Ihan rehellisesti

siitä lähtien kun hyvin tärkeä haave ei toteutunut on ollut melkein joka päivä vaikeaa lähetä ovesta ulos. Ei ollut annettu lupaa ns. kertomiselle kuin sille yhdelle ryhmälle vain. Siellä työpaikassa aloittaessani sitä esitystä siellä oli, mutta en ymmärtänyt siitä höykäsen pöläytystä! Minulla kysyttiin siitä tiedänkö kenestä on kyse ja vastasin ettei mitään käsitystä siitä! Koska pää oli pyörällä kaikesta ymmärtämättömyydestä, se haittasi työtekoa, koska jatkuva pinnistely että olisi jotain ymmärtänyt vei valtavasti voimia! Olen varma siitä, että siksi en saanut jatkaa siellä enää, koska minun haluttiin tekevän töitä monissa pakoissa jotta ymmärtäisin kebestä oli kyse. Se että joutui eri paikkoihin kokemaan ns. kertomista pudotti hyvin syvälle ja siellä ollaan oltu siitä lähtien! Elämä olisi ollut täysin toisenlaista ilman ns. kertomista koska sellaiseen en antanut koskaan lupaa liian laaja-alaisena kun se toteutettiin! Sisin on yhä rikki ja stressi vaivaa, varsinkin jos näkee koiran ulkoiluttajia!