A-miehelle

Ehkä tämä on turhaa, naiiviakin, mutta haluan kertoa. Uskon, että luet näitä yhä.

Täällä on paljon kirjoituksia ja kommentteja, joita voisi luulla minun kirjoittamiksi. Minä EN ole kirjoittanut tänne mitään noin kuukauteen, enkä kirjoita tämän tekstin jälkeen. En kirjoita asiattomuuksia, en rivoja, enkä riudu itsesäälissä. Et tunne minua tarpeeksi hyvin, ymmärrä että en ole sellainen.

Minulla on rauha ja puhdas omatunto tässä asiassa. Olen tämän asian käsitellyt ystäväni ja häntäkin suuremman edessä, nöyrästi. Tunteissa ei ole mitään rumaa tai väärää, en ole niitä valinnut, toivonut tai provosoinut. Olin onnellinen ja elin rauhassa vuosikausia. Kyllä minulle olisi ollut seuraa tarjolla, mutta sydän tekee ja päättää ihan oman päänsä mukaan. Minun aivoillani ei sitä hallita.

Ainoa häpeällinen virheeni oli kirjoittaa anonyymina, anonyymille keskustelupalstalle sinusta (tunnistit minut automerkistä) muutamia viestejä, joista ehkä saatoit minut tunnistaa. En ole näitä tunteita lietsonut, yritin kaikin voimin pysytellä kaukana sinusta. Vaikka koin, että jonkinlainen (tahaton?) provokaatio tuli usein sinun puoleltasi jo kauan sitten. Pakenin tilanteista, joissa jäin kaksin kanssasi, silti tulit kerran jopa minua ulos asti etsimään. Olin ahdistunut ja hämilläni. Näin sinusta unia, en antanut hereillä tunteilleni valtaa.

En ole tullut sinun vuoksesi tänne palstalle. Tulin tänne vuosia sitten eksäni vuoksi. Surin häntä ja kariutunutta suhdettamme monta vuotta. Täällä käyminen jäi satunnaiseksi tavaksi, ja olin yllättynyt, kun löysin täältä sekä nimeni että muita tarkkoja kuvauksia, jotka pystyin yhdistämään juuri sinuun. Millään tieteellisellä todennäköisyydellä kukaan muu, kuin sinä et olisi osannut tänne kirjoittaa niitä vinkkejä, jotka näin. Olin salaa odottanut viestejä kaukaa menneisyydestä, ja törmäsinkin sinuun. Sen jälkeen olen elänyt helvetissä.

Kuukausi sitten harkintakykyni petti täysin. Häpeän sitä, kadun sitä, koen että koko elämäni on pilalla sen takia. Pyydän anteeksi, toivon sinulle rauhaa ja terveyttä.

Jättäkää minutkin rauhaan.
0152
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Ehkä tämä on turhaa, naiiviakin, mutta haluan kertoa. Uskon, että luet näitä yhä.

Täällä on paljon kirjoituksia ja kommentteja, joita voisi luulla minun kirjoittamiksi. Minä EN ole kirjoittanut tänne mitään noin kuukauteen, enkä kirjoita tämän tekstin jälkeen. En kirjoita asiattomuuksia, en rivoja, enkä riudu itsesäälissä. Et tunne minua tarpeeksi hyvin, ymmärrä että en ole sellainen.

Minulla on rauha ja puhdas omatunto tässä asiassa. Olen tämän asian käsitellyt ystäväni ja häntäkin suuremman edessä, nöyrästi. Tunteissa ei ole mitään rumaa tai väärää, en ole niitä valinnut, toivonut tai provosoinut. Olin onnellinen ja elin rauhassa vuosikausia. Kyllä minulle olisi ollut seuraa tarjolla, mutta sydän tekee ja päättää ihan oman päänsä mukaan. Minun aivoillani ei sitä hallita.

Ainoa häpeällinen virheeni oli kirjoittaa anonyymina, anonyymille keskustelupalstalle sinusta (tunnistit minut automerkistä) muutamia viestejä, joista ehkä saatoit minut tunnistaa. En ole näitä tunteita lietsonut, yritin kaikin voimin pysytellä kaukana sinusta. Vaikka koin, että jonkinlainen (tahaton?) provokaatio tuli usein sinun puoleltasi jo kauan sitten. Pakenin tilanteista, joissa jäin kaksin kanssasi, silti tulit kerran jopa minua ulos asti etsimään. Olin ahdistunut ja hämilläni. Näin sinusta unia, en antanut hereillä tunteilleni valtaa.

En ole tullut sinun vuoksesi tänne palstalle. Tulin tänne vuosia sitten eksäni vuoksi. Surin häntä ja kariutunutta suhdettamme monta vuotta. Täällä käyminen jäi satunnaiseksi tavaksi, ja olin yllättynyt, kun löysin täältä sekä nimeni että muita tarkkoja kuvauksia, jotka pystyin yhdistämään juuri sinuun. Millään tieteellisellä todennäköisyydellä kukaan muu, kuin sinä et olisi osannut tänne kirjoittaa niitä vinkkejä, jotka näin. Olin salaa odottanut viestejä kaukaa menneisyydestä, ja törmäsinkin sinuun. Sen jälkeen olen elänyt helvetissä.

Kuukausi sitten harkintakykyni petti täysin. Häpeän sitä, kadun sitä, koen että koko elämäni on pilalla sen takia. Pyydän anteeksi, toivon sinulle rauhaa ja terveyttä.

Jättäkää minutkin rauhaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu