siinäpä se kertoo hyvin pumppujen tehoeroista ja sen mikä kannattaa laittaa...
http://www.radron.se/upload/tabeller/2005/050323_x_varmepumpar.pdf
http://www.radron.se/upload/tabeller/2005/050323_x_varmepumpar.pdf
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
oli.
Mutta voihan näitäkin vertailla, Ruotsissa tehtyyn testiin
Kylläkin -04 tehty vertailu, mallit tullee kokoajan uudistumaan esim. Panasonic on uudistunut!
ILP testi Suomennettu:
RefGroup:pin kotisivujen alaosasta pääset tarkastelemaan Suomenkielistä ( vapaata käännöstä ) ja myös alkuperäistä 9.12.2004, Norjankielistä testiä Ilmalämpöpumpuista
http://www.ilmalampopumput.fi
Kiinnitti huomiotani maininta suolaisesta meri-ilmastosta.
Norjassa hinnatkin on näköjään suolaisia ( asennettuna )!
Säästäväisin mielestäni merkkinä oli Toshiba.
Vuoden kokemus Panasonicin E9 ilpistä. Sähkön kulutus on pudonnut 21 000 -> 18 000 kW. Eli käytännössä lämmityksen osalta säästöä noin 25 %. Eli vaikka luvataan lämpökertoimeksi 2 tai jopa 4, niin ei se tarkoita todellakaan sitä että todellinen lämmitysenergian säästö olisi esim. 50 %. Todelliseen säästöön vaikuttaa asunnon koko ja muut sähkön kulutustottumukset ja laitteet.
Aivan ja sen lisäksi ILPin oikea käyttötapa. Väärinkäytettynä ei säästä.
Jos käyttötapa on niin, että huoneissa lämmöt nousevat yli normaalin pumpun tuottaessa tehoa, tulee ylilämmöstä nopeasti ylimääräistä hävikkiä. Ja lämmöthän nousevat, jos ei muita lämmönlähteitä säädetä selvästi alle normaalitarpeen. Kiusallista on säätää noita kovalla pakkasella sitten isommalle ja kelien lämmetessä taas pienemmälle.
Eli säätäminen on ongelma? Vai onko? Miten tuo ylilämpöasia on käytännössä hoidettu? Onko kokemusta?
sisäyksikön melussa!
Voisi päätellä että 58dB verrattuna 50dB -> eroa vain (8/50=0,16) 16% :)
Oikeasti eroa on todella paljon. 6dB lisäys tarkoittaa kaksinkertaista melua.
(vai miten se oli?)
mutta joskus opiskeluaikoina mittasimme tarkoilla mittareilla melua ja jo muutaman yksikön eron erotti selvästi. Näin ison eron erottaa takuuvarmasti huonompikuuloinenkin.
ja 10dB on jo 100 kertainen 10-kantaisella logaritmisella asteikolla.
Vertailun vuoksi nykyaikaisen auton sisään tulevan melun taso on satasen vauhdissa n. 67dB.