Moi,
Minulla on vahvuudet -2,75 ja -2,5 ja olen miettinyt olisiko mitään mieltä korjata pelkästään tuo huonompi silmä, jotta myös ikänäön tullessa pärjäisi ilman laseja. Onkohan ero silmien välillä liian suuri, jos leikataan vain yksi silmä?
Joka paikassa varoitellaan, että ei kannattaisi leikata noin pieniä miinuksia, koska luopuu siten synnynnäisistä lukulaseistaan. Mutta siltihän voi joutua käyttämään lukulaseja vai ovatko miinukset silmissä todella tae siitä, että lukulaseja ei tarvitsisi? Tällä hetkellä ainakin koen, että eiväthän lukulasit ole haitta, kun niitä pitää vain lukiessaan.
Minulla on vahvuudet -2,75 ja -2,5 ja olen miettinyt olisiko mitään mieltä korjata pelkästään tuo huonompi silmä, jotta myös ikänäön tullessa pärjäisi ilman laseja. Onkohan ero silmien välillä liian suuri, jos leikataan vain yksi silmä?
Joka paikassa varoitellaan, että ei kannattaisi leikata noin pieniä miinuksia, koska luopuu siten synnynnäisistä lukulaseistaan. Mutta siltihän voi joutua käyttämään lukulaseja vai ovatko miinukset silmissä todella tae siitä, että lukulaseja ei tarvitsisi? Tällä hetkellä ainakin koen, että eiväthän lukulasit ole haitta, kun niitä pitää vain lukiessaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ootko koskaan kokeillut olla päivää yhdellä linssillä, vaikka piilarilla. Minulla on paljon pienempi ero silmien välillä ja yhdellä piilarilla on aika rasittava kokemus katsella ympärilleen.
Mikäli toinen silmä korjataan "nollille", tulee sinulle hyvin todennäköisesti hankaluuksia näön kanssa, sillä nyrkkisääntönä pidetään yleensä, että maksimissaan kahden diopterin eron silmien välillä pystyy oireetta esim. silmälasikorjauksella korjaamaan (muuten kuvakoon erot haittaavat). Mikäli siis haaveilet tuollaista korjausta, olisi ensin syytä simuloida leikauksen lopputulosta korjaamalla yhden silmän taittovirhe piilolasilla ja katsella viikon pari maailmaa. Mikäli edelleen tuntuu vaivattomalta ja mukavalta katsella, voi leikkauksen suorittaa. Mikäli tuntuu hankalalta, ei leikkausta voi suositella (ainakaan vain yhteen silmään).
Ihmiset joilla silmät ovat lapsesta asti eriparisia sietävät tilannetta huomattavasti paremmin, koska aivot ovat jo pienestä asti sopeutuneet tilanteeseen, jossa lähelle ja kauas vain jompikumpi silmä näkee paremmin. Aikuisiällä tällainen sopeutuminen on yleensä huomattavasti vaikeampaa.
silmissä - 9,75 ja - 6 ja voin vakuuttaa että hankalaa on laseillakin korjata. Piilolaseja en paljon pysty pitämään, mutta niillä näen hyvin. Nyt laseilla vahvemmassa miinuksesa alikorjaus eli lasivahvuudet -7,5 ja -6 sillä lähemmäs kahden D:n erolla ei laseilla pysty katsomaan, tulee hirveä eriparisuus. Nyt lasikorjauksella en kauhean hyvin kauas näe.
Minäkin olin sitä mieltä että heikompi silmä leikattaisiin jonnekin nollan huitteille, mutta eivätpä haluneet leikkausta tehdä; eivät Turussa eikä Tampereella. Molemmat olisi pitänyt leikata, ja molempiin en anna koskea jos vaikka leikkaus epäonnistuu. Itseäni eivät lasit ole koskaan haitanneet,vaan se ETTEN NÄE KUNNOLLA.
Tsemppiä sulle.
Moi,
Minulla leikattiin vain toinen silmä ja toiseen jäi likinäköä -2 (ja lisäksi hajataittoa). Olen tulokseen tyytyväinen. Näen nyt hyvin ilman laseja (näkötestissä visus 1.6.) Vanhoilla silmälaseilla, joissa toinen linssi on vaihdettu nollalinssiksi sain näkötestissä tulokseksi 2.0. Eli minulla ei tuo silmien ero ole näkemistä haitannut. Päivällä en käytä laseja, mutta olen huomannut että hämäränäköni on huonompi ilman laseja, ja siksi käytänkin silmälaseja aina pimeässä. Leikkautin vain toisen silmän siksi, että pelkäsin leikkauksen riskejä esim. hämäränäön heikkenemistä ja jos olisin leikkauttanut molemmat silmät niin näköahän ei voisi enää laseilla korjata. Toivon myös että tulevaisuudessa en tarvitse lukulaseja, koska toinen silmä on miinuksella.