäystestituloksiaan, eli en vamaankan ole ainoa, joka näitä seikkoja katselee autoa valitessaan.
onko nyt niin, että nämä kivillä kävijät ovat käytännössä rannikon lähisaaristossa pyöriviä veijareita. ei kai meidän tarvi sotkea oikeita avomeri/valtameripurjehtijoita tähän keskusteluun? nuo purjehdusmuodot kun periaatteessa tarvii toisenlaiset veneet.
joissa on tämmöinen tasapohjainen vene ajettu itämerellä karille niin, että miehistö on joutunut jättämään veneen. Irtosiko silloin palapohjasta vai katkesiko kölipultit vai tippuiko vain lippis päästä?
Itse ajoin vahingossa semmoisen pitkäkölisen kiveen ja taisi siinä lippis tippua. Vene ei alkanut vuotamaan, mutta syksyllä ylösnoston jälkeen löysin murtuman kölin takaa. Sen korjaaminen oli suhteellisen helppo. Mitä olisi tapahtunut jos vene olisi ollut lyhytkölinen tasapohjainen? Kiinnostaa sen vuoksi, että tänä kesänä veneenä on sellainen uusi mielestäni tosi hieno tällä palstalla provottu vene. Pitääkö hinata vanhaa venettä pelastuslauttana perässä ja virittää langonki jotenkin valmiiksi, että pääsee sinne nopeasti? Jos sattuu taas osumaan vaikka navigointitaidot paranee vuosi vuodelta.
mullakin. Uudella Bavarialla seilaan tänä kesänä. Anteeksi, siis asun laiturissa. Ja teen koko kesän mittasen sopimuksen jonkun vapaaehtoisen pelastajan kanssa. Köröttelee siinä vierelläni koko ajan. Niitä uppoo hvetisti. Tosin niitä myydäänkin tuhansia vuodessa.
Kyllä ostajat on tyhmiä. Haukilahdessakin monta uutta Bavariaa pötköttää. Eikö niillä olisi varaa parempaankin? Vai ymmärtääkö ostajat laadun päälle?
Ehkä niissä Match-malleissa on painonsäästön nimiin tehty riskiratkaisuja ? Mutta onhan se
hienoa kun nykyään pääsee "halvalla" uuden purjeveneen omistajaksi. Jos ne Bavariat olisivat
vielä sen lisäksi kauniita ja sisätiloiltaan vähän viihtyisämpiä, olisin aika pian itsekin
jonossa !
Karille ajo varsinkin kovalla vauhdilla on aina vakava asia, vaikka olisi pitkäkölinenkin.
Tietääkseni pohjoismaisilla laatuveneillä murtumat ei tule niin laajalle alueelle kuten Ranskalaisilla ja Saksalaisilla. Lisäksi moduulirakenteiset veneet on huomattavasti hankalampia korjata.
Liukuhihna veneet ovat tehty syville vesille ei Suomen karikkoisille rannikolle. Jos ostat tällaisen veneen aja se kiville, hommaa todella pätevä korjaaja korjaamaan vauriot, niin saat kestävämmän veneen kuin se uutena oli.
Hei
Haluaisin hieman tarkennusta kun puhutte eväkölisestä ja pitkäkölisestä veneestä.
Pitkäkölinen vene on sellainen, jossa köli alkaa keulasta laskeutuu viistosti kölin alareunaan. Sitten on kölin pohja, tasainen osa ja perässä kölin takareuna nousee perän tasaan. Peräsin kiinnityy useinkölin takareunaan ja on rungon ulkopuolinen. Esimerkkejä Colin Archer, Folkkari, Hans Christian, Scylla jne (muutamia suomessa parhaiten tunnettuja, maailman valtamerillä erilaisia pitkäkölisiä venetyyppejä liikkuu paljon)
Sitten on erikseen eri mittaisilla pitkillä eväköleillä varustetut veneet ja kapeilla (lyhyillä) eväköleillä varustet vene mallit.
Kölin törmäyskestoon vaikuuttaa kölin syvyyden ja kölievän pituuden lisäksi kiinnityskohdan muotoilu; esim viinilasimalliin pyöristetty pilssi. Tietenkin myös: materiaalit, laatu, tukirakenteen jne.
Heikoin törmäyksen kestoltaan on pulkkapohjainen syvällä eväkölillä ja bulbilla varustettu äärimmilleen kevennetty raaserityyppinen vene.
Kestävin matalalla pitkälläkölillä (ei pitkällä eväkölillä) varustettu viinilasimuotoinen runko.
Pitkämallisella eväkölillä varustetut veneet sijoittuvat tähän välimaastoon.
Em. kestävyyksiin vaikuttaa tietenkin kaikki em osatekijät.
Näistähän voidaan vääntää sanan säilää juupas-eipäs periaatteella kun ei ole tutkimustietoa. Mutta jokainen hiukankin teknistä ajattelukykyä omaava ymmärtää yllä olevat totuudet.
Kiitos hyvästä selvityksestä, näyttää nuo peruskäsitteet olevan aika monelta hukassa, ehkä joku jotain tuosta ymmärtääkin ja hieman miettii.
Kyllästyttää tämä bavaria vs muut veneet väittely, johon asiallisetkin keskustelut kääntyvät. Valitettava esimerkki tämä bavaria matchin köli, josta keskustellaan pari aihetta alempana - esimerkki kuitenkin siitä mitä voi tapahtua missä tahansa äärimmilleen kevennetyssä veneessä, jossa kölin tuenta ei ole riittävä.
Jos perämoottoritelineen peräpeilikiinnityksessä suositellaan sisäpuolelle vahvistukseksi huomattavasti telineen omaa kiinnityslaippaa suurempaa tukevaa vaneria tai alumiinilevyä, voiko joku vakavissaan väittää, että parilla kämmenen kokoisella alumiinilapulla tehty "pohjan vahvistus" on riittävä kölin turvalliseen kiinnitykseen. Kölin paino lienee 1500-2000 kg ja kiinnityspinta runkoon n. 150x 1000 mm. Riippumatta kuitumateriaalista ja suunnatuista kuiduista ja vastaavista, ovat runkoon kohdistuvat voimat pienellä alueella melkoisia, ja delaminoitumísen vaara on olemassa, jolloin kölin täydellinen irtirepeytyminen karilleajotilanteessa on mahdollista.
Pari vuotta sitten vene-lehdessä oli juttu suomalaisveneestä, joka menetti kölinsä biskajalla? ilmeisesti konttiin törmäyksen seurauksena. Vene oli rimaepoksirakenteinen ja se rungon sisällä oli riittävästi ilmataskuja sekä puolityhjät vesi- ja polttoainesäiliöt, jotka estivät veneen uppoamisen. Veneen rakenteesta ja kölin tuennasta en tiedä enempää, mutta suht tasapohjainen syvällä eväkölillä varustettu vene lienee kyseessä.
Kölin irtoamisen syy ei varmasti ole se, että pulttien aluslevyt olivat liian pienet. Kuten kuvista näkyy pohjasta irtosi koko kölin kokoinen pala eikä aluslevyt tulleet läpi. Monissa "laatuveneissä" on paljon pienemmät aluslevyt. Laminaatin on oltava niin tukevaa, että se kestää ko. rasitukset. Toinen vaihtoehto on rakentaa laaja terästukipalkisto kuten monissa X:ssä ja Mannerbergin veneissä.
Tuo Vene-lehden tapaushan tapahtui varsin nopealle ja kevyelle veneelle. Osumahetkellä nopeutta oli muistaakseeni 15 kn. Siinä vauhdissa vauriot ovat väkisin. Jos pohja kestäisikin, tapahtuu muualla pahoja. Kokonaisuuden kannalta voi olla parempikin, ettei vene pysähdy kuin seinään. Vähän sama kuin yrittäisi mitoittaa auton kestämään 100 km/h kolarin pienin vaurioin. Auto painaisi älyttömästi ja matkustajat kuolisivat kuitenkin, vaikka auto säilyttäisikin muotonsa.
Dehler mainosti 80-luvulla noita tasapohjaisia eväkölisiä veneitään videoilla, joissa vene ajettiin karille 6 kn vauhdilla. Ei näkyviä vaurioita.
Kyse on mitoittamisesta ja vaaditusta turvallisuustasosta. Suurin ongelma on kasvaneet nopeudet. Folkkarilla ei yli 8 solmun taida päästä millään, mutta nykyisillä 7-8 m veneillä saa helposti 10 kn lokiin ja 16 kn on mahdollista. Rakenteiden tekeminen sellaisiksi, että vene olisi edelleen kohtuullisen hintainen ja suorituskykyinen, mutta kestäisi karilleajot huippuvauhditakin on mahdoton yhtälö.
Varsin monta karilleajoa olen ko. veneillä kuullut 6-7 kn vauhdeissa, joihinkin on lievä vuotokin tullut, mutta kaikilla on päästy rantaan.
oliko keskellä isoakin "selkää" vai oliko jonkun mökkinaapurin rannassa?
minkähän verran veneen sitten pitäisi painaan. bavaria 35 match painaa 6 tonnia ja brittiläinen laatutuote westerly 35 (aivan uusi konstruktio) 3800kg ( http://www.westerly-owners.co.uk/New_Westerly_Brochure.pdf )
... tehdään nykyään Välimerellä (veistämön konkan jälkeen). W35 ei ole "lujitemuovivene" vaan hiilikuitu/kevlar/yms./lujitemuovivene, siitä keveys.
35 matchin esitepaino on 5900 josta kölissä pitäisi olla 2100 kiloa. westerlyn pitäisi esitteen mukaan painaa 3800 josta 1600 on kölissä. selittyykö rungon 1600 kilon ero todellakin materiaalivalinnoilla? kun riki vielä painaa n. 200kg, eikä sisustus näytä westerlyssä erityisen kevyeltä niin painoero vaikuttaa huikaisevalta.
..... kokemukseni mukaan esim. hiilikuitu on ällistyttävän kevyttä ja monta kertaa vahvempaa kuin lujitemuovi (siis tarvitaan paljon vähemmän vastaavaan vahvuuteen). Kyllä minä olisin taipuvainen myöntämään painoeron johtuvan pääosin materiaaleista.
Jos oletetaan Westerleyn tosiaan painavan tuon 3800 kg, josta kölin osuus 1600 kg, jää muulle 2200 kg. Eihän se älyttömän kevyt ole.
Moni 80-luvun 10-11 m vene (3/4-tonnarit, X99, Jeanneau Selection jne.) painoivat suurinpiirtein tuon ja osassa köli oli painavampi. Hiilikuitua saattoi joissain 3/4-tonnareissa olla, muttei kai koko runko. Epoksiakin käytettiin vain kisaveneissä.
Jos tosta 2200 kg:sta ottaa pois moottorin (21 hp Yanmar, 151 kg kuivana), alumiiniriki (~120 kg pelkkä masto), tankit, helat, vessanpöntön, lieden jne. ei puusisustukselle ja rungolle jääne kuin 1000-1500 kg.
Perinteinen puusistus painaa paljon. Onko Westerleyssä kunnon sisustus vai onko se X99:n tasoa?
Esitteessä mainitaan, että runko on tehty carbon-kevlar-glass-cloth epoxia. Vähän haiskahtaa, että hiilikuitua ja kevlaria on laitettu lähinnä markkinointimielessä eikä äärimmäisen kevyen rakenteen toivossa. Onhan Bavariassakin kevlaria...
Samahan se on kaikissa urheiluvälineissä. Vaikkapa squashmailoja myydän hiilikuituisina 170-190 g painosina, mutta oikeasti kevyet painavat 110 g (10 vuotta sitten 135 g). Lasikuituiset painoivat ~220 g.
miten itämerellä on karilleajossa hajonnut ranskalainen tai saksalainen vene. Olisi hienoa jos näkisi oikein valokuvin millaisia ne vauriot ovat.
katsomassa Ahvenannaalla Degerbyssä olevan venetelakan rannassa olevaa Firstiä. Siitä on tosin jo aikoja sitten riisuttu kaikki käyttökelpoiset helat ja myös köli, mutta lasikuituvauriot kyllä näkyy. Valokuvia ei minulla ole. Sen veneen kippari muuten hukkui, tosin putosi veteen ennen kuin vene ajautui kiville ja avuton gasti ei osannut tehdä mitään.
On muitakin esimerkkejä. Esim. 80-luvun ranskalaisista tasapohjaisista veneistä. Kukahan jaksaisi kaivaa esille.
Täräytin vuosituhannen vaihteessa tehdyn lyhytkölisen paatin purjeilla kiveen, vauhtia oli 6 solmua.
Pari kölitukea murtui ja kaapisto sai vähän kipeää. Vene nostettiin ylös ja tarkastaja totesi, että paatti on vielä tukevampi, kuin moni uusi. Hyviä purjehtuksia ja korjataan talvella.
Avattuaan vaurio alueen korjaaja totesi, että rakenteessa on käytetty erittäin järkevästi suunnattuja kuituja ja kölin tuenta oli jakanut voimat hallitusti.
Rakenteen hyvyys ei riipu yhdestä tekijästä, vaan kuinka se on suunniteltu toimimaan ja toteutettu.
Ettei tarvitse turvautua mutuun, niin kannattaa jututtaa veneen korjausfirmoja. Kavereilla on varsin mielenkiintoisia tarinoita myös pohjoismaisista ns. laatuveneistä.
Pohjoismainen ns. laatuvene voi olla aika venyvä käsite ! Itse lukisin siihen lähinnä Orustissa
tehdyt veneet ja pari suomalaista (Swan, Baltic). Ainakin rakenne näillä on Lloydsin normien
mukainen ja tarkastama. Nyt saa sitten yrittää kumota tämänkin faktan, olkaa hyvä !
Minunkin Bavarialla on Lloydsin muyöntämä sertifikaatti. Siis laatuvene.
Valitettavasti Lloyds ei enää myönnä sertifikaattia Bavarialle. Venemessuilla myyjä väitti että Lloydsin luokituslaitos ei tarkasta Bavarioita kunnolla, jonka johdosta he eivät käytä enää Lloydsia. Itse lievästi sanoen epäilen myyjän puhetta?
Jos on vakuutus niin ei haittaa