Wien kesti piirityksen ja samalla lyötiin stoppi islamin laajenemiselle Eurooppaan maateitse.
Lepantossa tuli takkiin islamilaisen laivaston ja uskonnon levittämiselle meritse.
Wien kesti uudelleen 1683 ja samalla islam ajettiin lopullisesti Tonavan taakse.
Minulla on täysi laillinen, looginen ja moraalinen oikeus sanoa ihailevani näitä voittoja, jotka pitkälti ratkaisivat sen, että koko maailma(Jos Eurooppa olisi kukistunut, niin silloin islam olisi luultavasti seuraavaksi vallannut Amerikat, eikä olisi nykyisiä voimamaita USA:ta ja Israeliakaan.) ei ole islamilainen.
Ei ole mitään muuta kuin sananvapauteni loukkaamista, jos ylläpito poistaa avaukseni.
Lepantossa tuli takkiin islamilaisen laivaston ja uskonnon levittämiselle meritse.
Wien kesti uudelleen 1683 ja samalla islam ajettiin lopullisesti Tonavan taakse.
Minulla on täysi laillinen, looginen ja moraalinen oikeus sanoa ihailevani näitä voittoja, jotka pitkälti ratkaisivat sen, että koko maailma(Jos Eurooppa olisi kukistunut, niin silloin islam olisi luultavasti seuraavaksi vallannut Amerikat, eikä olisi nykyisiä voimamaita USA:ta ja Israeliakaan.) ei ole islamilainen.
Ei ole mitään muuta kuin sananvapauteni loukkaamista, jos ylläpito poistaa avaukseni.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kyllä ne aika paljon teki sotaakin rauhalliseksi uskonnoksi. Eikö kenenkään mieleen muistunut, että mehän ollaan rauhallisia muslimeja? Tämä oli sitä islamin parasta aikaa ja siihen haluttaisiin nyt palata.
Minulle on jäänyt käsitys, että islamin piirissä valehdellaan aika paljon. Jo Muhammed aloitti sotimalla ja toiset levitti islamia sotimalla Muhammedin jälkeen. Tätä voi pitää todisteena siitä, että islamia tulkittiin sotaisesti aivan alusta alkaen. Sotiminen on islamin alkuperäistä luonnetta.
Kyllä me täältä vielä tulemme,malttakaa vain odottaa.
Jokunen vuosi vielä, ja sitten meillä on käytettävissä Islamin miekka. Tutiskoot kristitty maailma.
..... pelle.
voitto esti ottomaanisen Turkin laajentumista pohjoiseen. Kuten muista imperiumeista saavutetut voitot ovat estäneet muita imperiumeja laajentumasta: Näinhän kävi esim. Vietnamin sodassa, jonka USA hävisi, ja Afganistanin sodassa, jonka Neuvostoliitto hävisi Yhdysvaltain tukiessa talebaneja.
Jos Turkki olisi valloittanut Amerikat, tuskinpa se olisi siellä voinut toimia raaemin kuin miten toimivat Espanja ja vaikkapa Englanti. Ei se ainakaan muilla valloittamillaan alueilla toiminut yhtä raa'asti. Kuten hyvin tiedetään, nykyinen voimamaa Yhdysvallat on syntynyt toisilta kansoilta ryöstetylle maaperälle toisia kansoja tuhoamalla.
... Turkin voimavarat olivat ne, mitkä olivat. Turkkihan oli nähdäkseni islamilainen järjestelmä samassa suhteessa kuin Neukkula marxilainen ja sillä oli selustassaan peloittava vihollinen, Persia.
Ehkei Selim Julman äkkilopun saanut isä Bajazid ollut sittenkään typerä rajoittaessaan Turkin sotilaalliset päämäärät käsittämään hyvät sisälinjaedut tarjoamiin Tonavan etelänpuoliseen osaan Balkania ja Vähään -Aasiaan. Selimin ja Solimanin voitot olivat näyttäviä, mutta lukkiutuminen jatkuviin sotiin niin Unkarissa kuin nykyisen Irakinkin seuduilla oli pitkänpäälle tuhoisaa.
Jotkut yksittäiset taistelut ja voitot/tappiot niissä eivät merkinneet niinkään mitään ratkaisevaa tapahtumien pitkän tähtäimen kuliussa ennen kuin vasta Zentan tappio käänsi pelin lopullisesti Habsburgeille vaikka nämä osoittivatkin usein vielä 1700-luvullakin yhtä typerää sodanjohtoa kuin Selim Juoppo huuruisimmillaan.
Turkin imperiumi oli liian monikansallinen voidakseen kestää ikuisuuksia. Imperiumien kohdalla keskustellaan ehkä liikaa niiden romahtamisen syistä. Saattaisi olla hedelmällisempää kysyä, miksi ne kestävät edes niin kauan kuin kestävät. Turkin kohdalla tämä selittynee osaltaan sillä, että sen hallintoa ei yleensä koettu valloitetuilla alueilla erityisen epämiellyttäväksi. Ei siis syntynyt merkittäviä imperiumin sisäisiä oppositioita ennen valistusajan jälkeistä kansallistunteiden nousua. Jos kilpailevat suurvallat olisivat voineet tukeutua vahvoihin imperiumin sisäisiin hajottaviin voimiin, hajoaminen olisi tapahtunut jo paljon aikaisemmin.
...täältä download nyt se ilmaisen RealPlayerin...
http://software-dl.real.com/110b21d9c4c6f1730f23//support/win/RealPlayer10GOLD.exe
/aye
mutta on mielenkiintoista ajatella länsi-roomaa ja 100-300 luvuilla olevaa rauhanaikaa. Mielenkiintoiseksi asian tekee se että rooma hankki imperiumin valloituksilla(kuten tietysti kaikki muutkin), mutta silti tuollaista rauhan aikaa ei ole koettu vielä nykyaikanakaan. Johtui varmasti osittain että roomalla oli aivan suvereenisti ylivoimaisin armeija, mutta varmasti asiaan vaikutti myös "kansainvälinen" kauppa joka yhdisti imperiumin kaikkia osia.
Tulee mieleen vain liittymäkohtia nykyaikaiseen amerikkalais/eurooppalaiseen imperiumiin, joka kukoistaa juuri kaupan ansiosta.
Eli itse näkisin kyseisen imperiumin voimana 1600- luvulle asti aikaansanähden hyvän hallinnon ja järjestyksen.
Niin kauan kuin Turkki tyytyi edesmenneen Bysantin n. v. 1025 hallitsemiin alueisiin, sillä oli etunaan järjestyksen palauttajan status ja yhtenäinen alakultturi.( Siis sotilaallisesti helposti puolustettavien rajojen ja sisälinjaedun lisäksi.) Tämä taso oli saavutetutu pääosin 1481, jolloin Muhamed Valloittaja kuoli.
Unkarin valloitus tosin siirsi rajaa etäämmäs, mutta merkitsi myös jatkuvaa riesaa ja Selimin Aasian voitot toivat laakereitten lisäksi vuosisatoja kestäneen rajasodan, jossa selkeät voitotkaan eivät poistaneet vihollista näyttämöltä.
Väitteeni, jonka mukaan Ottomaanivaltio muistuttaa Neuvostoliittoa, on ensilukemalta omituinen, mutta kuitenkin perusteltavissa.
Ottomaanivaltio syntyi erään rajasotaan erikoistuneen kiihkoilijaryhmän menestyksestä sen käyttäessä hyväkseen rapautuvan suurvallan heikkenemistä ja NL syntyi erään Marxismia vähemmän oikeaoppisesti tulkinneen aktivistiryhmän ottaessa romahtaneen survallan sisäisen kaaoksen mahdollistaman vallan.
Yllämainittu yhtäläisyys on tietenkin sattumaa ja ei merkittävää, mutta molemmat järjestelmät menestyivät epäordodoksisista lähtökohdistaan huolimatta (Ottomaanien järjestelmä perustui islamiakin enemmän paimentolaiskultturin näkemyksiin ja vihollisilta lainattuihin käytäntöihin, kuten muuten Mamelukkienkin järjestelmä.) hyvin,ja molempien päämääränä oli levittää "hyvää sanomaa" ja toimia koko järjestelmänsä puitteissa tuon sanoman levittämisen vaatimana tukialueena ja resurssien luojana.
Molemmat myös luhistuivat samoistasyistä päämäärän edellyttämien voimienkeskityksen tuhotessa pitkässäjuoksussa talouden ( NL oli sotatalouden tilassa ainakin 1928-1985 ja Turkin valtio alkoi elää normaaleissa taloudellisissa lainalaisuuksissa ryöstötalouden ehtyessä armeijan menestyksen myötä.)
Se, että ottomaaninen järjestelmä pysyi voimassa monin tavoin aina 1900- luvulle asti selittyy paitsi yleisellä alueellisella apatialla myös sillä, että ympäristövaltiot eivät koskaan päässeet sopimukseen ns. pesänjaosta. Vuosi 1826 on kuitenkin siinä mielessä merkittävä, että tuolloin Janitsaarikaarti, koko järjestelmän vertauskuva tuhottiin Mahmud II:n toimesta hyvinkin kovakouraisesti.
...nimittäin ottomaanien hallitsijoiden tavoitteista uskonto oli vähäisimpiä (minkä näki arabien muslimi-alueiden valtauksista), he jopa yrittivät estää ihmisiä kääntymästä Islamiin sillä kristityt maksoivat HALLITSIJALLE enemmän veroja (kun muslimit maksoivat saman "uskonto-veronsa" eli almut suoraan köyhille). Kuten näet, satoja vuosia muslimeiden vallan alla ollut Balkan ei ole edes enemmistöltään islamilainen, pakkokäännytystäkään he eivät harjoittaneet.
Historian tiedoissasi on pahoja aukkoja, ottomaanit itse päättivät olla jatkamatta (ilman todellista pakkoa) Wienin piiritystä, ja perääntyivät kun sen asukkaita uhkasi talven tullessa nälkäkuolema (antautua he eivät halunneet).
Etkö todella tiennyt että ottomaanien sipahi-tuliaseratsujoukot olivat 1500-, 1600- ja vielä pitkälle 1700-luvulle Euroopan pelätyin ja ylivoimaisin armeija? He olisivat marssineet vaikka Pariisiin jos olisivat niin halunneet. Ilmeisesti he vain halusivat saada jalansijan suuren saksankielisen ja italiankielisen alueen porteilla (kuten arabit aikanaan Ranskan rajoilta josta perääntyivät), luottaen siitä eteenpäin sitten jo vuosisatoja aiemmin hyväksi havaittuun omaan kulttuuriin ja kaupankäynnin vahvistavaan voimaan. Turkkilaiset myös varmaan kokeilivat onneaan, heidän menestyksensä pienestä mongoleja paenneesta paimentolais-kansasta aikansa usean vuosisadan suurimmaksi imppeeriumiksi hakee vertaistaan.
Ei se IHAN AINA ole Eurooppalaisillakaan valtioilla pyörinyt vain uskonnon ympärillä, älä ole TYHMÄ.