Olen liian ujo :´(

Opiskelupaikka saattaa olla kiinni pelkästä ryhmäkeskustelusta ja olen sen verran ujo että pelkään jääväni muiden jalkoihin kun en uskalla mitään sanoa muiden mukana... tietäisipä vähän millaisia kuuntelijoita ne muut oikein on ja millainen se tilanne muutenkin on luonteeltaan. Olisipa ne muutkin tällaisia ujoja niin keskustelu kävisi ihan luontevasti. Olen jo tosi surullinen koska tuntuu että koko tulevaisuus valuu käsistä ujouden takia, pääsykokeissakin pitäisi nykyään olla supliikki ja rohkea esiintyjä. Missä sellaisia ihmisiä oikeasti tarvitaan? Kyseessä on sentään rauhallinen sisätyö jossa harvemmin tarvitsee kovin kummoisesti kommunikoida kenenkään kanssa.

APUA!!!
122043
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Hei! Tsemppiä sulle! Sekin on nimittäin valttia ettei ole suuna päänä puhumassa toisten päälle ryhmäkeskustelussa. Toki siellä jotain kannattaa sanoa, muttei puhua toisten päälle määräilevään tyyliin kuten joillakin super-ekstroverteillä henkilöillä. Toisten kuunteleminen on tärkeä taito sekin.

Äänestä
  • Kiitos noista lohdutuksen sanoista. Toivon todella ettei se ryhmäosuus mene ihan pisteittä, onneksi osaan sentään kuunnella. Toivottavasti siellä olisi jotain muitakin selvästi ujoja tyyppejä jotka osallistuisivat keskusteluun ja sitten voisin heitä paremmin kuunnella ja vaikka pelastaa niiden maineen vastaamalla heille... kuitenkin toivon vaan että se keskustelu olisi pian ohi.

    Äänestä

  • ryhmärämä kirjoitti:

    Kiitos noista lohdutuksen sanoista. Toivon todella ettei se ryhmäosuus mene ihan pisteittä, onneksi osaan sentään kuunnella. Toivottavasti siellä olisi jotain muitakin selvästi ujoja tyyppejä jotka osallistuisivat keskusteluun ja sitten voisin heitä paremmin kuunnella ja vaikka pelastaa niiden maineen vastaamalla heille... kuitenkin toivon vaan että se keskustelu olisi pian ohi.

    hellou!
    niin ja myös nonverbaalilla ilmaisulla on suuri merkitys.
    älä istu ryhmässä kädet ristissä jännittyneen näköisenä. sen voi tulkita sulkeutumiseksi. voisit vaikka nojata hieman eteenpäin keskustelioihin ja näyttää aidosti kiinnostuneelta. kun puhut puhu selkeästi ja tarpeeksi kovaa ja katso jengiä silmiin (harjoittele vaikka peilin edessä). mielipiteitä ilmaistessa on ehkä fiksua aloittaa että "minun näkemykseni/mielipiteeni ym." eikä vain laukoa totuuksia.
    hehehe. pieni yksityiskohta. silmien yletön räpyttely viestii epäuskottavuudesta puhujassa.
    selkä suoraksi ja ota tila hallintaasi... hehehe. mun mielestä nonverbaali ilmaisu on hirveän mielenkiintoista. ja vielä mielenkiintoisempaa on se että sillä on itseasiassa tutkimusten mukaan suurempi painoarvo kuin sillä mitä puhut. jonkin mukaan toisen ihmisen tulkinnasta 70% on nonverbaalia ( eli EI KIELELLISTÄ "kehokieltä") joku 20% sillä millä äänenpainolla puhut ja loput itse tekstistä.

    Äänestä

Minäkin pelkäsin kovasti aikoinaan omaa ryhmäkeskusteluani. Mielestäni olin liian ujo ja hiljainen siitä selvitäkseni. Hain psykologiaan ja ajattelin että minua ei kelpuuteta. Mutta toisin kävi. Ryhmäkeskustelussa sanoin ehkä 2-3 kertaa jotain lyhyesti. Muuten keskustelun vei kaksi henkilöä, jotka olivat kovia puhumaan. On tärkeää osata osoittavansa kuunnella toista (ei vain psykologiassa..) katsomalla puhujaa ja nyökyttelemällä. Älä vain istu ja katso eteesi, katso aina sitä joka puhuu. Ryhmäkeskustelussa ei saa dominoida, vaan pitää ottaa huomioon toiset. Ei supliikit ja rohkeat persoonat välttämättä menesty. Rohkaise itsesi ja sano jotain, oma mielipide tai yritä tuoda keskusteluun uusi näkökulma! Ei kannata myöskään esittää muuta kuin mitä on, se näkyy läpi, mutta jotain olisi sanottava, vaikka kuinka ujostuttaisi.

Äänestä
  • Toivottavasti olet oikeassa. Ehkäpä se tilanne itsessään on sitten sellainen, että siinä on helpompi sanoa jotain kuin normaalissa elämässä. Tai varmaan ne tarkkailijatkin odottaa siinä että milloin tuo ujo tyyppi sanoo jotain ja merkkaa sitten ylös... ujolle voi tuottaa vaikeuksia jos joutuu muutaman suulaan tyypin kanssa kilpailemaan puheenvuorosta. Ärsyttää kun on syntynyt tällaiseksi ujoilijaksi, nytkin tarvittaisiin parempia esiintymistaitoja! Mutta toisaalta tuntuu, ettei alalleni ole välttämättä muutenkaan hakemassa kovin ulospäin suuntautunutta porukkaa. Ehkä vielä on toivoa tuosta haaveammatista.

    Äänestä

  • ryhmärämä kirjoitti:

    Toivottavasti olet oikeassa. Ehkäpä se tilanne itsessään on sitten sellainen, että siinä on helpompi sanoa jotain kuin normaalissa elämässä. Tai varmaan ne tarkkailijatkin odottaa siinä että milloin tuo ujo tyyppi sanoo jotain ja merkkaa sitten ylös... ujolle voi tuottaa vaikeuksia jos joutuu muutaman suulaan tyypin kanssa kilpailemaan puheenvuorosta. Ärsyttää kun on syntynyt tällaiseksi ujoilijaksi, nytkin tarvittaisiin parempia esiintymistaitoja! Mutta toisaalta tuntuu, ettei alalleni ole välttämättä muutenkaan hakemassa kovin ulospäin suuntautunutta porukkaa. Ehkä vielä on toivoa tuosta haaveammatista.

    mikähän tämä haaveammattisi ja -alasi mahtaa olla? ihan mielenkiinnosta kyselen:)

    Äänestä

  • ylioppinut04 kirjoitti:

    mikähän tämä haaveammattisi ja -alasi mahtaa olla? ihan mielenkiinnosta kyselen:)

    Olen viime aikoina haaveillut laboratoriotyöstä, jokin siinä vaan kiehtoo ja tunnenkin pari alan ihmistä, ne on kehunut sitä alaa enkä voinut vastustaa kiusausta laittaa sitä ensimmäiseksi hakutoiveeksi ;)

    Äänestä

Älä huolestu!Itse OLEN niin UJO,että en kehtaa
mennä edes pääsykokeeseen!

Äänestä

Se riippuu ihan alasta, mitä siellä ryhmäkeskustelussa haetaan. Jos hakukohteena on joku paljon sosiaalista kanssakäymistä ja kommunikointia vaativa ala, painotetaan enemmän sitä, miten rohkeasti ja diplomaattisesti ottaa osaa keskusteluun, ja toisaalta miten kuuntelee muita. Jollakin toisella alalla taas voidaan painottaa sitä, miten pystyy ryhmäkeskustelussa annetun konkreettisen tehtävän ratkaisemaan, esittämään ja perustelemaan, ja yleensä toimimaan esim. tutkija- tai asiantuntijatiimin jäsenenä. Tai sitä, miten pystyy vaikuttamaan toisten mielipiteisiin kuitenkaan heitä jyräämättä.

Lähes kaikilla aloilla edellytetään nykyään hyviä vuorovaikutustaitoja, sillä esim. suunnittelijoiden, asiantuntijoiden, markkinoinnin jne. edustajien pitää pystyä neuvottelemaan useista asioista porukalla. Tietysti, jos on liian ujo jo ryhmähaastattelua varten, ei kannata ehkä suunnata mihinkään sellaiselle alalle, jolla neuvottelut ja tiimityöt ovat osa arkipäivää.

Äänestä

Et ole kyllä ainut ujo tässä maailmassa. :) Itsekin kovasti jännitän tilanteita, joissa tulee puhua usealle uudelle/tuntemattomalle ihmiselle. Vaasassa oli onneksi erittäin rento ryhmäkeskustelu, meidät oli jaettu 6 hengen ryhmiin ja jokainen vastasi vuorotellen kysymyksiin. Varsinaisesta "keskustelusta" ei siis voida kylläkään puhua. ;)

Äänestä

Mulla on vähän sama ongelma ku sullakin...suullinen pääsyloe olis pian ja pelottaa ihan hirveesti etten saa sanottua ryhmäkeskustelussa yhtään mitään...yritän olla vain oma itseni ja toivottavasti saan jotain sanottua...kunhan ottaa rennosti, niin eiköhän se onnistu...toivottavasti!

Äänestä

en tiedä mihin pyrit mutta luulisi että keskusteluanne on seuraamassa joku psykologiaa osaava ym. ei ole myöskään hyvä olla koko ajan äänessä ja jyrätä muiden puheenvuorot, lähinnä varmasti parasta olisi sanoa oma mielipiteensä ja näyttää että osaa myös kuunnella muiden ihmisten eriäviä mielipiteitä. ryhmässä on aina monta eri roolia joihin ihmiset automaattisesti sopeutuu. sen voi huomata esim tilanteessa jolloin joku hirveän dominoiva ja puhelias henkilö on poissa ryhmästä niin muut ottavat hänen paikkaansa ja alkavat esittää omia mielipiteitään avoimemmin.
ynnä muuta mielenkiintoista :D
sitä paitsi kaikkia rooleja tarvitaan toimivassa ryhmässä, myös niitä kuuntelioita.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ryhmärämä kirjoitti:

Opiskelupaikka saattaa olla kiinni pelkästä ryhmäkeskustelusta ja olen sen verran ujo että pelkään jääväni muiden jalkoihin kun en uskalla mitään sanoa muiden mukana... tietäisipä vähän millaisia kuuntelijoita ne muut oikein on ja millainen se tilanne muutenkin on luonteeltaan. Olisipa ne muutkin tällaisia ujoja niin keskustelu kävisi ihan luontevasti. Olen jo tosi surullinen koska tuntuu että koko tulevaisuus valuu käsistä ujouden takia, pääsykokeissakin pitäisi nykyään olla supliikki ja rohkea esiintyjä. Missä sellaisia ihmisiä oikeasti tarvitaan? Kyseessä on sentään rauhallinen sisätyö jossa harvemmin tarvitsee kovin kummoisesti kommunikoida kenenkään kanssa.

APUA!!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu