Keskustan tyhjät tai tulevaisuudessa tyhjenevät tontit on kaavassa merkitty kerrostalojen ja liiketilojen alueiksi. Tiedossa on kuitenkin, ettei kukaan tule sellaisia Pieksämäelle rakentamaan, kun kyseisen tyyppisiä rakennuksia on ennestäänkin valtavasti vajaakäytöllä.
Jos halutaan estää se, ettei puolet keskustasta kohta koostu tyhjistä sorakentistä tai pusikoista, niin tonteille pitäisi löytää joku realistinen käyttötarkoitus. Paras ratkaisu voisi olla antaa maanomistajien päättää käyttötarkoitus ihan itse. Eli että tontille saisi rakentaa lähtökohtaisesti mitä vaan haluaa. Korkeintaan jonkun saastuttavan tai kovaa ääntä pitävän teollisuuden voisi sulkea vaihtoehdoista pois.
Jos halutaan estää se, ettei puolet keskustasta kohta koostu tyhjistä sorakentistä tai pusikoista, niin tonteille pitäisi löytää joku realistinen käyttötarkoitus. Paras ratkaisu voisi olla antaa maanomistajien päättää käyttötarkoitus ihan itse. Eli että tontille saisi rakentaa lähtökohtaisesti mitä vaan haluaa. Korkeintaan jonkun saastuttavan tai kovaa ääntä pitävän teollisuuden voisi sulkea vaihtoehdoista pois.
Vastaukset 63
Vanhimmat
Kirkkotiellä ennen Alatalonkatu on kaksi purkukuntoista kaksikerroksista taloa. Seinät halkeilee. Sähköt ja vesiliittymät karkaistu. Talot voi sortua jalankulkijoiden päälle. Siihen vaan kaupungin purku-urakkaan jatkoksi.
Liikuntahalli, Kanttila, entinen maalaiskunnan virasto, juna-asema, kontiopuiston ammattiopiston rakennukset, entinen kauppaopisto, vesitorni.... Purkaa pitää 3-5 isoa rakennusta joka vuosi. Kaikki on laitettava hallittuun purkujärjestykseen. Tyhjiä tontteja on yli 200 kpl tälläkin hetkellä suurin osa on ollut yli 20 vuotta. Tyhjille tonteille pitää laittaa lisäkiinteistövero.
Onko joku muukin entinen maalaiskunnan virasto kuin Kanttila?
Juna-aseman varmaan purkaa VR.
Torin teunassa on ja tyhjillään nykyisin on maalaiskunnen entinen kunnantalo. Se ottaa päähän, kun maalaiskunnan pari vanhaa työntekijää joutuisi muuttamaan ns. sivistyksen pariin. Toinen on valtuustossa ja toinen teknisessä tpimessa vt. teknisenä johtajana.. Vt. tekninen johtaja hoitelee myö kaavoituspäällikön tehtäviään. Seuraavassa kaupungin hallituksen kokouksessa asiaa käsitellään....
Nyt selvisi, miksi keskustan alueen kaavoitus on ollut jumissa ja rakennuksia puretaan. Pertinkujan kaavayriitelmä oli viimeinen sykerkelmä lohdutonta epätoivoista entisen maalaiskuntajaisten kehityksen jarrutuskusetusta. Jari ja Kirsti puliveivattiin sivuun.
Elinkeinojohtaja Markus Vesterisen mukaan asuinosakeyhtiön osalta kiinteistö kääntyy voitolliseksi vielä tämän vuoden puolella, kunhan sopimukset kioskin suhteen lyödään lukkoon ja uudet asunnot valmistuvat.
– Kesän jälkeen päästäneen tilanteeseen, että kohteen kuukausittaiset tulot ovat kohteesta tulevia menoja suuremmat. Rakennuksen ylösajossa on siis onnistuttu. Liikerakennuksen osalta toivotaan, että ensi vuonna päästään samaan tilanteeseen, Vesterinen sanoo.
Tänä vuonna siis kiinteistön tuotot nousevat korkeammiksi kuin sen aiheutuvat juoksevat kulut. Pohjalla on kuitenkin mittavat kaupungin investoinnit, joita kiinteistöstä saadut tuotot eivät vielä tämän vuoden aikana tule kattamaan.
Markus Vesterinen pelastaa Pieksämäen. Maksaa 18 miljoonaa euroa. Peruuntuneen Aisti hallin ja uuden Op liiketilan hinnan.
Nämä junan tuomat ja nuoret ei edes tiedä missä on ollut maalaiskunnan kunnanvirasto kaupungissa. Luulevat yksinkertaiset että lukion parkkipaikka on Pieksämäen tori. Toinen vaihtoehto on että näitä keskusteluja trollataan sdp puoluetoimistosta.
Ja tätä elinkeinojohtajan mollaamista on jatkunut vuosia, vaikka valtuusto on huomauttanut elinkeinojohtajan mollaajia, että tekee tehtäviä valtuuston päätöksien mukaisesti kaupungin hallituksen alaisuudessa. Ihme touhua, kun on vielä maalaiskunnalla oma parlamentti kanttilassa, vaikka kuntien yhdistyminen tapahtui 2007. Tästä tultava loppu tämän kevään aikana tai keskustan rettelöijille ei ainoatakaan ääntä seiraavissa kuntavaaleissa. Jokatapauksessa kanttilasta lopetaan tekninen toimi ja toiminnot siityy pois sieltä lomien jälkeen viimeistään.
Mahtavaa, kun paikka on tiedossa vielä entisilläkin maalaiskuntalaisilla kuopatusta virastostaan, että keskustassa on ollut ja torin vieressä. Taas tuli yksi lisää koriin trolli. Kukaan muu ei voi olla niin katkera kuin elämäänsä kyllästynyt politiikassa oleva ihminen, jolla täytyy olla muut tarkoitusperät kuin Pieksämäen yhteisten asioiden hoitaminen.
Nuorilla ei tarvitsekkaan tietää vuosikymmeniä sitten tapahtuneista asioista. Junat tuo ja vie opiskelemaan, uusiin työpaikkoihin ja haasteisiin, elämä on edessä ja mennyttä aikaa ei ole mitään syytä haikailla. Joillakin pitää jo palata synnyin seuduille ja lapsetkin hoidattaa vanhemmillaan. Silloin kaupungin ojentava käsi on tarperseen.
Ennen oli ammattiliiton jäsenillä selvä näkemys esihenkilöstä. Ensin ne juotettiin känniin ensimmäisessä saunaillassa. Sillä varmistettiin että eivät riehu humalassa ja että ovat heteroita.
Toinen vaatimus oli että esihenkilöllä on aviopuoliso ja lapsia. Em varmistaa että esihenkilö on vastuullinen ja inhimillinen elämässään.
Pinttyneet poikamiehet ja vanhat piian tulisi valita sitten kun pappi on siunannut parisuhteen.
Torin reunassa ei ole muita tyhjiä rakennuksia kuin Osuuspankin talo. Sekö siis on ollut entinen maalaiskunnan kunnantalo?
Jep. Tietoa löytyy vaikka maalaiskunnan historiikista "Valtuutettua valtaa".
Kyllä se maalaiskunnankin virasto on ollut jo kaun latomossa.. Rautalammin pitäjään maalaiskunta on aikoinaan kuulunut.
Torin reunat ovat sama asia kuin kantakaupungin keskusta. Maalaskunnan virastoa ei ole ollut kantakaupungissa yli 40:n vuoteen. Talo on kiinteistöyhtiönä.
Työväenyhdistyksen puheenjohta pitää joka kuukauden ensimmäinen perjantai töiden jälkeen pitsa perjantain ja saunaillan Jukka Savolaiselle ja Markus Vesteriselle.
Ja nyt pulinat pois. Kysykää latumestari Martikaiselta.
Suomi: Kattila-talo, Naarajärvi, Pieksämäki, Suomi. - Kanttila-talo valmistui vuonna 1988 silloisen Pieksämäen maalaiskunnan kunnantaloksi, suunnittelija on arkkitehti Jouni Koiso-Kanttila. Rakennus on nykyään Pieksämäen kaupungin yhtenä virastotalona, siellä on myös kokoustila ja kirjasto.
Vanhassa kunnantalossa asuu nykyisin pieksämäen demareiden lapset vuokralla.
Pieksämäen kaupungintalo oli vuonna 1973 valmistunut Arto Sipisen ja Mane Hertzerin suunnittelema rakennus Pieksämäen keskustassa. Rakennus purettiin vuonna 2022, milloin se oli ehtinyt olla jo seitsemän vuotta tyhjillään rakennuksessa ilmenneiden sisäilmaongelmien seurauksena. Wikipedia
Sisäilmaongelmia
Missä osoitteessa tämä entinen maalaiskunnan virastotalo sijaitsee?
Kantilassa ei ole ollit kirjastoa vuosikaisiin. Virastona Kanttila loppui 2007, siellä on vain yksi toimipiste ja muutama teknisen toimen henkilö töissä. Kokoustilat ovat tyhjilöäån olleet vuosia.
🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑
😋 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21
🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞
Kunnanvirasto toimi vuodet 54-63 Kassalinnan kiinteistössä (Osuuspankki). Torikatu 14 osoitteessa oli Kunnankulma (nyt Matti ja Liisa) siitä eteenpäin Kanttilan valmistumiseen asti. Kunnanvaltuusto kokoontui Kassalinnan tiloissa 1970-luvulle asti.
Nykyisen Pieksämäen kannalta 1980-luvulla tehtiin isoja vieheitä. Tuolloisen maalaiskunnan (Kähkönen, Tikka; myös Nousiainen) profiilin nosto hajautti seutukunnan resursseja ja on ehkä suurin syy siihen, että nykyinen Pieksämäki ei ole nätti pikkukaupunki vaan lähestyy mallia, jossa on monta hiipuvaa kirkonkylää. Valitettavasti.
Entisillä maalaiskuntalaisilla politikoilla Kanttila on mennyt tunteisiin. Heille Kanttilasta on tullut identtikriisi. Käytäytyminen valtuustosalissa on uhmakasta murrosikäisten puuhastelua.
Tapio Turusella meni tunteisiin kun ei saanut Ideaparkkia. Rakensi surutyötä 18 miljoonaa euroa ja vieläkin kaupungille tuottamattoman ja menoja aiheuttavan Veturitori kauppakeskuksen. Ajoi terveydenhuollon yksityistämistä epärehellisin keinoin. Omat ja vieraat suuttui ja äänesti lopputilin ja kaupungille kalliin kultaisen kädenpuristuksen.
Vanhaa kirkkoa vastapäätä sijainnut Pitäjäntupa (joka purettiin 70-luvulla) taisi olla maalaiskunnan alkuperäinen kunnantalo?
Ulla Nykänen pääsi vahingon kaitta kaupunginjohtajaksi. Käkätin alkoi mennä liian isolleen kuin Tarja Halosella. Historiaan jää huonot johtamistaidot ja kaupungininsinöörin irtisanominen ja erimieltä olevien selkäänpuukorraminen. Selkäänpuukotus oli Turusen perimä.
Ullahan on keskustainen ja pitkän kokemuksen omaava henkilö. Entisillä maalaiskunnan politikoilla ottaa pattiin, kun Virtasalmen kunnanjohtajasta tuli kaupungin johtaja ja koskaan ei tullut maalaiskunnan kunnanjohtajasta.
Ulla sai valtuuston äänestyksessä 18 ääntä. Toinen vaihtoehto 17 ääntä. Ja taas oli ylivoimainen voitto.
Mitä näitä sovittuja äänestyksiä on turha vatuloida meneisyyden vankien. Mitä tulee kaupungin maankäytön kaavoitukseen, hölyn pölyä isoin elkein kaupungin kehittämiseksi.
Hietalan lobbasi Pieksämäelle 40 miljoonan mummonmerkan ratapihan automatisoinnin ja 20 miljoonan uuden veturivarikon. Kumpaakin oltiin suunniteltu pitkään mutta 5-10 vuotta valmistumisen jälkeen ei olisi ikinä rakennettu. Junat ajetaan ohi kokojunina ja sähköveturit huolletaan Helsingissä.
Yksi meriitti oli kaupungin arkkitehdin irtisanominen. Hietala oli viimeinen patruuna ja virkamiehet ammattinsa osaavia. Ja Veikko Kuusisto johti luottamusmiehiä rautaisella otteella.
Aika entinen ei koskaan enää palaa.
Hietala tosiaan hoiti Pieksämäelle Varikon, jolle ei ollut tarvetta. Mutta ei riittänyt 12 vuotta eduskuntaa ja sen mukaiset edut. Piti tulla Pieksämäelle vielä pakastevirkaan takaisin, jotta myös kuntapuolen eläkkeen sai päivitettyä.
Tiivistäen. Pieksämäelle hyöty valtion kustannuksella ja itselle hyöty pieksämäkeläisten kustannuksella.
Näkemys se on esitettykin, mutta totuus on, että nykyistä Pieksämäkeä ei olisi ilman rautatietä ja siihen liittyviä toimintoja. Maalaiskuntakeskuksena Pieksämäki olisi alle viiden tuhannen asukaan kirkonkylä , jossa syntyvyys olisi alle kymmenen lasta vuodessa.
Maatalon pojat oli ahkerimmat, rehellisimmät ja luotettavimmat työntekijät Pieksämäen VR:llä.
Naisten naurattaja virkamiespäälliköt tuli etelästä. Aina yrittivät häntiä paikallisten työmiesten punaposkisia kotirouvia.
Näistä kaupungin rautatieläisistä ei tiedä kuka on kenenkin poika.
Näihän se on, että. maalta tulleet hanttihommiin, kun ei ole koulutusta ollut. Vanhin on jäänyt kituuttamaan talon pitoa ja muut palkkatöihin on ajettu. Yksi on päässyt keskikouluun, jos on ollut varaa perheellä ja edelleen herraoppiin. Koulutetut osaajat on tulleet muulta, koska opinahjot ovat olleet isoissa kaupungeissa. Nykyisin tulee opinahjoista kirjekurssin herroja .
Leo Kähkönen rakennutti maalaiskuntaan Siilin kunnallisen keskikoulun. Koulu oli ilmainen joka mahdollisti Maalaiskunnasta Jäppilästä tai Virtasalmelta vähävaraisten opiskelun keskikoulussa. Satoja oppilaita kävi keskikoulun ja siitä eteenpäin. Kaupungin taso oli kun monet kaupungin työntekijät jäi kolmasti keskikoulussa luokalleen.
Kyllä kaupungissa oli kesäleirejä ja paljon muutakin toimintaa ja ilmaiseksi. Seurakunnat ja järjestöt niitä piti. Siilin koulun aikaan 1960-luvulla koko Suomessa oli jo mahdollisuus kaikilla keskikpuluun. Suomessa oli jo paikkakuntia, joissa oli silloin jo peruskoulu.
Kaupungin kouluissa esim. ruoka ja kirjat oli maksullisia 70 luvulla. Ilmaiset leirit oli kartsan kiertajissä.
Valtion tuilla koulut pyöri koko Suomessa 70-luvulla. Kuntiin tuli korvamerkitty rahoitus ja sillä toiminnot järjestettiin. Kirjat oli minimaalinen kustannuserä, koska kirjat päälystettiin ja koerrätettiin perusopetuksrssakin. Siloin ei opetettu tuhlaajiksi kaupungeissa, joissa sivistys oli edellä. Maalaispojat ajoi korttelirallia kaupungeissa tupakat hampaissa , kiljupönttö kiersi takapenkillä ja pikkulikat maalta kirteli katuja kuin sirkuksen karuselli. Se oli sitä pedofiilijunttien touhua.
Siilinkoulurakennukset ovat purkulistalla ja osa on purettu. Yi kymmeneen vuoteen ei olut koulutoimintaa siilinkoululla ja kaavoittaminen on pysähdyksissä alueella ollut 20 vuotta. Viimeisenä oljenkortena maalaiskunta alkoi kaavoittaa Naarajärven rantoja. Puolet tonteista on edelleen rakentamatta. Maalaiskunnan pystyssä pysyminen on ollut aina kiinni kantakaupungin kehityksestä ja käytännässä maalaiskunta pakkoliittettiin kantakaupunkiin 2007, kun eväät oli syöty.
Kaupungin lasten koulunkäyntiä helpotti kun kierrätetyt tehtäväkirjat oli valmiiksi täytetty.
Tehtäväkirjat oli erikseen kaupungissa ja ne koulukustabsi. Maalaiskunnassa täytetyt tehtäväkirjat kiersi kuin maamiesseuran vehkeet. Likoilla oli lehmän lypsyt ja pojilla lantatyöt ja lehmien ruokinta iltaisin ei niin ollut aikaa opiskeluun. Lähimetsissä pojat ilmakivääreillä ampuivat pikkulintuja ja likat peräkammarissa hihittelivät. Elämä oli jäyhää ja isäänpäin lämpiävää.
Maitolaituri oli maalaiskuntalaisten nuorisotalo. Mopedit pärisi ja aromasätkät paloi. Lähitalojen verhot heilui, kun sieltä vanhat naiset tirkisteli verhojen raoista valmiina jouksemaan kylille juoruamaan. Sununtaisin körttivirsiä laulettlin tuvissa isäntien maatessa rapuloitansa. Herätessään veisuuseen isännät totesivat paskanhajussa se potutkin kasvaa.
Täällä kirjoittelee mies joka varomattoman panon seuraamuksena saattoi ison maatalon tytön raskaaksi. Vuosikymmeniä joutui vaimon metsäpalstoja hoitamaan. Vaimon rikkauksista johtuen ainainen katkeruus maalaisia kohtaan jatkuu hamaan hautaan asti. Elämä vaimon tossun alla on katkeraa.
Junat vie likat maailmalle ja maitolaitureiden prinsessat jäi kotikylille mahat pystyssä navetoille. Mopedit vaihtui traktoreihin ja kylät tyhjeni kaupunkeihin.
Alapäänkaverilla lähti taas lapasesta kuin sontatykin suusta., kun katkeruuttaan ei saanut naapurin likalta kuin luutavarresta mantaaliriuureissulla.
Moni vanhempi möi metsät ja rakensi talot lapsilleen kaupunkiin.
Veturinkuljettajista 2/3 omistaa maata tai maatilan. On hyvät palkat ja paljon vapaata niin maaomaisuus on hyvä harrastus.
Myydyt uudostuneet metsät on edelleen pääsääntöisesti sukujen omistuksessa, koska eivät myyneet maitansa pilkkahintaan kärkkyjille. Suurin maapohjien omistaja on kaupungissa asuvat toisen tai kolmannen maalta muuttaneiden edustajat. Entisen maalaiskunnan rakenne on muuttunut, että maa-ja metsätalouden alkutuotannosta saa elantonsa alle 4 %.
Eniten maata omistaa Kyösti Lappalainen , Partaharjun puutarhuri Savolainen ja Seppälänmäen puutarhuri Savolainen. Moision kartanolla on paljon. Kaupunginmiesten maat on niitä naimakaupoilla saatuja sen yhden seipään alusia.
Tekninen johtaja hallitsee kaupungin maita ja omia, Melkoinen on ristiriita asiassa.
Metsäkaupat Ulla siirsi Markuksen hoidettavaksi kaksi vuotta sitten.
Metsätiet, istukset, raivaukwet ovat teknisen johtajan toimenkuvassa. Metsäkaupat myös kiertää teknisen johtajan pöydän ja paltasen soranmyynti.
Pienpuun kauppa pöyrii myös teknisen johtajan kautta.
Alapäänkaverille ihmisuhde asioihin rykimäliike: Ensimmäinen oli maalta luonnonlapsi ja tuittulija. Tuli mentyä naimisiin ja pari lastakin saatiin. Lapset lähti ja niin lähti tuittulijakin. Otin uuden avosuhteeseen ja entisestäkään enberoilmoitusta tehnyt, kun se oli tarpeeton. Yhtenä päivänä oli tuittulijan vaimokin parin vuoden reissun jälkeen ilmestynyt kotiin, kun tulin töistä. Oli avovaimo ja vaimo kotonani? Siinä tuitulija huulia mutruili ja kiehnäsi ja kuten tavaaliseen tapaan ajattelin eioä ole nuo tunneasiat ratkaistavissani ja totesin ääneen, että mahtuu tåhän talouteen kaksikin vaimoa.
Alapäänkautta asiota ajatelee he, jotka käyttää valtaansa sieltä.
Valtuustossa on muutama suupaltti pinttynyt poikamies jotka ei ymmärrä alapää hommista mitään. SDP valtuutetuissa on ollut aina ollut aktiivisimmat alan miehet naisten suhteen. Täällä veistelee katkeroituneet leskimiehet surujaan.
Alapään valtaansa vetovat naiset ne on valtuussa, jotka ukkoista pitävät lukua. Vaihdevuodet jyllää ja mielialltoilee. Leskimiehillä on kysyntää yllin kyllin, mutta eihän ne ota tosissaan tuittulijoita. Taksikuskitkin välttelee humaltuneita keski iän saavuttaneita naisia. Alapäällä he ensin yrittää kuitata kyydin ja seuraavaksi uhkaavat tehdä rikosilmoituksen lähentelystä. Sitten pillittävät huonoja ihmissuhtetaan, että saisivat lohtuseuraa yöksi.
Alapään kaveri älä pillitä, tiedäthän sen, en oo sun. Humpa huolesi karkoittaa. Ota kahvia ja jos tahdot, ota vettä väkevämpää.
Kaksi meriitti on.yli kaiken. Oletko nainut insinööriä tai kaupunginjohtajaa. Bonuksena oletko nainut kauppatieteen maisteriria.
Pollitinen huoraamonen loppui, kun tuli päätös oikeudests Nykäsgace:ssa. Siihen hyytyi playoff:t. Alapäänkaveri loikkii tuli perseessä ympäri Kanttilaa.
Asia menee Korkeimpaa oikeuteen Valituslupa on annettu.
Ei ole mitäån mahdollisuutta selvitä kuivin jaloin.
Kaupuki ei ollut tyytyväinen päätökseen ja homma jatkuu.