Kykenemätön päätöksentekoon

Kun ihmisellä on puoliso, sen kanssa on viisasta jutella kaikesta, myös kuolinpesän asioista, vaikka pioliso ei olekaan kuolinpesän osakas.

Korjaa välisi tähän osakkaaseen, niin saattaa jutella sinunkin kanssasi.

Narsistin maailmassa kyse on vallan tunteesta ja vastuun kiertämisestä, itsensä ylentämisestä ja muiden alentamisesta. Rationaalinen päätöksenteko ei tuossa kuviossa ole mitenkään olennainen asia.

Narsistin perhettä läheltä seuranneena monenlaiset päätöstilanteet ovat tulleet tutuksi:

Narsisti runnoo "päätöksensä" läpi seurauksista piittaamatta vain osoittaakseen omaa valtaansa. Joskus taustalla on puhdas kiusanteko, kosto tms., toisen henkilön näkemyksien, tarpeiden ja oikeuksien ylikävely. Perheen sisällä tämä on lähes päivittäistä ja sillä tavalla narsistille "helppoa", ettei perhe vaadi koskaan narsistia vastuuseen päätöksistään. Asiat eivät perheessä etene koska perhe ei uskalla toimia ilman narsistin lupaa. Jos perhe toimii ilman narsistin lupaa, narsisti suuttuu ja sotkee tahallaan aikaansaannokset. Miten vain, narsisti pääsee uhriutumaan: HÄN joutuu aina päättämään. Perhe ei saa mitään aikaiseksi ILMAN HÄNTÄ.

Narsisti tekee päätöksiä ajatellen aika lyhytnäköisesti omaa hyötyään, mikä ei toki ole narsistien yksinoikeus. Tuttavaperhe on aloittanut monenmoista yritystoimintaa joissa ei perheen talouden näkökulmasta ole ollut järkeä. Yritystoiminnan vaatimaan raakaan työhön narsistilla ei ole mielenkiintoa, motivaatio kumpuaa yrittäjä-statuksesta ja yrittäjyyden varjolla tapahtuvasta somenäkyvyydestä sun muusta touhotuksesta. Ehkä hänellä on myös kuvitelma helposta rahasta, ainakin oli. Varsinaiset työt ovat jääneet muulle perheelle, mikä taas on estänyt heitä työllistymästä muualla, opiskelemasta ja etenemästä omia unelmiaan kohti, mikä taas ruokkii narsistin vallan tunnetta.

Perheen ulkopuolella narsisti aina välillä joutuu silmätysten päätöstensä kanssa, mutta vastuuta hän ei todellakaan ota. Ihmiset ovat usein aika kilttejä ja siivoavat narsistin sotkuja isompaa meteliä pitämättä. Silloin harvoin kun narsistia on vaadittu vastuuseen, tämä on sujuvasti vierittänyt syyn muualle ja uhriutunut. Drama Queen on pistänyt parastaan ja tainnut lopulta nauttia esityksestään. Aina kuitenkin löytyy niitä jotka taputtavat ja kannustavat.

Narsistin lähipiirissä on totuttu siihen, että tietyt asiat ja puheenaiheet vain katoavat. Narsisti halusi koiran joka tiedettiin agressiiviseksi, mistä varoitettiin. Varoitukset saivat narsistin suuttumaan, hän kyllä hallitsee koiran kuin koiran. Oltuaan perheessä jonkin aikaa, koira katosi eikä siitä enää puhuttu. Vuosia myöhemmin selvisi, että koira ehti purra useampaakin ihmistä.

Narsistin päättämättömyyskin lähtee narsistin tarpeista. Narsisti voi kokea päätöksenteon oikeastikin hankalaksi ja siirtää sen, vastuineen, jollekin toiselle. Jos päätös on onnistunut, narsisti ottaa kunnian, totta kai. Toisen osallistaminen päätöksentekoon on myös oman selustan varmistelua, sitä toista voi aina pitää syntipukkina jos homma menee pieleen. Ja ainahan voi toiselta kysyä ja sitten kävellä näkemyksen yli, kunnolla kengänpohjia näkemykseen hieroen. Mikä nyt narsistista kivalta tuntuu milloinkin.

En usko että narsisti toimii kovin tietoisesti, vaan kyse on narsistin tavasta suojata olematonta minuuttaan, jonkinlainen refleksi. Narsistin toiminta on usein hyvin samanlaista kuin uhmaikäisellä lapsella, tai teinillä.