Vastaava ministeri piilosilla

Analyysi: Sairaaloihin ja palveluihin tulossa järisyttävät muutokset – Ministeri Juuso piiloutuu

Sairaaloiden tehtävien karsintaa ja julkisten palveluiden rajaamista valmistellaan ministeriössä, mutta vastuuministeri Kaisa Juuso on vältellyt niistä kertomista, kirjoittaa Iltalehden politiikan toimittaja Hanna Gråsten-Lahtinen.

Ministeri Kaisa Juuso on esittänyt useita hallitusohjelmasta poikkeavia ehdotuksia.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps) kommentit ovat aiheuttaneet epätietoisuutta hyvinvointialueilla ja hämmennystä hallituskumppaneissa.

Ministeri Juuson alaisuudessa valmistellaan parhaillaan massiivisia uudistuksia, jotka muuttavat perustavalla tavalla suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluita.

Ministeri kuitenkin kieltäytyy sopimasta haastatteluaikaa niitä koskien.

Yksi jättiuudistuksista koskee Suomen sairaaloiden palveluiden karsintaa. Toisessa uudistuksessa määritellään, mitä hoitoja ja palveluita ei enää saisi julkisesta terveydenhuollosta.

Juuson tuorein kommentti hyvinvointialueista herättää kysymyksen siitä, onko hän tehtäviensä tasalla.

Monet suomalaiset hätkähtivät, kun sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettama työryhmä esitteli tammikuussa ehdotuksensa Suomen sairaalaverkon muutoksista.

Jo vuonna 2026 ympärivuorokautisia päivystyspalveluja ja synnytyksiä keskitettäisiin suurempiin sairaaloihin, ja lähes kaikki perusterveydenhuollon ympärivuorokautiset päivystyspisteet lakkautettaisiin.

Tästä parin vuoden päästä keskussairaaloiden määrää vähennettäisiin jopa 5–8:aan, kun nyt keskussairaaloita on 15.

Ministeri Juuso oli virkamatkalla, kun työryhmän raportti julkaistiin.

Sähköpostitse hän kommentoi työryhmän ehdotusta kriittiseen sävyyn. Ministeri kirjoitti, että esitys on ”puhtaasti virkahenkilöiden näkemys” ja että se on tehty ”täysin ilman nykytilanteen syvällisempää analysointia ja eri vaihtoehtojen vaikutusarviointeja”.

Helmikuussa Juuso sanoi Maaseudun Tulevaisuudessa, että Suomen sairaalaverkoston tulevaisuutta pitäisi käsitellä parlamentaarisessa, eli eduskuntapuolueiden yhteisessä, työryhmässä.

Hyvinvointialueiden kentälle on jäänyt vellomaan epävarmuus siitä, mitä sairaalaverkolle ollaan tekemässä. Paikoin, esimerkiksi Etelä-Savossa, rekrytointi on jo vaikeutunut.

Kun ministerin haastattelu ei onnistunut, kysyin asiasta STM:stä.

Selvisi, että parlamentaarista työryhmää ei ole perustettu, ja ministeriössä valmistellaan sairaalaverkosta vauhdilla lakiesitystä. Tavoitteena on, että esitys valmistuisi jo tänä keväänä. Valmistelun pohjalla käytetään työryhmän raporttia.

Ennallaan on hallitusohjelmaan kirjattu tavoite, että uudistuksella tulee säästää 100 miljoonaa euroa vuodesta 2027 alkaen.

Millään pienellä tehtävien hienosäädöllä ei ole mahdollista saada aikaan tällaisia säästösummia näin nopeasti.

Jos työryhmän ehdotukset toteutuvat, osan sairaaloiden tehtäviä vähennettäisiin.

Ministeri Juuso on vakuuttanut, ettei yhtään sairaalaa olla lakkauttamassa. Tämä ei alueita juuri lohduta.

Työryhmän ehdotuksen mukaan osa keskussairaaloista muuttuisi suppean palvelun akuuttisairaaloiksi, joissa ei olisi ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta, synnytysten hoitoa tai tehohoitoa.

Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtajan Sally Leskisen mukaan muutos akuuttisairaalaksi olisi niin merkittävä alasajo, että rekrytoinnista tulisi hyvin haastavaa.

– Akuuttisairaalaa kaatuisi omaan mahdottomuuteensa, aivan kuten aluesairaaloiden kohdalla kävi, Leskinen sanoo.

Olisin kysynyt ministeriltä, mistä lähtökohdista sairaalaverkkouudistusta nyt valmistellaan ja miten hän vastaa huoliin siitä, että tehtävien karsinta olisi käytännössä kuolinisku sairaalalle jollain aikavälillä.

Ministeri Juuson alaisuudessa on aloitettu myös toisen massiivisen uudistuksen valmistelu. Siinä säädetään siitä, millä periaatteilla palveluita voi saada julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Lisäksi selvitetään mahdollisuus säätää kansallisesta toimijasta, joka voi sitovasti linjata, kuuluuko menetelmä julkiseen palveluvalikoimaan.

Hallitus aikoo säästää uudistuksella 58 miljoonaa euroa vuonna 2027 ja 108 miljoonaa euroa vuonna 2028.

Käytännössä uudistus tarkoittaa sitä, että joitakin hoitoja ei enää jatkossa saisi julkisesta terveydenhuollosta.

Vaikka esitys asiasta on tarkoitus antaa vasta keväällä 2026, kyseessä on periaatteellisesti ja eettisesti niin iso uudistus, että siitä olisi tärkeää käydä julkista keskustelua jo varhaisessa vaiheessa. Olisin kysynyt uudistuksen lähtökohdista Juusolta.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5302aa25-563c-4e01-b6ed-6e753becc5dd