Olen 11v poika joka pitää jostain syystä kirjoittamisesta. Yhtäkkiä aloin kirjoittaa koneelle jotain vaan yhtäkkiä... Sitten vain jatkoin ja jatkoin ja olen kirjoittanut nyt aika paljon koneelle tätä samaa juttuu...
Sain inspiraation yhdestä pelistä jota pelailen tietokoneella :D Se on sellanen aika jännä sotakirja. ite tykkään kirjoista joissa on keskiaikaa, sotaa ja välillä elämänkertoja jostain henkilöistä. Mulle voi mailaa jotku toiset kirjailianalut [email protected] . Ja kysymyksiä voi laittaa kirjasta jos haluu vähä kuulla siitä juonta. =)
Sain inspiraation yhdestä pelistä jota pelailen tietokoneella :D Se on sellanen aika jännä sotakirja. ite tykkään kirjoista joissa on keskiaikaa, sotaa ja välillä elämänkertoja jostain henkilöistä. Mulle voi mailaa jotku toiset kirjailianalut [email protected] . Ja kysymyksiä voi laittaa kirjasta jos haluu vähä kuulla siitä juonta. =)
Vastaukset 30
Vanhimmat
Onnea kirjailijana kasvamiseen!
Kerro ihmeessä juonta meille, ehkä saat itsekin uutta näkökulmaa, kun tiivistät muille.
Hmm eli tässä kirjassa eletään tulevaisuutta. Tarinassani on vuosi 7224 ja universumissa soditaan. On kaksi rotua: ihmiset ja örkit. Ne siis sotivat keskenään. Ja kirjan päähenkilö on tyyppi joka on yhden erikoisjoukon kapteeni joka saa ryhmälleen tehtävän että pitää mennä tuhoamaan neljä tykkiä yhdeltä örkkien planeetasta. hänen ryhmässään on kymmenen sotilasta. ja sitten ne pääsee sinne planeetalle ja siitä se sitten alkaakin. Mennään tuhoamaan neljä tykkiä joita örkit käyttävät siis ihmisten aluksien tuhomiseen. Siin on niiku juoni =)
Mielikuvitus laukkaa =D Mutta tää ei oo kumminkaan mikään sellanen tarina missä kerrotaan esim "ja sitten tulee avaruusalus ja ampuu kaikki ja sitte ne lähtee pois" vaan tämä on kuin yhden ihmisen elämänkerta. Toivottavasti ymmärsitte mistä nyt puhun
Oon siis toi kirjailianalku 11v
Ilmotanpaha vaan että rekisteröidyin tänne
Ihan ensimmäiseksi: opettele kirjoittamaan
- kirjailija
- kirjailijanalku
Ilman huolellisia perusopintoja et pitkälle pääse:( Jos tämän nöyränä tajuat, olet jo pitkällä.
Oon vasta 11v ja äidinkieli on 8.... Inspiraatio syntyy mutta välillä tulee kirjoitusvirheitä
Totta tuokin. Kieliopillinen virheettömyys on kuitenkin loppujenlopuksi toisarvoista. Jos kertomus on muuten hyvä sen voi aina hioa valmiiksi myöhemmin.
Muutenkin tuntuu että suomessa oikeinkirjoitukseen kiinnitetään liikaa huomiota. Esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa menestyvät parhaiten virheetöntä, mutta merkityksetöntä tekstiä tuottavat ihmiset. Missä vaatimus nerokkuudesta ja kantaaottavuudesta? Ei ihmekään että kielen käyttö on köyhtymässä.
Sulla on selkeästi hyvä alku kirjalle.
Kannattaisi ehkä miettiä muutama keskeinen hahmo ja tarkastella juttua näiden kautta niin, että örkeissä on hitunen hyvää ja ihmisissä hitunen pahaa (jos siis perusasetelma on se, että örkit on niitä pahiksia).
Vielä muutama kohtalonhetki, niin lukija ei malta odottaa, että pääsee tarinan syövereihin. Kivaa kirjoituskesää sulle!
Kun kirjoittaa johdonmukaisesti
*KIRJAILIA* tms. , niin kuin sinä olet tehnyt
täällä, se ei ole enää kirjoitusvirhe.
Se on ajattelu- ja hahmotusvirhe.
Ehkä ne perusasiat kannattaisi sittenkin
opetella ...................!!!!
Sama juttu esim. autonajossa tai
maalaustaiteessa.
Sanomasi on ristiriidassa siihen, että kirjankustantajat eivät nykypäivänä enää halua puolivalmiita töitä!!! Kustannustoimittajilla ei ole aikaa kouluttaa primitiivisellä asteella olevia kirjoittajia eikä korjailla heidän alkeellisia kirjoitelmiaan.
Kirjoittajan kannattaisi siis oman etunsa nimissä pyrkiä kieliopilliseen virheettömyyteen heti alusta alkaen Mitä paha siinä on? Ketä kielen rakenteellinen virheettömyys vahingoittaa? Sinuako, joka olet laiska opettelemaan asioita?
Suomi on siitä harvinainen maa, että täällä ei todellakaan kiinnitetä huomiota oikeinkirjoitukseen, enää. Vain jotkut fiksut tekevät niin, kuten minä.
Sanomasi on ristiriidassa siihen, että kirjankustantajat eivät nykypäivänä enää halua puolivalmiita töitä!!! Kustannustoimittajilla ei ole aikaa kouluttaa primitiivisellä asteella olevia kirjoittajia eikä korjailla heidän alkeellisia kirjoitelmiaan.
Kirjoittajan kannattaisi siis oman etunsa nimissä pyrkiä kieliopilliseen virheettömyyteen heti alusta alkaen Mitä paha siinä on? Ketä kielen rakenteellinen virheettömyys vahingoittaa? Sinuako, joka olet laiska opettelemaan asioita?
Suomi on siitä harvinainen maa, että täällä ei todellakaan kiinnitetä huomiota oikeinkirjoitukseen, enää. Vain jotkut fiksut tekevät niin, kuten minä.
Kieli on syntynyt välittämään mielipiteitä. Sanomaton kielenkäyttö on merkityksetöntä, eikä sitä tule rohkaista. Virheetön kielioppi on tietenkin hieno asia, mutta se on aina toissijaista tekstin sisältöön nähden. Valitettavasti nykyinen äidinkielen ylioppilaskoe on luonut tilanteen jossa äidinkieltä kirjoitetaan kuin englannin ainetta. Mikä karhunpalvelus äidinkielelle!
Lukaisepa huviksesi korkealle arvosteltuja ylioppilasaineita ja kerro kuinka moni teksti herättää todellista vastakaikua, tai sisältää poikkeuksellista kielellistä nerokkuutta. En muista yhdenjään kirjoituksen herättäneen ihailua.
Syy ei tietenkään ole oppilaan, joka yrittää teoksillaan nuoleskella kriteereitä parhaan kykynsä mukaisesti. Ongelma on virheellisissä arviointikriteereissä. Ongelma on väärin rakennetussa opetusohjelmassa. Laadukkaaseen -ei vain oikein kirjoitettuun- tekstiin tulee tähdätä peruskoulusta lähtien.
Otsikkosi on harhaanjohtava. Useimmat kirjoittajat osaavat kyllä oikolukea tekstinsä virheettömäksi. Kustantaja on valmis korjaamaan muutaman kielioppivirheen, jos teos on muutoin loistava. Tuleeko kehnompia edes painattaa? Ja vain sen vuoksi että kustantajalta säästyy muutama työtunti?
Vastatakseni kysymykseesi, kielen rakenteellinen virheettömyys rajoittaa tekstin nerokkuutta. Ei kuitenkaan pöytälaatikkokirjoituksissa (toivottavasti) koska kirjoittajalla on käytössään riittävästi aikaa. Toisin on ylioppilaskirjoituksissa, joka asettaa kielenkäytöstä virheellisen kuvan.
Kun kerran olet oikeakielisyydestä kiinnostunut, niin katsotaanpa omaa tekstiäsi sillä silmällä.
Sanot "sanomasi on ristiriidassa siihen, että". Pitäisi olla: "sanomasi on ristiriidassa sen kanssa, että".
Käytät kolmea huutomerkkiä peräkkäin. Se ei kuulu asiatyyliin.
Kirjoitat "alusta alkaen Mitä paha siinä on?". Virkkeen lopusta puuttuu piste, ja sanasta "paha" puuttuu toinen a. Epäilemättä näppäilyvirheitä, mutta itseään puritaaniksi mainostavan olisi sentään syytä korjata nekin näin lyhyestä tekstistä.
Kirjoitat: "Ketä kielen rakenteellinen virheettömyys vahingoittaa?" Kuitenkaan se, että kirjoittaa "kirjailia", kun pitäisi olla "kirjailija", ei nähdäkseni ole rakenteellinen virhe vaan oikeinkirjoitusvirhe.
Kirjoitat: "Vain jotkut fiksut tekevät niin, kuten minä." Tästä ei löydä virhettä hakemallakaan. Siksi se kelpaakin mainiosti esimerkiksi siitä, miten oikeinkirjoitukseltaan ja kieliopiltaan täysin kelvollinen lausahdus voi olla sisällöltään niin rajattoman typerä, että se tuhoaa vaikutelman fiksusta kirjoittajasta ennen kuin vaikutelma on ehtinyt syntyäkään.
Lopuksi: Meillä on tässä 11-vuotias ihminen, joka on jo ala-asteiässä ehtinyt kiinnostua kirjoittamisesta - vieläpä aloitellut oman tarinansa kirjoittamista kaunokirjalliseen tyyliin. Se, että kannustuksen ja ihailun sijaan täällä ryhdytään yhden oikeinkirjoitusvirheen pohjalta saivartelemaan kustannustoimittajien työnkuvasta ja ylioppilaskirjoitusten olemuksesta, on paitsi täysin suhteellisuudentajutonta, myös aika ällöttävää.
Sinä, nuori kirjoittaja: Älä ole huolissasi. Oikeinkirjoituksen ehdit kyllä oppia äidinkielen tunneilla tai vaikka lukemalla hyviä kirjoja. Jatka vain sitä, mistä olet innostunut. Mikä tärkeintä: Älä kuunaan erehdy pitämään fiksuina ihmisiä, jotka täällä itseään sellaisiksi sanovat.
Ainakin omat silmäni havaitsevat, että
11-vuotias kirjoittaa tässä ketjussa
johdonmukaisesti "kirjailia" ja
"kirjailianalku".
Olenko tulossa sokeaksi?
Anteeksi että kirjoitin kirjailijanalku sanan väärin. Oletteko nyt tyytyväisiä?
En tajua miksi tuollasesta pitää tulla vinkumaan.
Ei mitään anteeksipyyntöjä, e-hei.
Osaat olla jo 11-vuotiaana piikikäs ja loukkaantunut. Se asenne rulaa suomalaisissa piireissä *taputtaa* Älä vahingossakaan opettele nöyräksi. Muista aina käyttää paljon kielteisiä mielikuvia herättäviä verbejä, kuten vinkua, valittaa, vänkyttää, huutaa.......... Sysää kauas se, mitä vanha kansa sanoo oppimisesta: Sen, minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
Anna vaan palaa, älä takerru virheisiin, korjaile sitten jälkeenpäin.
T. Sherlokki (c) 2005
Hyvä hyvä, kiva kuulla että kirjoitat innostuneena! Jatka ihmeessä, ja anna mielikuvituksen lentää. Kauheasti ei tarvitse välittää pikkumaisista huomautuksista, jotka koskevat oikeinkirjoitusta, mutta kyllä siihen kuitenkin vähän kannattaa panostaa. Ihan senkin takia, että kun aikaansaannostasi sitten joku lukee, virheitä ja sekavia lauseita vilisevää tekstiä on tosi raskasta lukea. Mutta pääpaino, eli se johon sinun pitää keskittyä, on ehdottomasti tekstisi sisällöllä ja varmaankin tarinalla, koska melko seikkailulliselta se vaikuttaa. Onnea kirjoittamiseen - pidä intoasi yllä!
Seurasin keskustelua jonkin aikaa ja huomasin kuinka kirjoitusvirheeseesi takerruttiin.
Se on epäkohteliasta ja törkeää sinun ikäistäsi todellakin nuorta kirjailijanalkua kohtaan.
Kun itse kiinnostuin kirjoittamisesta olivat virheet ja oikea kielisyys täysin hukassa, mutta se ei minun tahtiani haitannut. Kirjoittamalla ja yrittämällä löytää virheeni tekstistäni alkoi kirjoittamiseni muuttua virheettömämmäksi ja parin vuoden päästä minulla oli täysin virheetöntä tekstiä. (edelleen tulee huolimattomuus virheitä, mutta ne ovat luku erikseen...)
Pidä sinä pääsi pystyssä ja mieli vapaana. Silloin pääset ylitse virheistäsi ja muut olkoot hiljaa sen aikaa kun sinä olet vielä nuori ja kokematon. Vuoden päästä huomaat jo paljon eroa itsessäsi ja kirjoittamisessasi ja odotas kun murrosikäsi häämöttää...
Aiheesi tuntuu erikoiselta ja ymmärrät mistä kannattaa kirjoittaa ja se mikä kiinnostaa sinua kiinnostaa kyllä muitakin.
Ja vielä sanotaan, että pelit ovat sivistymättömiä... Minä en ole koskaan uskonut siihen, koska ovat nekin taiteellisia helmiä.
Anna ajan kulua, anna itsesi kasvaa ja anna tekstiesi kasvaa kanssasi.
Kirjoittamalla virheesi katoavat. Eikä sinun virheesi ei ole mikään iso ja paha. Kirjoitat itse asiassa viisaasti ja hyvin ikäiseksesi.
Se on hyvä se...
Kunnioittaen
Shiyo Chiji
Kirjoita tarinasi ja lähetä kustantajille :) tuntuu että jo pelkkä maaginen vain 11 vuoden ikä on riittävä syy tarkastella tekstiäsi tarkemmin.
Jos on niin että olet onnistunut kirjoittamaan kiinnostavan tarinan, ikä on puolellasi. Tuskin kukaan meistä aikansa eläneistä osaa enää kirjoittaa kuten lapsi, vapaasti ja mielikuvitusta hyödyntäen.
Me aikuiset joudumme tekemään jos mitä mielikuvaharjoituksia ja luovuusrituaaleja jotta löytäisimme sisältä sen lapsen, joka uskaltaa eläytyä ja antaa tarinan viedä.
Toivotan tsemppiä ja hauskoja kirjoitushetkiä nuorelle kanssakulkijalle. Ainutkaan kirjoitettu tarina ei ole turha, jokainen teksti vie eteenpäin, sekä tekijän että kokijan.
- ikävuodessa 11 on jotain homoeroottista.
luulen että kirjoittaja feikkaa meitä ja itseään.
Jaffer94 on valinnut iäkseen 11 sen vuoksi, että vuonna 1994 tapahtui jotain erikoista ja numerossa 11 on kaksi seivästä vastakkain. ymmärtänette symboliikan.
Voin olla väärässäkin. Ehdottomasti voin.
Are you out of your mind ????????????????????????????????????????????
Näitä vinkkejä on ennenkin täällä yritetty sotkea juttuun jos toiseenkin.
Vaikka tänne kirjoittaisi Aku Ankasta kai siinäkin joku näkisi homoerotiikkaa.
Kommentoijalla lienee jotakin kaapissa, jos ei jo liene tyystin ryöminyt sieltä kaapista ulos?
Mitä pahaa homoerotiikassa on? Vanhatenu-nikki puhuu ikään kuin homoerotiikassa olisi jotain pahaa. Etkö puhukin? Kai sitä nyt saa kaivaa merkityksiä ja tulkintoja tekstistä kuin tekstistä. Aku Ankkakin elää ilman housuja, mahtavaa =)
Terveisiä Kommentoijalta, vai pitäisikö tosiaan kirjoittaa systemaattisesti Kommentoialta ;)
Kirjoita tarinasi ja lähetä kustantajille :) tuntuu että jo pelkkä maaginen vain 11 vuoden ikä on riittävä syy tarkastella tekstiäsi tarkemmin.
Jos on niin että olet onnistunut kirjoittamaan kiinnostavan tarinan, ikä on puolellasi. Tuskin kukaan meistä aikansa eläneistä osaa enää kirjoittaa kuten lapsi, vapaasti ja mielikuvitusta hyödyntäen.
Me aikuiset joudumme tekemään jos mitä mielikuvaharjoituksia ja luovuusrituaaleja jotta löytäisimme sisältä sen lapsen, joka uskaltaa eläytyä ja antaa tarinan viedä.
Toivotan tsemppiä ja hauskoja kirjoitushetkiä nuorelle kanssakulkijalle. Ainutkaan kirjoitettu tarina ei ole turha, jokainen teksti vie eteenpäin, sekä tekijän että kokijan.
... Yhtäkkiä aloin kirjoittaa
Valehtelet. Et ole 11v.
Jos olisit, kirjoittaisit * aloin kirjoittamaan
Salapoliisin silmät huomasivat
tämän.
Voin todistaa olevani 11v. Anna sähköpostisi niin voin kertoa voin kertoa nimimerkkini irc-galleriassa.
www.irc.fi
Roope hyvä... mieti nyt vähän itsekin mitä laukaiset kommentissasi.
Oli kirjoittaja 11 tai enemmän tai vähemmän, niin hän on silti se sama persoona, joka on kirjoittanut haluavansa kirjailijaksi ja kertonut aiheensa.
(ja jos joku sanoo sanan "trolli" alan kirkua...)
Kunnioittaen
Shiyo Chiji
Helevetti ku täällä on sairasta porukkaa! En olisi uskonut. Nuori poikaLAPSI kertoo että on innostunut kirjoittamisesta niin johan vanhemmat (ties vaikka aikuiset) teilaavat että "opettele kirjottaan ensin!" ym. paskaa! Miettikää nyt vähän, tosi kannustavaa! Miten hyvin itse osasitte kielioppi asiat ala-asteella?!
Pääasia on että hän kirjoittaa! Kyllä ne kieliopit ym. sitten tulevat tutuiksi kun ikää karttuu lisää. Niin raivostuttaa teidän morkkaajien asenne että tekisi mieli sanoa että haistakaa V****! toivon että tästä 11-vuotiaasta pojasta tulee vielä jotain, mutta te muut jäätte ikuisiksi ajoiksi mädäntymään omaan kateuteenne ja kriittisyyteenne!
Nyt herää kysymys, miksi riehut noin. Onko vaikea pitää mielessä useampi kuin yksi asia, tässä tapauksessa kieliopin perusasiat ja sanallinen ilmaisu? Mikä sinua ottaa noin rajusti päähän siinä, että lapselta vaaditaan jotain eikä vain anneta heilua kurittomassa pumpulissa?
Kiva että tykkäät kirjoittaa.. Kannattaa jatkaa kirjoittamista ja antaa jonkun ihmisen lukea se sun tarina ja arvostella se. Itse aloitin kirjoittamisen 2. luokalla ja sain ensimmäisen sata sivuisen tarinani valmiiksi 3. luokalla. Olen nyt juuri mennyt seiskalle. Sen jälkeen olenkin kirjoitellut melkein joka päivä ja todellakin rakastan kirjoittamista. Nyt minulla on vaan ongelmallinen ideakatkos enkä keksi mitään aihetta, mutta kyllä se siitä menee ohi. Onnea!