Haaveilen kumppanista

Pettymyksiä on ollut mutten missään nimessä tyytyisi pelkkään haaveiluun. Elämä on tässä ja nyt. Ei ehkä huomenna enää ja lopulta ei enää koskaan. Enää tässä kehossa ainakaan. Jatkan yrittämistä, mutten hirveästi halua olla esillä huonoista elämänkokemuksista johtuen. Onneksi ennen nettitreffitkin oli ihan järkeviä ja joissain menoissa kävinkin. Nykyään tapaa vaan äijäporukkaa muutaman kerran vuodessa. Tapaa siellä sitten nainen.

On tietysti turvallista haaveilla vaan koska silloin ei pettymystä koe,mutta jos koko ikä vaan haaveillaan niin menee monta sivu suun. Elämä on tässä ja nyt,se on otettava riski myös.Jos kokoajan pelkää pettyvänsä ei koe myös niitä parisuhteita jotka saattaisi kestää.

Kannattaa lopettaa itsesäälissä rypeminen, niin haaveet voi muuttua todeksi.

Kaikissa asioissa on mukana se että ” voisi ” niin suhteessakin sitä ” voi” pettyä mutta samalla ” voi” olla ihan hyväkin suhde .
Ymmärrän tuon pelkosi pettymisestä , se tekee kipeää kun on herkkä ihminen mutta olet sillä linjalla että katso ettet pettyisi mitenkään siksi et osaa luoda ihmis suhteita .
Mutta voisit ehkä olla ystävä vaan jonkun kanssa ainakin ensin ja katsoa olisiko mahdollista että vaikka siitä muodostuisi kunnon suhde. Samalla voisit löydä psykiatrin juttusilla peloistaan sillä ne ovat sinulla niin suuret että vaikuttavat negatiivisesti elämääsi.

Olen myös haaveillut ja yrittänyt viimevuodet päästä parisuhteeseen. En vaan tunnu sellaiseen kelpaavan. Se traumatisoi pitkäänän ennen kuin alat ja pystyt siirtymään seuraavaan yritykseen. Ikääkin on jo, en mikään nuori enää.

Kumppanista haaveileminen on hyvä juttu. Haavekumppani on aina ihana ja sen voi laittaa sivuun, kun kyllästyttää. Sen voi myös vaihtaa toiseen milloin vain.

Oikea elävä ihminen voi olla hankala, hänellä on omia tarpeita ja vaatimuksia. Hän voi jopa uhkailla hylkäämisellä ja hylätäkin.

Kyllä haavekumppani aina todellisen ihmisen voittaa.

minun tapani oli aikoinaan kirjeenvaihto, tutustuin useimpiin yhden illan.
pariin kymmeneen 2-3 kertaa ja kahteen 2 kk ja vain viikonloppuosin.
Mitä pidemmin tapaa sitä ikävämpää on erota.

Neuvoisikin paljon yhden illan tapaamisia, niin minullakin ja viimeisellä kerralla se JATKO oli ehdotonta molemmille. Molemmat oltiin täysjärkisiä ja heti huomasi sen oikean. Päivääkään en epäröinyt viikon, kuukauden, tai en vieläkään 50 v päästä.

Jos siis epäröi jatkamista, ei kannata jatkaa jos ei ole omaa lasta jo tulossa.

Paljon vaan yhden illan tapaamisia , kyllä siihenkin kyllästyy, mutta taas parin kk kuluttua innostuu.

katso peiliin, etsi vähä saman vartaloista, siis samanpainoista pituuteen nähden. Samanväristä iholta ja hiuksista, ei vastakohtaista.
Älä etsi kauneutta, suunnilleen terve pitäisi olla, kuten sinäkin. hoivaaminen voi kyllästyttää pian.

ole rehellinen kun kirjoitat, älä tule huijatuksi,,,,,,,,,,
, huijareita on aina liikkeellä ja paljon. ENSITAPAAMINN jossain kahvilassa, ei pimeällä ulkona.

Minä voisin nykyaikaan perustaa eri nimellä kuin omallani sähköpostin jotta osaisin etsiä rohkeammin. TOKI sanoisin melko pian että olen väärällä nimellä, vaikka en nimeä kertoisikaan heti ja tapaamisessa voisin vaikka näyttä henkkarit.

Tuo on erittäin hyvä keino pitää yllä positiivista mielikuvaa vastakkaisesta sukupuolesta. Kunhan et vaan kohtaa todellisuutta, nuo haaveet voivat romahtaa heti jos menet esim. juttelemaan jollekin haaveilun kohteelle. Mitä vähemmän tiedät niistä, sitä paremmin sinulla menee. Kunhan vaan muistat sen että kyse on vain haaveilusta, etkä sekoita haaveita ja todellisuutta keskenään.

Päiväunelmointi liikaa nautittuna voi olla dysfunktionaalista eli toimia vastoin haaveksijan yleistä etua. Voi liittyä traumaan, masennukseen tai obsessiivis-kompulsiivisuuteen. Ja myös tarkkaavaisuus häiriöön, sosiaaliseen ahdistukseen. Niin kauan kuin tietää mikä todellista ei ole skitsofreniaa. Obsessiivisen lääkitystä käytetty, unen parantamista, maadoitustekniikkoja milla hetkiin kiinni, ja aversiota vaihtamalla unelmoinnin sisällöt epämiellyttävään suuntaan.


https://www.sleepfoundation.org/mental-health/maladaptive-daydreaming