lapsettomuus on vapaavalinnaista samalla tavoin kuin itsemurha

Elämässä on valintoja ja pahimmassa tapauksessa kuolema on valinta.
Kuoleman rinnalla lapsettomuus valinta on pienempi kuin kuolema.
Kuitenkin molemmat ovat olemassa elämässä.

Muu lapsettomuuteen vaikuttava asia on se, jos lapsettomuus on yhteiskunta uhka.

Lapseton ihminen on epäkypsä ihmisenä.
Ihminen on aikuinen kun käy läpi synnytyksen.

Ihme että ollakseen aikuinen lapsen pitää käydä PAKKOkouluja.
Lapsella ei ole valinnan varaa koulutuksen suhteen, mutta koulu on pakko.
Lasta hakataan lastensuojelulla jos hän kieltäytyy totaalisesti koulutuksesta.
Sen sijaan aikuinen nainen voi samalla tavalla kieltäytyä synnytyksistä.
Miksi aikuinen saa kieltäytyä jostakin mutta lapsi ei saa.
Kun aikuinen nainen kieltäytyy synnytyksistä, niin myös lapsilla on samoja perusteluja ja oikeuksia sille, että kieltäytyy peruskoulutuksesta.

Lapsella on selkeä uhkaaja - se on aikuinen nainen ja mies.
Sen sijaan aikuisella naisella on vähemmän uhkia.
Se on eläkeläinen maailmaa nähnyt aikuinen vaari tai mummo, mutta myös aikuinen mies, joka on vahvempi kuin aikuinen nainen.
Kun naisella on vähemmän uhkia, niin naisen mieli alkaa harhailla valinnanvapaudessa.
Voi miettiä lisää uhkia avaruudesta, biologiasta naiselle mietittäväksi.


Biologinen uhka voi olla kehon taipumus sairastua lapsettomana.
On etsittävä tilastoja, kumpi on terveempi, lapseton aikuinen tai lapsia saanut aikuinen.
Biologinen uhka on myös yhteiskunnallinen uhka.
Jos lapseton yksilö ei vastaa perusaikuisen ominaisuuksia töissä, kouluissa, yhteiskunnassa laajemmin, niin sellainen itsessään vääristää yhteiskunnan.
Siksi jos on lapsettomia, niin rajallinen määrä.
(Lapsettoman kanssa on turhaa väitellä, miksi hän ei ole kypsä ihminen).


SITEN VOI SANOA, ETTÄ LASTEN SAAMINEN ON TERVEYDELLINEN VAATIMUS.
Samalla tavoin kuin syöminen, nukkuminen.
Lisääntyminen on seksin osa - kertoisi biologi.
Seksin fenomenologia palvelee lisääntymistä biologiasta.

Lapseton asettaa psykologian ja biologian vierekkäin.
Tahtoo voittaa biologian psykologialla ja epäonnistuu.
Biologia voittaa aina.

Siten lapsia saanut kokenut aikuinen näkee elämässä eteenpäin.
Lapset täydentävät ihmisen pitkällä tähtäimellä.

Toisaalta kulttuurievoluutiossa osa kulttuureista ovat pakkonaitavia ja toiset ilman pakkoa, joten ei saada selkeitä ohjeistuksia tässä kysymyksessä.
Afrikassa, Islamissa ja intiaaneilla ei ole luostareita ja selibaattia.
Hinduismissa, buddismissa ja kristinuskossa on selibaatti ja luostarit.
Munkit helposti jäävät lapsettomiksi.

Eurooppa kuuluu kristinuskon perinteeseen, jossa munkkien tavoin, on lupaa jäädä lapsettomaksi.
Uskonnot hakivat jumalalle omistautuneisuutta.
EU voisi hakea lapsettomuudella yksilöllistä valinnan vapautta.


Mutta jälleen kun yksilön kulttuuri on uhka valtiolle ja valtio päättää ohjeistaa yksilön, niin yksilö häviää, koska sosiaalisesti yksilö on vähemmän kuin ryhmä.
Valtio myös toisinpäin voi päättää olla tukematta synnytyksiä kun tilanne vaatii.
Synnytys on siis liukuva, että joskus syntyy ja joskus ei synny.
Suomessa nyt voisi uutisia seuraten todeta, että yhteiskunnalla ei ole tarvetta synnyttää paljon.


Horoskoopin psykologiassa Rapu on paras synnyttäjä ja vanhempi.
Siten vanhemmuus on synnynnäinen luonnon lahja, samalla tavoin kuin matemaattinen lahjakkuus erikseen.

Kun joku kertoo, että ei tahdo tai on huono vanhempi, niin toisilla olisi syytä kuunnella ja jos tarvitaan avustaa, mikä tarkoittaa valistamista.

Synnytys on sukua kysymykselle, miksi elää, mitä elämä on.
Älykäs voi suunnitella siten elämää objektiivisemmin ja LÖYTÄÄ VASTAUKSIA MIKSI SYNNYTTÄÄ, sen sijaan kuin kieltäisi kaikki.

Alkossa on paljon alkoholia tarjolla ja utelias ihminen käy maistamassa.
Samalla tavoin on olemassa lisääntyminen tarjolla elämässä ja utelias nainen käy lisääntymässä kokeilemassa miltä se tuntuu.
On kyllä outoa jos elämässä ei kiinnostaa mikään ja jätetään asiat kokeilematta.

Itse näen, että avaruus on ikuinen tai riittävän iso, jotta kertoisi, että lisääntymisessä ei olisi esteitä, että väkeä virtaa aikoinaan avaruuden valloitukseen, jonne tarvitaankin väkeä asuttamaan avaruutta samalla tavoin kuin asutettiin aikoinaan Amerikan.

Lisäksi populaation lukumäärä luo ihmisten tietoisuuden.
Yksin ei voi sanoa, että tietää, koska äly kasvaa kun aivoja on megapaljon.
Yksilö ei voi kieltäytyä ryhmästä, koska sellaista ei ole.
Yksilö voi kieltäytyä ryhmästä vain kaukana avaruudessa.
Hän voi valloittaa yksinäisen planeetan ja jäädä asumaan sille.
Maapallolla jo tänään yksilö on vaikeammin kieltäytymässä ryhmän tahdosta.
Se on tosiasia jota pitää hyväksyä, se kuuluu nykyelämään.

Ennen vanhaan perhe, suku kertoi mikä on oikein. Tänään yliopiston sivistyksen turvin yksilön pitää itse ajatella, mihin hänet houkutellaankin, miksi hänen pitää lisääntyä. Kun keksii syyn, niin voi sanoa, että sivistys auttoi, mutta kun ei keksi, niin ei siten ymmärtänyt mitään, miksi synnyttää.