TE 21.1.2020
Tuulivoima kannattaa, mutta tukiaispotti vain paisuu
Tuulivoima nielee valtavia tukisummia läpi 2020-luvun, vaikka tuulivoimasta on tullut kannattava energiamuoto.
Jo pitempään on toisteltu ilosanomaa, kuinka tuulivoima on puhdas ja edullinen energianlähde. Tämä on totta, sillä tuuli on loputon ja ilmainen raaka-aine ilman päästöjä. Lisäksi se kotimaisena energiana parantaa Suomen omavaraisuutta.
Ei siis ihme, että tuulivoima muodostaa pian yli 10 prosenttia Suomen sähköntuotannosta.
Teknologian kehittymisen ansiosta tuulivoima muuttui markkinaehtoisesti kannattavaksi, joten tukijärjestelmille ei olisi enää tarvetta. Tällaisia tuulivoimaloita alettiin rakentaa kymmenittäin, ja niitä valmistuikin loppuvuoden aikana.
Tähän kommentin leppoisa osuus sitten päättyykin ja loppu menee huonommalla tuulella.
2010-luvulla valtio ryhtyi puskemaan tuulivoimaa eteenpäin veromaksajien rahoilla. Työkaluksi tuli syöttötariffijärjestelmä, jossa tuulivoimayhtiöille luvattiin takuuhinta. Veronmaksajien maksettavaksi jää takuuhinnan ja sähkön markkinahinnan erotus. Lasku on sitä suurempi mitä matalampi on markkinahinta.
Viime vuonna tuulivoimatukia maksettiin noin 214 miljoonaa euroa. Tähän mennessä tuulivoiman tukiaisiin on uponnut jo 960 miljoonaa, ja piikki on auki koko 20-luvun.
Miljardin euron kysymys kuuluu, olisivatko tarpeelliset tuulivoimainvestonnit lähteneet näin isosti liikkeelle ilman avokätistä tukipolitiikkaa.
Tukiaisia oli kätilöimässä reilu vuosikymmen sitten elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.). Antaa hänen siis vastata ja puolustautua:
”Suomen parhaat asiantuntijat määrittelivät tuolloin menetelmän ja hintatason. Oppositiossa oltiin jopa avokätisempiä tuulivoimatukien kanssa ja myös seuraava hallitus oli valmis lisäämään tuulivoimaa syöttötariffijärjestelmän puitteissa”, Brysselissä toimiva europarlamentaarikko Pekkarinen sanoo.
Tuulivoiman kannattajat muistuttavat, että sähkönkuluttaja on hyötynyt halvemmasta sähköstä. Tuulivoimayhdistyksen mukaan ilman syöttötariffia Suomeen ei olisi syntynyt osaamista, alihankintaketjua ja näihin olosuhteisiin kehitettyjä tuulivoimahankkeita. Läpi 20-luvun raksuttavia tukiaisia puolustellaan myös sillä, että tuulivoimahankkeita lähti liikkeelle viime vuosikymmenellä vanhemman ja kalliimman teknologian aikana.
Kun Suomi aikanaan 30-luvulla on täynnä tuulimyllyjä ja ne tuottavat halpaa päästötöntä sähköä, Pekkarista saatetaan muistella lämmöllä. Sitä ennen ilmassa on sadatteluakin, sillä veronmaksajan pitää kaivella taskuistaan hävittäjämiljardien ja hoivamiljardin lisäksi myös tuulivoimamiljardi.
Opetus tästä kaikesta on se, että kun jokin ala on voimakkaassa kehitysvaiheessa, sitä varten ei kannata lyödä lukkoon pitkäkestoista tukiautomaattia. Tuulivoimahankkeille se on 12 vuotta ja sinä aikana ehtii tapahtumaan monta teknologialoikkaa.
Veronmaksajan lompakolla soi vielä pitkään tuulen viemää.
2010-luvulla Suomeen rakennetut voimalat ovat mukana syöttötariffijärjestelmässä. Jokainen vuoteen 2017 mennessä rakennettu uusi voimala sai valtion tuulivoimatukea. Vuonna 2018 Suomeen ei rakennettu ainuttakaan uutta voimalaa.
Nyt uudet voimalat ovat jo kaupallisesti kannattavia. Uudet voimalat eivät enää saa automaattisesti tukea, mutta ennen vuotta 2018 valmistuneille tuki juoksee 12 vuoden ajan. Tukea siis maksetaan noin vuoden 2030 paikkeille, joskin se asteittain laskee.
Tuki on tullut veronmaksajille varsin kalliiksi. Energiaviraston mukaan sitä on maksettu tähän mennessä lähes miljardia euroa, tarkalleen 964 miljoonaa euroa.
Tuulivoima nielee valtavia tukisummia
2
118
Vastaukset
- Anonyymi
Tuulisähöstä hyötyy vientiteollisuus jota Suomessa on tuettu kautta aikojen kaikin mahdollisin keinoin.Myös ydinvoimalloita tuetaan samasta syystyä . Samoin vesivoimaloita. Metsäyeollisuus on kehittänyt ikiuliikkujan jolla sen kulut maksetaan kansalaisten taskuista sähkölaskuissa ja valtio on taannut niille halvan puun kuten puuntuonnilla halpamaista vaikka Suomessakin on puuta tarpeeksi. Näin Suomen kantohinta on pudoteeu alas ja vienti tehty hyvin kannattavaksi. Osa puun myyjistä saakin osingoista suuren osan metsätuloistaan kuten kepun piirissä on toimittu osuustoiminnassa kautta aikojen. Maataloudessa tämä johti siihen että suurtilat saivat omistukseensa yhtiöt jotka ennen olivat osuuskuntia.Seurauksena oli että maaseutu kuihtui ja pienet tilat kuolivat.Syylliset rappioon istuvat nyt eduskunnassa,pankeissa ja viroissa joissa EUta myöden keksiutään uusia tukia suurtiloille ja niiden yhtiöille.Pientilan pojista on tullut Suomen olikarkkeja.
- Anonyymi
Miljardi ei riitä kuin nimeksi kustannuksista.Yksin siirtomaksuja on korotettu miljardeja. Maksamme myös kaikki Fortumin poliitikkojen tappiot ja osingot puolueilöle sähkölaskuissa. Ilmaista sähkö kun ei ole.Nyt on tulossa lisäksi noiden pienten tuulimyllyjen sähköjohtojen kulut maksuun tavalla jos toisella.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1263078
Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä
"Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht2671255- 1011241
Nainen voi rakastaa
Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt791051Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa
Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.651046Kalateltta fiasko
Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr121010- 30956
IS Viikonloppu 20.-21.7.2024
Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku50937Ikävöimäsi henkilön ikä
Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie42904- 44816