Miten hirveitä ihmiset voi olla toisilleen. Todellisia petoja. Minäkin, sen myönnän. Kun kovetan itseni, se on kylmää kyytiä. Olen siitä pahoillani. En voi edes sanoa, ettenkö olisi tarkoittanut loukata. En voi puolustella.
Voin tuntea katkeruutta, surua, pettymystä. Kipua. Mutta totuus on se, että toista ei voi pakottaa välittämään. Eikä edes suostutella. Jos ihminen on kiinnostunut toisesta, siinä ei ole mitään tehtävissä. Se pitää hyväksyä.
Täytyy kerätä ne tunteet, mitä asia herättää, suureen ilmapalloon. Odottaa tuulta ja kun se nousee, laskea irti.
Voin tuntea katkeruutta, surua, pettymystä. Kipua. Mutta totuus on se, että toista ei voi pakottaa välittämään. Eikä edes suostutella. Jos ihminen on kiinnostunut toisesta, siinä ei ole mitään tehtävissä. Se pitää hyväksyä.
Täytyy kerätä ne tunteet, mitä asia herättää, suureen ilmapalloon. Odottaa tuulta ja kun se nousee, laskea irti.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei yksin voi olla vaan myös on!
Myös itselleen.
Eli et välittänyt sen vertaa, että olisit kertonut sen?
Kertonut minkä?
Ettet välitä.
Ei kai tuossa nyt siitä puhuta. Vaan sen tunteista, joka päästää irti. Ei mulla ole mitään tilitettävää kenellekään.
Pskat koitat vaan muka kääntää noin. Selvästi tossa on ettei välitä. Mutta kuten tuo joku muukin sano et olis voinut suoraankin sanoa.
Jotkut on kyllä… todellisia petoja
Pitää paikkaansa. Ja antaa kivien lentää.
Hirveys helpottaa, kun lähdet sohvalta hakemaan itelles TÖITÄ.
Lähden kyllä, mutta en hakemaan töitä. Hauskaa iltaa.
En taida palata enää töihin.
Luuletko että se on ohi?
Allekirjoitan. Toisaalta luonteeni on hyvinkin valikoiva sen suhteen kenelle olen mukava ja kenelle aivan täysi painajainen. Pelottaa lähinnä se mihin tulee pystymään kun kohtaa tämän palstapedon, koska se toden totta etsitään.