Mitä ay-liike on saanut aikaan

Aivan fantastista. Kiitos ay-liikkeelle. Eihän nämä hyvät asiat itsestään ole tulleet.

Alkaa toooodella tympiä rankasti hallituksen jauhaminen
työntekijän aseman heikentämiseksi,
koska "nämä uudistukset on tehty aikaa sitten muissa maissa".

Ei ole tehty. Muissa maissa huomioidaan m y ö s työntekijän oikeudet.
Suomen sinimusta hallitus ja EK ei aio huomioida. Ei sinne päinkään.
On vastenmielistä kuunnella niitten hokemista, miten heikennyksillä
saadaan Suomi nousuun..

Suomella meni h y v i n edellisen hallituksen aikana.
Työllisyys oli huipussaan.
Heti kun tämä sinimusta halllitus kaikki romahti.
Kaikki.
Katsokaa ministerit peiliin niitä julmia ja kieroja naamojanne !

OSA 1

AY-liikkeen aikaansaamia asioita on niin paljon, ettei rivit riitä.

1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895 Tapaturmakorvauslaki.
1917 8 tunnin työaikalaki.
1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 – 7 päivää.
1923 Työehtosopimuslaki.
1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.
1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14 päiväiseksi.

1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.
1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1958 Työturvallisuuslaki
1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki. 1962 rahastoiva työeläkejärjestelmä luotiin.

1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
1969 Luottamusmiessopimus.

1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.
1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.

1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977 Talviloma
1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.

1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.
1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
1985 Laki kotihoidontuesta.
1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.

1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
1990 Henkilörahastolaki
1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten t yöntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus.
1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.

Hallitus yrittää nyt rakentaa luokkayhteiskuntaa jossa pahoinvointi ja eripura senkun lisääntyy....

AY-liike ajaa kaikkien työntekijöitten/palkansaajien asioita.
Työntekijöitä eli palkansaajia on noin 2,5 miljoonaa.

Huom AY liike on saanut tämän aikaiseksi neuvottelemalla työnantajien kanssa ei todellakaan ole saanut mitään aikaiseksi vain yksin. Työnantajat on tärkeimmässä osassa meidän hyvinvointia ja yritysten vaatimiin työehtojen muutoksiin on myös asennoiduttava hyväksyvästi ei tästä muuten mitään tule. AY like ei voi sanella mitä hyväksytään yksipuolisesti. Halllituksen tehtävä on budjettimme pitäminen tasapainossa ja siihen ei AY liikkeellä ole mitään sanomista määräävässä hengessä.

Lapsityövoiman käyttökielto tuli myös ammattiliitolta vai olenko
väärässä? Kertokaa viisaammat.

Älä sie murehdi enää 80 ;ppisenä AY ;n saavutuksia .Se oli ennen se.Mutta
AY liikekkin on muuttunut ahneemmaksi ja tarkoitusperiltään röyhkeäksi
liikkeeksi..Mutta sehän ei meille enään kuulu senkun seurataan uutisia.

Hallitus on kertomansa mukaan valmistelemassa uutta sosiaaliturvalakia
Turvaako se työttömälle peltimukin, jonka kanssa voi mennä kerjuulle kylille ?

Väität, että AY-liike on saanut nuo kaikki aikaan.
Työtätekevien voimallako. lakoilla ja työtaisteluilla on kansamme hyvinvointi varmistettu?
Kerropa meille sitten, miksi AY-liike ei ole hallituksessa hoitamassa maan muitakin asioita kuntoon? Miksi se nyt joutuu lakkoilemaan, koska se ei pääse laatimaan työelämää koskevia lakimuutoksia? Onko AY-liike tyrinyt, kun ei enää kelpaa määräämään lainsäädäntöä? Mistä kiikastaa?
Miksi meillä pitää olla tällainen vaaleilla valittu toinen järjestö, joka on ominut lainsäätämisen. Eikö AY-liike olisi siihen kykenevä.
Kansa puhukoon.

Mutta ei ole luettelossasi velvollisuuksia työntekoon, työpaikan säilyttämiseen, ammattitaidon kehittämiseen, tuotannon lisäämiseen, yhteiseen hiileen puhaltamiseen. eikä ahkeruuteen.

Kännissä olleet sak- mafiosot peruuttivat lakon

Nokian Renkaat vahvisti Iltalehdelle sähköpostitse, että yritys sai torstaina Teollisuusliitolta ja Ammattiliitto Prolta ilmoituksen lakon peruuntumisesta.

– Ei ole oikeastaan mitään järkeä laittaa Nokian Renkaita tässä vaiheessa työnseisaukseen, joten päätimme yhdessä Teollisuusliiton kanssa perua sen, kommentoi Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.

Täällä ilmeisesti yritysjohtajat puolustavat hallitusta tai jos hallituksen
puolustajat ovat olleet palkaansaajia kuuppa on himmennyt ikää myöten.

Hallitus on tehnyt työtätekevistä ihmisistä, palkansaajista vihollisensa,
joka on nitistettävä. Kuka työt sitten tekee ?
Ulkomainen halpatyövoimako ? Kuinka suuren "armeijan" hallitus
ja EK on tilannut niitä ?
Sana on kiertänyt maailmalla Suomen hallituksen muukalaisivihamielisyydestä,
että kuka Suomeen töihin tulisi ?
Suomi ei ole ulkomaalaisten suosikkilistalla numero yksi.
Se on viimeisestä päästä toisin kuin hallitus ja EK kuvittelevat.

Hallitus on ideologinen alistajoukko. Ei se koko Suomen parasta ajattele
niin kuin ministerit valassaan vannoivat, vaan äveriäitä kannattajiaan.

Ovatko muuten PS:nkin äänestäjätkin täyspölhöjä ?
PS on huijannut ne mennen tullen ja kannatus senkun nousee ?

AY- liike on saanut aikaan kaiken hyvän työelämässä.

Velkakello kiihtynyt finassi kriisistä alkaen, miksei ruotsissa siellä velan määrä 30 % BKT, Matti Vanhasen hallituksen aikaan velkamme oli 28 % BKT.
Syyttely ei muuta tosiasioita. Kun talouskasvua ei saada velkamme vain kasvaa, leikkaaminen ei muuta sitä tosiasiaa.

Itsekkyys on hallituksen arvoista suurin.

Olisiko parempi hajottaa hallitus ja muodostaa kaikista puolueista koostuva
virkamieshallitus ? Samalla päätösten laatutaso nousisi ja virkamieshallitus
ottaisi vastuun ilman nykyisen hallituksen äärioikeistopolitiikan ideologiaa.