Rajojen asettaminen

Olen 86-vuotias ja muistelen nyt entisaikojen kasvatusmedoteja. Ennen oli lapsilla edes jonkilainen kuri, niin kodissa kuin koulussakin. Nyt kurista ei näytä olevan mitään jäljellä. Koulussa oppilaaat saavat käyttäytyä miten haluavat. Enenempää en nyt tässä arvostele nykyistä täysin vapaata kasvatussta, jossa lapsia ei voi mitenkään komentaa. Vaan kerron tositapahtuman omasta nuoruudestani ja totean, että huonoon suuntaan mennään.
Elettiin 60-lukua, minun peheeseni kuului 3 lasta ja meidän parhaita perheystäviä oli samaan yheiskuntaluokkaan kuuluva samalainen opettajaperhe, jossa oli vain kaksi lasta. Me kävimme jatkuvasti keskustelua kasvatusmenetelmistä. Minu, oli käytössä vanhanaikainen "tuppivyö -medoti", jota myös toteutin. Ystäväperhe taas oli jyrkästi vapaan kassvatuksen kannalla. Lapseni ovat olleet nyt aikuisina kiitollisia asetuista rajoista ja niistä jyrkästi kiinnipitämisestä.
Totean vain, että omat lapseni, 50-60 ikäisinä ovat menestyneen elämässään loistavasti, valitettavasti ystäviäperheemme lapset sortuivat elämänpoluilla.
Enemppää asiaa selvittämättä avaan keskustelun nykyisestä kurin ja kasvatuksen alennustilasta, ei tarvittaisi enempää näitä kouluampumisia.