Lahden kerrostalopalo 26.12.1996

”Mun huoneessa on pieni tulipalo”, hätääntynyt tytön ääni henkäisee hätäkeskuksen hätänumeroon kello 1.03 Saimaankadulla Lahdessa – kello 1.25 tyttö joutuu pudottautumaan parvekkeelta piha-asvaltille ja menehtyy. Väliin mahtuu 22 minuuttia järkyttävää dramatiikkaa: vaillinaisia tietoja, raju lieskahdus, liikenne-esteitä, kalustorikkoutumisia, onnistuneita pelastussuorituksia, epäonnistuneita radiopuhelinyhteyksiä ja toinen uhri.Palon arvioidaan syttyneen klo 0.58. Tulipalossa menehtynyt tyttö oli sytyttänyt kolme tai neljä kynttilää huoneensa ikkunan viereen– joko patterin päälle ritilälle tai pöydälle – ja käynyt vuoteeseensa lukemaan. Yksi kynttilöistä oli joko sulamisen takia tai nukahtaneen tytön liikkeestä kaatunut vuoteeseen. Äiti heräsi tyttären ääneen ja yritti sammuttaa vuodevaatteet heitämällä maton ja petauspatjan tulen päälle. Koko perhe heräsi.
Vaikka Lahden palossa kymmenet asukkaat harhailivat porrashuoneessa, kaikki ylimmän kerroksen ja osin toiseksi ylimmän kerroksen huoneistoissa palon aikana olleet asukkaat pysyivät koko täyden palon ajan huoneistoissaan. Ylimmästä kerroksesta poistuivat vain palohuoneiston neljä asukasta ja viereisen asunnon asukas, joka menehtyi savuun. Voi vain kuvitella, millainen suuronnettomuus olisi ollut mahdollinen, jos kahden yläkerroksen muut palonaikaiset 16 asukasta olisivat rynnänneet savun täyttämään porrashuoneeseen.
Porrashuoneen käyttökelvoton savunpoistojärjestely ja ongelmat viestiyhteyksissä onnettomuuspaikalla nousivat olennaisimmiksi syiksi 22 minuutin murhenäytelmälle tapaninyönä Lahdessa 26.12.1996. Palokunnan toiminnasta syntyi tutkimuksen tuloksena arvio vaihtoehtoisista ratkaisumalleista, joilla sisäasiainministeriön asettaman tutkintaryhmän mukaan olisi voinut olla merkitystä onnettomuuden lopputuloksen kannalta.
Puomitikasauton tullessa pihatielle tytön pelastamiseen oli aikaa noin
kahdeksan minuuttia. Ensimmäinen paikka sijaitsee puomitikasauton toiminnan
kannalta liian kaukana. Vaakaetäisyys parvekkeen kohdalle
on noin 25 metriä, johon puomitikasauton ulottuvuus eiriittänyt. Paikkaa ei voinut käyt-
tää pelastamiseen.Toinen tilanteessa valittupaikka oli luonnollinen valinta ,
koska se sijaitsee onnettomuusrakennuksen pihalla. Nostopaikalle on ajettava peruutta-
malla kahden jätekatoksen välistä. Autokatoksen jatkeelle py-säköity henkilöauto esti ajon.
Niinikään auton nostopuomi ottikiinni palotien kohdalle rakennetun parkkitalon sisäänkäyn-
nin lippaan . Aitarakenteet hi-dastivat myös ajoa. Puomitikasauton haavoittuvuus arvioi-
tiin väärin. Palotie on liian ahdas nopeaan toimintaan.Iimavirheellisesti pysäköityä autoa
ja aitarakenteita pelastamiseeolisi ollut todennäköisesti riittä-
västi aikaa.Puomitikasauton kuljettajsiirsi puomitikasautolla virheellisesti pysäköidyn auton poliisin ja palomestarin käskystä.
Palomestarin olisi pitänyt siirrättää auto pois muilla keinoin.
Kolmas paikka on viereisen rakennuksen palotie. Paikka oli puhdistettu lumesta ja helposti
havaittavissa. Puomitikasautopaikalle ajon jälkeen pelastamiseen olisi ollut aikaa seit-
semän minuuttia, joka olisi todennäköisesti riittänyt. Pelastustyönjohtajan pitäisi tiedus-
tella ympäristö ja selvittää paikka ennen puomitikasauton saapumista. Autonkuljettajan
pitäisi myös arvioida esitetypaikan sopivuus nostoon. Ensimmäisen henkilöautoon osu-
neen yrityksen jälkeen olisi kuljettajan pitänyt tiedustella muita vaihtoehtoja. Joku asuk-
kaista kävi viittomassa tätä paikkaa.Asukkaan alueen tuntemukselle viitattiin kintaalla.
Olisi huono otsikko: Pelastuslaitosta neuvoi ulkopuolinen. Kuten edellä:
Huonoksi onneksi parkkitalon ja pysäköintikatoksen väliin, kiellettyyn paikkaan, oli pysäköity henkilöauto. Se esti puomitikkaan peruuttamalla tapahtuvaa tiukkaa kääntymistä
takaoikealle. Ylimääräisiin veksailuihin ei ollut aikaa. Puomitikas raivasi itse oman tiensä.
Vasen nokka-osa puskureineen ja voimakkaasti käännettyine etupyörineen työnsi sivulle
henkilöautoa ja tie kohteeseen oli avoin, kun auto vielä runnoi alleen osan panssariaitaa.
Nyt ilmeni uusi takaisku. Henkilöautoa sivuun työntäessään keulassa vasemmalla puskurin-
mutkassa ollut paineilman syöttö letku oli vaurioitunut. Senseurauksena auton paineilma-
järjestelmän paine oli laskenut niin alas, ettei paineilmalla kyt-kettävää hydraulipumppua
saatu päälle näin puomitikkaan nosto tekniikka ei toiminut.Letkutkin loppuivat
Porrashuoneen sankkaa savua ei saatu poistettua, koska savunpoistoluukun löytäminen osoittautui hankalaksi ja sen todettiin myöhemmin olevan vaikeasti avattava ja määräysten vastainen .Työjohdon selvitys hankaloitui ja hidastui mm. letkujen loputtua.
Porrashuonerakenteesta johtuen sammutushyökkäys viivästyi. Hissiä käytettiin palotilanteessa yleisten toimintatapojen vastaisesti. Hissiä käytettiin tarkoituksena uhrin saattaminen nopeasti hoitoon. Näin vapautettiin pelastajien resursseja.Uhrin hissillä siirron onnistuminen olisi pitänyt ehdottomasti varmistaa.