Hei !
Meinasin tilata purkkarilleni mittakirjan !Mutta heräsi epäiöys onko mittaajilla homma hanskassa ?Siellä on 2 kappaletta Sunwind 30 purjeveneitä.Toisen mittaluku on 0,8900 !Veneen paino 3801 kiloa ...ja nyt tarkkana :90 asteen kulmassa 10 kn tuuli antaa nopeudeksi 6,66 ....ja secs/NM on 540,7 !
Toinen Sunwind 30 ,mittaluku on 0,9151 ,paino 3400 kg...90 asteen kulmassa 10 KN tuuli antaa nopeuden 6,60 ---ja secs/NM on 545,1 ???????
Miksi nopeampi (0,9151 ) vene on hitaampi ,kuin 0,8900 vene ??Jos on virallinen mittakirja ,niin olisi suotavaa ,että luvut olisivat oikein ?Tuossa on voinut tapahtua kirjausvirhe ....
Vihreä Kuula
Mittakirja
Anonyymi-ap
19
587
Vastaukset
- Anonyymi
Luultavasti noissa on erilaiset kölit ja erot aivan ymmärrettäviä. Tuota tyyppiähän taitaa olla jopa kolmella erilaisella kölillä tehty.
- Anonyymi
Miten se voi muka kölistä johtua ,jos nopeammalla on FinnRating 0,251 suurempi ?Tottakai mittalukua väsättäessä otetaan myös köli huomioon !
Musta Kuula - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten se voi muka kölistä johtua ,jos nopeammalla on FinnRating 0,251 suurempi ?Tottakai mittalukua väsättäessä otetaan myös köli huomioon !
Musta KuulaMuuten ,taulukkoveneiden puolella on Sunwind 30 1,4 metrisellä kölillä !Paino 3100 kiloa .Ilmeisesti tuo köli on T- mallinen ,sillä mainitsemasi Sundwindien mittakirjakölit ovat yli 0,4 metriä syvemmällä .T-kölillä on ainakin se etu ,että päästään ankuroitumaan lähemmäs rantaviivaa .
Oskari
- Anonyymi
Mitä tuolla on oikeasti merkitystä huviveneilyssä?
- Anonyymi
Se on tuossa nopeampi, koska siinä on joku Code 0:n tapainen, joka on yleensä toimii hyvin vain juuri sivutuulessa. Siinä on sitten myös pelkkä fokka, pienempi miehistöpaino ja suurempi veneen paino, jotka tekevät siitä hitaammam yleisesti. Vaikkapa tuossa 10 kn kryssillä se toinen on aika ylivoimainen eli VMG on 4,47 ja hitaammalla 4,19.
Siis 10 kn sivutuulessa se hitaampi on 1% nopeampi, mutta 10 kn kryssillä nopeampi on 7% nopeampi. - Anonyymi
En usko tuohon juttuun .Minulla on itseskuuttava fokka .Juoksee kiskolla halssin vaihdossa ja usea 38 jalkainen vene ei pärjää kryssillä mun 30 jalkaselle ,tietysti sen takia ,että minä kuljen optimi matkan ,mutta he pitkien halssien takia pitemmän matkan !
- Anonyymi
Miten pitkät halssit pidentää matkaa? Mittaluku ei ota tuohon kantaa, vaan olettaa, että veneissä on osaava miehistö, jolle itseskuuttavasta ei ole etua vendoissa genuaan nähden. Hyvin harvoin kisaveneissä on itseskuuttavia. Sehän rajaa fokankin alikokoiseksi, mikä on myrkkyä kevyessä kelissä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten pitkät halssit pidentää matkaa? Mittaluku ei ota tuohon kantaa, vaan olettaa, että veneissä on osaava miehistö, jolle itseskuuttavasta ei ole etua vendoissa genuaan nähden. Hyvin harvoin kisaveneissä on itseskuuttavia. Sehän rajaa fokankin alikokoiseksi, mikä on myrkkyä kevyessä kelissä.
Jos osaat trigonometriaa ,niin se selviää sinulle.Itseskuuttavalla fokalla halssinvaihtoon menee muutama sekunti ja nopeus kasvaa nopeasti.Ison genoan siirto halssilta toiselle kapealla saaristoväylällä on kova juttu.Mitä kauempana teet väylän keskilinjasta käännöksen ,sitä pitemmän matkan teet !Piirrä paperille ja laske siitä jos et muuta keksi selvittääksesi matkan !
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos osaat trigonometriaa ,niin se selviää sinulle.Itseskuuttavalla fokalla halssinvaihtoon menee muutama sekunti ja nopeus kasvaa nopeasti.Ison genoan siirto halssilta toiselle kapealla saaristoväylällä on kova juttu.Mitä kauempana teet väylän keskilinjasta käännöksen ,sitä pitemmän matkan teet !Piirrä paperille ja laske siitä jos et muuta keksi selvittääksesi matkan !
Trigonometrialla asia ei selviä. Useampi venda tarkoittaa useampia vauhdin menetyksiä. Ja alimittaisella fokalla vene kiihtyy hitaasti. Kun lisäksi itseskuutavalla fokalla voi tehdä terävän käännöksen, niin varmasti hidastuu. Mitä pidempiä halsseja pystyy stabiilissa tuulessa tekemään, sen parempi VMG. Hyvin shiftailevassa tuulessa itseskuutaava on etu, kun shifteihin voi reagoida nopeasti. Silti turhia vendoja lyhytkestoisiin shifteihin pitää välttää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos osaat trigonometriaa ,niin se selviää sinulle.Itseskuuttavalla fokalla halssinvaihtoon menee muutama sekunti ja nopeus kasvaa nopeasti.Ison genoan siirto halssilta toiselle kapealla saaristoväylällä on kova juttu.Mitä kauempana teet väylän keskilinjasta käännöksen ,sitä pitemmän matkan teet !Piirrä paperille ja laske siitä jos et muuta keksi selvittääksesi matkan !
Iso genua on ongelma vain pienellä tai osaamattomalla miehistöllä. Alikokoisella fokalla kestää ikuisuus kiihtyä takaisin optimivauhtiin kevyellä ja keskituulellakin. Halssin pituus ei vaikuta mitään matkan pituuteen kryssillä.
Kukaan ei kisaa, ainakaan menestyksekkäästi itseskuuttaavalla ja siihen on hyvä syynsä. Liian pieni ja mahdoton trimmata, kun skuuttipistettä ei voi säätää. Fokalla on etunsa genuaan nähden ja itsekin olen kisannut fokilla kohta 20 v. Mutta ehdottomasti niin iso kuin saalinkien eteen mahtuu eli varmaankin lähes 20% suurempi kuin itseskuuttaava.
Joka viikko ollaan kisattu tiukasti genuavenettä vastaan. Sillä on selkeä etu kapeissa paikoissa kevyessä ja keskituulessa, koska se kiihtyy vendoista paremmin. Pidemmillä halsseilla meillä on etu, yleensä myös kovemmassa tuulessa halssien pituudesta riippumatta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos osaat trigonometriaa ,niin se selviää sinulle.Itseskuuttavalla fokalla halssinvaihtoon menee muutama sekunti ja nopeus kasvaa nopeasti.Ison genoan siirto halssilta toiselle kapealla saaristoväylällä on kova juttu.Mitä kauempana teet väylän keskilinjasta käännöksen ,sitä pitemmän matkan teet !Piirrä paperille ja laske siitä jos et muuta keksi selvittääksesi matkan !
Kisamiehistö himmailee tahallaan genoan skuutauksessa vendassa. Sitä kiristetään vain sitä mukaa kun vene kiihtyy ja pinnamies nostaa kurssia. Ja sitä optimointia ei itseskuutaava osaa. Eri asia, jos vaimo on laitettu vinssigorillaksi, eikä oikeaoppisesti pinnaan.
- Anonyymi
Finnrating on tietyllä tavalla painotettu keskiarvo suorituskyvystä eri tuulenvoimakkuuksilla ja tuulikulmilla. Yksi taulukosta poimittu luku ei kerro mitään, kun tuon venetyypin eri kölivaihtoehdot ovat hyvin erilaisia.
- Anonyymi
Näillä kahdella on sama runkotiedosto käytössä, joten kölistä ei ero tule. Sen sijaan purjevarustuksessa on suuria eroja sekä selkeä ero myös veneen ja miehistön painossa
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näillä kahdella on sama runkotiedosto käytössä, joten kölistä ei ero tule. Sen sijaan purjevarustuksessa on suuria eroja sekä selkeä ero myös veneen ja miehistön painossa
Mielenkiintoista tuo yksityiskohta...kerran luin täältä ,että paino ei vaikuta nopeuteen !Taitaa sittenkin vaikuttaa ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mielenkiintoista tuo yksityiskohta...kerran luin täältä ,että paino ei vaikuta nopeuteen !Taitaa sittenkin vaikuttaa ?
Riippuu siitä, missä paino on. Miehistön paino tai kölin oikaisevaa momenttia lisäävä paino on edullista. Lisäpaino kölissä sen mataluuden kompensoimiseksi taas pahasta, kun siihen liittyy matalan kölin suurempi märkäpinta. Muutoin nyrkkisääntö on se, että 10% lisää painoa hidastaa noin prosentin verran.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mielenkiintoista tuo yksityiskohta...kerran luin täältä ,että paino ei vaikuta nopeuteen !Taitaa sittenkin vaikuttaa ?
Tuossahan on eroa painossa yli 10%. Se vaikuttaa mittalukuun n. 1%. Kokonaisuudessaan eroa on n. 3%, joten yli puolet tulee muualta.
- Anonyymi
Se mitä en koskaan purjehtijoissa ymmärrä - sanovat että hienointa on itse purjehdus eli se matkanteko. Kuitenkin vauhkotaan 0,1 solmun nopeuseroista ja kaikkein tärkein asia on päästä seuraavaan satamaan mahdollisimman nopeasti. Eli minimoimaan itse purjehtimiseen käytetty aika.
- Anonyymi
0,1 solmun ero on vain minuuttien ero pidemmälläkin päivämatkalla, siis aivan yhdentekevää. Mutta saada samasta tuulesta se 0,1 solmua lisää on se juttu niin suunnittelijalle kuin purjeen trimmaajallekin. Se on taidetta. Ja kun sen kymmenyksen jaksaa tiristää, jaksaa purjehtia pidemmälle kuin se toinen, joka laittaa koneen käyntiin aikaisemmin ja on puoli tuntia aikaisemmin perillä. Tulliolosuhteethan taas voi vaikuttaa purjehdittuun aikaan kymmenkertaisilla eroilla.
- Anonyymi
Aluksi korostan, että en ole asiantuntija, mutta olen omistanut aikaisemmin purjeveneen ja saanut nauttia Hangon läntisellä upeasta kyydistä kun nokka kohisi ja tuuli suhisi rikissä.
Meidän on muistettava, että purjehtijoissa on monia eri kerroksia. Toiset ovat perillä kun astuvat veneeseen ja nauttivat purjeilla menosta, eivätkä käynnistä konetta kuin ”pakon” edessä.
Toinen purjehtija harrastaa kilpailuja ja varustelee veneensä sitä silmällä pitäen ja siksi hakee aina parasta suorituskykyä.
Tuosta tulee joskus ongelmia kun kilpapurjehtija ottaa perheensä mukaan ja haluaa, että hekin osallistuvat trimmaukseen.
Nykyisin lisääntyvä purjehtija ryhmä nostaa purjeet vain silloin kun aikataulu sen sallii ja olosuhteet ovat absoluuttisen suotuisat.
Minä kuuluin tähän viimeiseen porukkaan ja siksi olenkin nykyisin moottoriveneilijä ja veneeni on liukuva tyyppinen.
Pidän kuitenkin purjehtimisesta ja purjeveneistä ja siksi luen näitä purjehdussivuja suurella mielenkiinnolla.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En usko et meistä tulee jotain
Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel102640- 911976
Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"
Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei391511- 2601398
Yli puolella maahanmuuttajalapsista ei ole tietoja ja taitoja, joilla selviää yhteiskunnassa
Miksi Suomeen otetaan väkeä jolla on älyvajetta? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010730220.html2731038- 67933
Olen J-mies
Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.47891- 55864
Ei sitten, ei olla enää
Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na77860- 44775