Kinkkinen kysymys tositietäjille

Palstan tunnettu sekoilija nm. Laweorder on pitkän poissaolon jälkeen palannut ja valinnut ap:n sekoitettavakseen. "Selvensikö tämä yhtään?" hän kehtaa kysyä lopuksi. No, ei varmasti selventänyt. Otetaanpa koronlasku, jossa höppänän mukaan meneteltäisiin korkoa korolle -periaatteella.

Höppänä:
"Nyt sitten lasketat sen koron tuolle lakiosuudelle. Eli joka myöhästymisvuodelle omansa 6% ja ekana vuotena vain pääomalle ja seuraavana vuonna koroontuneelle pääomalle uusi 6% korko ja jne."

- Oikea koron laskukaava ap:lle on seuraava: K x P x T / 100. Kaavassa K merkitsee lakiosan pääomaa, P vuotuista korkokantaa prosentteina ja T aikaa vuosina. Jos esimerkiksi lakiosa on 10 000 euroa, korko 6 % ja maksun aika 5 vuotta, korko koko ajalta on 3000 euroa.

Lisää höppänää:
"Perukirjaan ei merkitä korkoja, vaan siitä joutuu maksamaan myöskin perintoveron, mutta vasta 5v päästä perukirjasta eli nyt ja jos tuo lakiosuus maksetaan, maksat, siis lakiosuudesta perintöveron ja joka on kai jo maksettu ja nyt jos saat korot, niin tehdään perintöveronoikaisu, mutta vain niiden osalta."

- Mitään perintöveron oikaisuja ei tehdä. Perintövero nimittäin maksetaan perittävän kuolinajankohdan varallisuudesta, EI kuoleman jälkeen syntyvästä korkotulosta.

Anonyymi kirjoitti:

Palstan tunnettu sekoilija nm. Laweorder on pitkän poissaolon jälkeen palannut ja valinnut ap:n sekoitettavakseen. "Selvensikö tämä yhtään?" hän kehtaa kysyä lopuksi. No, ei varmasti selventänyt. Otetaanpa koronlasku, jossa höppänän mukaan meneteltäisiin korkoa korolle -periaatteella.

Höppänä:
"Nyt sitten lasketat sen koron tuolle lakiosuudelle. Eli joka myöhästymisvuodelle omansa 6% ja ekana vuotena vain pääomalle ja seuraavana vuonna koroontuneelle pääomalle uusi 6% korko ja jne."

- Oikea koron laskukaava ap:lle on seuraava: K x P x T / 100. Kaavassa K merkitsee lakiosan pääomaa, P vuotuista korkokantaa prosentteina ja T aikaa vuosina. Jos esimerkiksi lakiosa on 10 000 euroa, korko 6 % ja maksun aika 5 vuotta, korko koko ajalta on 3000 euroa.

Lisää höppänää:
"Perukirjaan ei merkitä korkoja, vaan siitä joutuu maksamaan myöskin perintoveron, mutta vasta 5v päästä perukirjasta eli nyt ja jos tuo lakiosuus maksetaan, maksat, siis lakiosuudesta perintöveron ja joka on kai jo maksettu ja nyt jos saat korot, niin tehdään perintöveronoikaisu, mutta vain niiden osalta."

- Mitään perintöveron oikaisuja ei tehdä. Perintövero nimittäin maksetaan perittävän kuolinajankohdan varallisuudesta, EI kuoleman jälkeen syntyvästä korkotulosta.

Lue lisää

Ap
Juu, ymmärsinkin, että viivästyskorkona tuo laskettaisiin.

Nyt vielä mietin, muunnetaanko jokaisen vuoden korko sen kyseisen vuoden mukaan euroiksi....vaiko "könttänä"....

Siis esimerkiksi v 1987 markka--> 2023 euro + v1988 mk-->...23 euro +1989 mk---> jne.
Vai korko kaikilta vuosilta yhteen, ja muunnos tästä summasta v1987---> 2023...?

Anonyymi kirjoitti:

Palstan tunnettu sekoilija nm. Laweorder on pitkän poissaolon jälkeen palannut ja valinnut ap:n sekoitettavakseen. "Selvensikö tämä yhtään?" hän kehtaa kysyä lopuksi. No, ei varmasti selventänyt. Otetaanpa koronlasku, jossa höppänän mukaan meneteltäisiin korkoa korolle -periaatteella.

Höppänä:
"Nyt sitten lasketat sen koron tuolle lakiosuudelle. Eli joka myöhästymisvuodelle omansa 6% ja ekana vuotena vain pääomalle ja seuraavana vuonna koroontuneelle pääomalle uusi 6% korko ja jne."

- Oikea koron laskukaava ap:lle on seuraava: K x P x T / 100. Kaavassa K merkitsee lakiosan pääomaa, P vuotuista korkokantaa prosentteina ja T aikaa vuosina. Jos esimerkiksi lakiosa on 10 000 euroa, korko 6 % ja maksun aika 5 vuotta, korko koko ajalta on 3000 euroa.

Lisää höppänää:
"Perukirjaan ei merkitä korkoja, vaan siitä joutuu maksamaan myöskin perintoveron, mutta vasta 5v päästä perukirjasta eli nyt ja jos tuo lakiosuus maksetaan, maksat, siis lakiosuudesta perintöveron ja joka on kai jo maksettu ja nyt jos saat korot, niin tehdään perintöveronoikaisu, mutta vain niiden osalta."

- Mitään perintöveron oikaisuja ei tehdä. Perintövero nimittäin maksetaan perittävän kuolinajankohdan varallisuudesta, EI kuoleman jälkeen syntyvästä korkotulosta.

Lue lisää

Tämänkö löysitte onnekkaasti? 🤣🤣 "People ask also
Lainan koron laskeminen on simppeliä, sillä vuotuinen korko lasketaan kuluttajaluotoissa aina yksinkertaisena korkona. Yksinkertaisen koron laskukaava on seuraava: (K x P x T) / 100. Kaavassa K merkitsee lainan pääomaa, P vuotuista korkokantaa prosentteina ja T aikaa vuosina".
Oli sarjassa ihmiset kysyivät myöskin, klikkaa alanuolta, saat tekstin, 🤣🤣🤣🤣🤣🤣😂😂

Kyseessähän oli lainankorko, ei siis pääomalle maksettava VUOSITTAINEN/vuotuinen korko, eli pääoma lisääntynyt koron ansiosta seuraavana vuonna, niin korko maksetaan tuolle pääomalle, niin kuin sanoinkin eli se ei ole korkoa korolle, vaan vuosittaiselle PÄÄOMALLE maksettava korko.

Olisi mielenkiintoista lukea missä olette opiskelleet?

Ainakin googlea osaatte käyttää..

"vuotuinen
Suomi

Adjektiivi

vuotuinen

jokavuotinen, vuosittainen", eli pääomalle maksettava korko ja kun pääoma kasvaa koron avulla eli vuotuinen korko.
Jos taas olisi lukenut, VUOTUINEN KORKO A L K U/PERUS PÄÄOMALLE, olisi asia eri jolloinka edellistä korotusta ei huomioitaisi vaan alkupääoma ja sille uusi korko joka olisi sama joka vuosi nuo kertyneet korot lisättäisiin VASTA maksaessa pois tuo lakiosuus.

Huomioithan tämän, ap "jakokirja sanoo, että lakiosuuteni maksetaan viiden vuoden sisällä.
Lisäksi kuitenkin, että maksamattomalle lakiosuudelle maksetaan 6% vuotuinen korko", MAKSAMATTOMALLE, eli kun sitä ei ole maksettu viiden v. sisällä lähtee korko juokseen MAKSAMATTOMALLE lakiosuudelle, eli lakiosuus + korko = lakiosuus seuraavanakin vuonna, joten sille lasketaan VUOSITTAINEN KORKO.

Yksin kertaista rakas watkuli..

🤣🤣🤣

Anonyymi kirjoitti:

Tämänkö löysitte onnekkaasti? 🤣🤣 "People ask also
Lainan koron laskeminen on simppeliä, sillä vuotuinen korko lasketaan kuluttajaluotoissa aina yksinkertaisena korkona. Yksinkertaisen koron laskukaava on seuraava: (K x P x T) / 100. Kaavassa K merkitsee lainan pääomaa, P vuotuista korkokantaa prosentteina ja T aikaa vuosina".
Oli sarjassa ihmiset kysyivät myöskin, klikkaa alanuolta, saat tekstin, 🤣🤣🤣🤣🤣🤣😂😂

Kyseessähän oli lainankorko, ei siis pääomalle maksettava VUOSITTAINEN/vuotuinen korko, eli pääoma lisääntynyt koron ansiosta seuraavana vuonna, niin korko maksetaan tuolle pääomalle, niin kuin sanoinkin eli se ei ole korkoa korolle, vaan vuosittaiselle PÄÄOMALLE maksettava korko.

Olisi mielenkiintoista lukea missä olette opiskelleet?

Ainakin googlea osaatte käyttää..

"vuotuinen
Suomi

Adjektiivi

vuotuinen

jokavuotinen, vuosittainen", eli pääomalle maksettava korko ja kun pääoma kasvaa koron avulla eli vuotuinen korko.
Jos taas olisi lukenut, VUOTUINEN KORKO A L K U/PERUS PÄÄOMALLE, olisi asia eri jolloinka edellistä korotusta ei huomioitaisi vaan alkupääoma ja sille uusi korko joka olisi sama joka vuosi nuo kertyneet korot lisättäisiin VASTA maksaessa pois tuo lakiosuus.

Huomioithan tämän, ap "jakokirja sanoo, että lakiosuuteni maksetaan viiden vuoden sisällä.
Lisäksi kuitenkin, että maksamattomalle lakiosuudelle maksetaan 6% vuotuinen korko", MAKSAMATTOMALLE, eli kun sitä ei ole maksettu viiden v. sisällä lähtee korko juokseen MAKSAMATTOMALLE lakiosuudelle, eli lakiosuus korko = lakiosuus seuraavanakin vuonna, joten sille lasketaan VUOSITTAINEN KORKO.

Yksin kertaista rakas watkuli..

🤣🤣🤣

Lue lisää

Höpsötyksiä ei kannata korjata hänelle itselleen, koska hoksottimensa ovat lukossa. Muille lukijoille vähäsen:

"Vuotuinen korko" EI tarkoita, että korko lisättäisiin pääomaan joka vuosi samana päivänä (= korkoa korolle). Normaalissa velkasuhteessa, mistä ap:n tapauksessa on kyse, korko lasketaan velan synnystä maksupäivään saman muuttumattoman pääoman mukaan. Pankkitalletuksille sen sijaan korko lisätään pääomaan vuosittain, joten kysymys on korkoa korolle -periaatteesta. Jos tällaista poikkeusta tavalliseen velkasuhteeseen halutaan, siitä tulee nimenomaisesti sopia.

"Yksin kertaista rakas watkuli" Yksinkertainen höpsöli ei osaa edes suomen kielen oikeinkirjoitusta - saati yksinkertaista koronlaskua. Hypätkää hyvät lukijat nm. Lowetorderin sekoilut yli.

Anonyymi kirjoitti:

Höpsötyksiä ei kannata korjata hänelle itselleen, koska hoksottimensa ovat lukossa. Muille lukijoille vähäsen:

"Vuotuinen korko" EI tarkoita, että korko lisättäisiin pääomaan joka vuosi samana päivänä (= korkoa korolle). Normaalissa velkasuhteessa, mistä ap:n tapauksessa on kyse, korko lasketaan velan synnystä maksupäivään saman muuttumattoman pääoman mukaan. Pankkitalletuksille sen sijaan korko lisätään pääomaan vuosittain, joten kysymys on korkoa korolle -periaatteesta. Jos tällaista poikkeusta tavalliseen velkasuhteeseen halutaan, siitä tulee nimenomaisesti sopia.

"Yksin kertaista rakas watkuli" Yksinkertainen höpsöli ei osaa edes suomen kielen oikeinkirjoitusta - saati yksinkertaista koronlaskua. Hypätkää hyvät lukijat nm. Lowetorderin sekoilut yli.

Lue lisää

Ai niinkö. ERIKSEEN sopia? Millä erotuksella ja millä perusteella?

Vuotuine tarkoittaa juurikin sitä, että korko lasketaan joka vuosi MAKSAMATTA olevalle lakiosuudelle.

Jos määräys olisi ollut pääoman erittelevä eli lakiosuudelle tulee maksaa 6%korko vuotuisesti maksuhetkeen asti, niin tulisi niin kuin te meinaatte eli lakiosuus +korko joka vuosi, mutta se onkin MAKSAMATTOMALLE ELI olisi voinut lakiosuuden msksaa puolivuotta jälkeen 5 vuoden, ei olisi korkoa tullut ja ei se ole mitään korkoa korolle, vaan koska pääoma on maksamatta ja olisi voitu maksaa ensimmäisen vuoden lopulla 5v jälkeen., joka hemmetin vuosi, mutta sitä ei ole maksettu korkoineen 5v jälkeen ensimmäisenä vuotena, eli korko lisättynä. Niin se menee maksattomuuden mukaisesti, että pääoma ja vuoden maksamattomuus korko, niin seuraavana vuonna tulee tuolle MAKSAMATTOMALLE, ELI KORKO+LAKIOSUUS.

Se vuotuinen kun tarkoittaa juurikin sitä, että pääomalle lasketaan korko joka vuosi. No se pääoma on kasvanut koron verran, eli ei se ole mitään korkoa korolle eli, 1 vuoden korkokorotus ja tuosta uusi 6% korko, niin tällöin toteutuisi korkoa korolle periaate.

Älä nyt jurgroerse ole noin tyhmä, tai saat ollakkin kunhan et käänny keneenkään puoleen saadaksesi lainaa..


T. Professional of the law and words, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Ai niinkö. ERIKSEEN sopia? Millä erotuksella ja millä perusteella?

Vuotuine tarkoittaa juurikin sitä, että korko lasketaan joka vuosi MAKSAMATTA olevalle lakiosuudelle.

Jos määräys olisi ollut pääoman erittelevä eli lakiosuudelle tulee maksaa 6%korko vuotuisesti maksuhetkeen asti, niin tulisi niin kuin te meinaatte eli lakiosuus korko joka vuosi, mutta se onkin MAKSAMATTOMALLE ELI olisi voinut lakiosuuden msksaa puolivuotta jälkeen 5 vuoden, ei olisi korkoa tullut ja ei se ole mitään korkoa korolle, vaan koska pääoma on maksamatta ja olisi voitu maksaa ensimmäisen vuoden lopulla 5v jälkeen., joka hemmetin vuosi, mutta sitä ei ole maksettu korkoineen 5v jälkeen ensimmäisenä vuotena, eli korko lisättynä. Niin se menee maksattomuuden mukaisesti, että pääoma ja vuoden maksamattomuus korko, niin seuraavana vuonna tulee tuolle MAKSAMATTOMALLE, ELI KORKO LAKIOSUUS.

Se vuotuinen kun tarkoittaa juurikin sitä, että pääomalle lasketaan korko joka vuosi. No se pääoma on kasvanut koron verran, eli ei se ole mitään korkoa korolle eli, 1 vuoden korkokorotus ja tuosta uusi 6% korko, niin tällöin toteutuisi korkoa korolle periaate.

Älä nyt jurgroerse ole noin tyhmä, tai saat ollakkin kunhan et käänny keneenkään puoleen saadaksesi lainaa..


T. Professional of the law and words, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Se, joka lähtee höpön kelkkaan, on tunnetusti loputtomassa suossa. Joten se siitä. Pääasia, että varoitus meni perille.

Anonyymi kirjoitti:

Ai niinkö. ERIKSEEN sopia? Millä erotuksella ja millä perusteella?

Vuotuine tarkoittaa juurikin sitä, että korko lasketaan joka vuosi MAKSAMATTA olevalle lakiosuudelle.

Jos määräys olisi ollut pääoman erittelevä eli lakiosuudelle tulee maksaa 6%korko vuotuisesti maksuhetkeen asti, niin tulisi niin kuin te meinaatte eli lakiosuus korko joka vuosi, mutta se onkin MAKSAMATTOMALLE ELI olisi voinut lakiosuuden msksaa puolivuotta jälkeen 5 vuoden, ei olisi korkoa tullut ja ei se ole mitään korkoa korolle, vaan koska pääoma on maksamatta ja olisi voitu maksaa ensimmäisen vuoden lopulla 5v jälkeen., joka hemmetin vuosi, mutta sitä ei ole maksettu korkoineen 5v jälkeen ensimmäisenä vuotena, eli korko lisättynä. Niin se menee maksattomuuden mukaisesti, että pääoma ja vuoden maksamattomuus korko, niin seuraavana vuonna tulee tuolle MAKSAMATTOMALLE, ELI KORKO LAKIOSUUS.

Se vuotuinen kun tarkoittaa juurikin sitä, että pääomalle lasketaan korko joka vuosi. No se pääoma on kasvanut koron verran, eli ei se ole mitään korkoa korolle eli, 1 vuoden korkokorotus ja tuosta uusi 6% korko, niin tällöin toteutuisi korkoa korolle periaate.

Älä nyt jurgroerse ole noin tyhmä, tai saat ollakkin kunhan et käänny keneenkään puoleen saadaksesi lainaa..


T. Professional of the law and words, Lawetorder Z via V

Lue lisää

"...msksaa puolivuotta jälkeen 5 vuoden, ei olisi korkoa tullut ja ei se ole mitään korkoa korolle..."

Aloittaja kuitenkin kertoi:
"...lakiosuuteni maksetaan viiden vuoden sisällä.
Lisäksi kuitenkin, että maksamattomalle lakiosuudelle maksetaan 6% vuotuinen korko."

Myös viiden vuoden osuudelta joka vuodelta pitää korko maksaa maksamattomalle osuudelle ja laskea joka vuosi erikseen kuten normaalisti.

Koronlaskuaika on joka vuosi yksi vuosi.

(Edellä mainittuja korkoa korolle tapoja käytetään vuoden sisällä laskiessa koko ajan "korkoa korolle".)
Esimerkiksi "Sijoitustilin talletukselle lasketaan vuotuinen korko...vain."

Anonyymi kirjoitti:

"...msksaa puolivuotta jälkeen 5 vuoden, ei olisi korkoa tullut ja ei se ole mitään korkoa korolle..."

Aloittaja kuitenkin kertoi:
"...lakiosuuteni maksetaan viiden vuoden sisällä.
Lisäksi kuitenkin, että maksamattomalle lakiosuudelle maksetaan 6% vuotuinen korko."

Myös viiden vuoden osuudelta joka vuodelta pitää korko maksaa maksamattomalle osuudelle ja laskea joka vuosi erikseen kuten normaalisti.

Koronlaskuaika on joka vuosi yksi vuosi.

(Edellä mainittuja korkoa korolle tapoja käytetään vuoden sisällä laskiessa koko ajan "korkoa korolle".)
Esimerkiksi "Sijoitustilin talletukselle lasketaan vuotuinen korko...vain."

Lue lisää

Höpö jakaa disinformaatiotaan entiseen tyyliinsä.

"Myös viiden vuoden osuudelta joka vuodelta pitää korko maksaa maksamattomalle osuudelle ja laskea joka vuosi erikseen kuten normaalisti.

Koronlaskuaika on joka vuosi yksi vuosi."

Korkoa ei "normaalisti" makseta joka vuosi kasvamaan korkoa korolle. (Näin tapahtuu "normaalisti" vain pankkitalletuksille). Korko maksetaan normaalisti silloin kun pääomakin, joten kun pääoma 10.000 €, jonka vuotuinen korko on 6 %, maksetaan velkojalle viiden vuoden päästä, sen korko on 6/100 x 10.000 € x 5 = 3.000 € ja koko suoritus 13.000 €.

Höppänän "normaali" on kaukana oikeasta normaalista, niin tässäkin.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö jakaa disinformaatiotaan entiseen tyyliinsä.

"Myös viiden vuoden osuudelta joka vuodelta pitää korko maksaa maksamattomalle osuudelle ja laskea joka vuosi erikseen kuten normaalisti.

Koronlaskuaika on joka vuosi yksi vuosi."

Korkoa ei "normaalisti" makseta joka vuosi kasvamaan korkoa korolle. (Näin tapahtuu "normaalisti" vain pankkitalletuksille). Korko maksetaan normaalisti silloin kun pääomakin, joten kun pääoma 10.000 €, jonka vuotuinen korko on 6 %, maksetaan velkojalle viiden vuoden päästä, sen korko on 6/100 x 10.000 € x 5 = 3.000 € ja koko suoritus 13.000 €.

Höppänän "normaali" on kaukana oikeasta normaalista, niin tässäkin.

Lue lisää

Tässä tapauksessa:
"Korkojakso on tavallisesti yksi vuosi. Tällöin puhutaan myös vuosikorosta."
"Käytännön velkasuhteisiin sovelletaan Suomessa yksinkertaisen koron laskentaa. Korko maksetaan vähintään vuosittain. Kun vuotuista korkoa ei suoriteta käytetään Korkoa korolle -laskelmia."

En tunne lakia niin hyvin, mutta loogisesti ajateltuna se pitöisi sinun saada , joten voitha kysyä

En minäkään varmasti tiedä, mutta luulisin sen olevan kuolinpesän velkaa, joten pesästä.
Jos siellä ei ole, niin ei sitten varmaan makseta ollenkaan...

Lakisi juuri kumoaa kertomasi asian.
Korkojakso on yksi vuosi.
Lain mukaan korko on viivästyskorkoa tuon lisäksi.
"Velan maksun viivästyessä velallisen on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko."

Ensimmäinen viisi vuotta on sitten korkoa vain vuosittain vuosikorkona, jos näin haluaa nähdä asian

Lakisi juuri kumoaa kertomasi asian.
Korkojakso on yksi vuosi.
Lain mukaan korko on viivästyskorkoa tuon lisäksi.
"Velan maksun viivästyessä velallisen on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko."

Ensimmäinen viisi vuotta on sitten korkoa vain vuosittain vuosikorkona, jos näin haluaa nähdä asian

Anonyymi kirjoitti:

Lakisi juuri kumoaa kertomasi asian.
Korkojakso on yksi vuosi.
Lain mukaan korko on viivästyskorkoa tuon lisäksi.
"Velan maksun viivästyessä velallisen on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko."

Ensimmäinen viisi vuotta on sitten korkoa vain vuosittain vuosikorkona, jos näin haluaa nähdä asian

Lue lisää

Korkoa korolle ja viivästyskorko ovat eri asioita!

Kun jakokirjan määräyksen mukaan vuotuinen korko on 6 % ja velka tulee maksaa 5 vuoden kuluessa, niin, jos pääoma on 10.000 €, viideltä vuodelta korko on 3.000 euroa (jota ei lisätä pääomaan) ja siitä eteenpäin lain mukainen viivästyskorko 10.000 eurolle laskettuna (kun velkaa ei ole lyhennetty).

Anonyymi kirjoitti:

Korkoa korolle ja viivästyskorko ovat eri asioita!

Kun jakokirjan määräyksen mukaan vuotuinen korko on 6 % ja velka tulee maksaa 5 vuoden kuluessa, niin, jos pääoma on 10.000 €, viideltä vuodelta korko on 3.000 euroa (jota ei lisätä pääomaan) ja siitä eteenpäin lain mukainen viivästyskorko 10.000 eurolle laskettuna (kun velkaa ei ole lyhennetty).

Lue lisää

Juuri näin. Viivästyskorko on 7 % viitekoron päälle, siis tällä hetkellä euriboriin sidottuna noin 10 %.

Viivästyskorko lasketaan pääomalle.